Kaupunginvaltuusto, kokous 11.3.2019

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 44 Helsingin ja Tampereen välisen ratakäytävän kehittämiseksi perustettava Suomirata Oy -hankeyhtiö 

TRE:1494/08.01.01/2019

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi
Rantanen Teppo, Johtaja, Teppo.Rantanen@tampere.fi

Perustelut

Valtion kanssa on neuvoteltu raideliikenteen kehittämisestä hankeyhtiöiden avulla. Valtion budjettirahoituksella ei kyetä toteuttamaan suuria, välttämättömiä raideinvestointeja ja tämän vuoksi on etsitty uusia rahoituskeinoja. Suurten investointien toteuttaminen hankeyhtiöillä vähentää merkittävästi tarvetta valtion budjettirahoitukselle. Hankeyhtiöiden käyttäminen ei supista tai rajoita 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valtion rahoitusohjelmaa.

Pääradan nopeuden nostaminen ja ratakapasiteetin kasvattaminen on ollut esillä vuosikymmeniä. Ilman hankeyhtiömallia pääradan kehittäminen ja nopeuden nostaminen siirtyy määrittelemättömään tulevaisuuteen.

Hankeyhtiö Suomirata Oy:n ja hankeyhtiö Turun tunnin junan perustamisvaiheessa enemmistöomistus on valtiolla, ja valtio pääomittaa alkuvaiheessa yhtiöitä. Suunnittelun edetessä neuvotteluiden perusteella sovitaan yhtiön pääomituksesta ja uusista omistusosuuksista.

Kaupunkien sitoutuminen on edellytys hankeyhtiöiden perustamiselle. Hankeyhtiöihin tulee omistajiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä.

Suomiradan kehittämisen (Helsinki - Helsinki-Vantaan lentoasema - Tampere) kokonaiskustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 5,5 miljardia euroa.

Suomen valtio siirtää emoyhtiön Pohjolan Rautatiet Oy:n taseeseen yhteensä 100 milj. euron arvosta omistamiaan osakkeita.

Emoyhtiö pääomittaa edelleen tytäryhtiöidensä aloittavia taseita seuraavasti:
- Hankeyhtiö Suomirataa 16 milj. eurolla
- Hankeyhtiö Turun tunnin junaa 10 milj. eurolla
- Kalustoyhtiötä 71 milj. eurolla
- Rail Baltica -yhtiötä 2 milj. eurolla

Neuvotteluja valtion kanssa Suomirata Oy:n osalta ovat käyneet Helsinki, Vantaa ja Tampere. Alkuvaiheessa Helsingin, Tampereen ja Vantaan sekä mahdollisten muiden omistajien pääomitus on yhteensä 14,0 milj. euroa. Tästä Tampereen osuus on vuonna 2019 enimmillään 4,0 milj. euroa. Suomirata Oy:n pääomitus on valtion kanssa yhteensä 30 milj. euroa.

Myös muita radanvarren lähellä tai vaikutuspiirissä olevia kuntia on ilmaissut kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen. Tehtävissä osakas- tai muissa sopimuksissa olisi varmistettava Helsingistä Tampereelle tehtävän rataosuuden sekä Tampereelta pohjoiseen menevän pääradan nopeuttamisesta kiinnostuneiden kuntien mahdollisuus osallistua Suomirata Oy -hankeyhtiöön. Tampere pitää välttämättömänä, että valtion tai valtion omistaman yhtiön pitää toimia hankeyhtiössä enemmistöomistajana (yli 50 %) ja sitoutua pääomittamaan hankeyhtiötä vähintään samalla summalla, kun mukaan tulevat kunnat tai muut toimijat siihen sijoittavat.

Osakkaat (sekä kunnat, että valtio) voivat halutessaan sijoittaa myös radan alla tai radan läheisyyteen sijoittuvaa maaomaisuutta apporttina yhtiöön. Omaisuus arvostetaan käypään ulkopuolisen arvioitsijan määrittämään arvoon.

Tampere sitoutuu tässä vaiheessa vain ratayhteyden ensimmäisen vaiheen suunnittelun (yleissuunnittelu tms.) edellyttämään sijoitukseen. Myöhemmän suunnittelun ja toteutuksen osalta pääomitus ja omistusosuudet päätetään erikseen. Hankkeen suunnittelukustannukset ovat todennäköisesti selvästi korkeammat kuin 30 miljoonaa euroa, arviolta noin nelinkertaiset. Mahdollisesta Tampereen lisäpääomituksesta päätetään myöhemmin erikseen. Tarve riippuu siitä, paljonko kuntia ja muita osakkaita tulee mukaan.

Ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteet edellyttävät voimakasta panostamista raideliikenteeseen. Tampere-Helsinki -välin pääradan matkustajamäärien on ennakoitu lähes kaksinkertaistuvan n. 4,5 milj. matkustajasta/vuosi n. 8 milj. matkustajaan/vuosi, mikäli tavoite junaliikenteen kulkutapaosuuden kasvusta (5 % => 8 %) saavutetaan. Tämä edellyttää radan merkittävää kapasiteetin nostoa ja nopeuttamista. Ratakapasiteetin kasvattaminen mahdollistaa myös lähijunaliikenteen paremman toteuttamisen.

Tampere-Helsinki -välisen nopean ratayhteyden toteuttaminen luo kaupunkiseuduista yhteneväisen työssäkäyntialueen. Tämä luo valtakunnallisesti nopeimmin kasvavien seutujen elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia koskien työvoiman liikkuvuutta ja muita resursseja. Nopeat raide- ja lentoyhteydet ovat yritysten kansainvälisen saavutettavuuden kannalta keskeisiä. Nopea raideyhteys Helsinki - Helsinki-Vantaan lentoasema - Tampere on myös keskeinen osa koko maan liikennejärjestelmän kehittämistä.

Tampereen seudun sekä muiden pääradan vaikutusalueen kaupunkiseutujen saavutettavuuden kannalta pääradan kehittäminen on keskeinen tavoite. Tehdyssä selvityksessä Tampere-Helsinki -ratakäytävän kehittämisen aluetaloudellisten vaikutusten ns. kasautumishyödyn on arvioitu olevan suuruusluokka 50 milj. euroa/vuosi. Tarkasteluja tehtiin eri nopeustavoitteilla, joiden välillä erot olivat pienehköjä. (Lähde: Tampere-Helsinki ratakäytävän kehittämisen laajemmat vaikutukset 06/2018).

Hankeyhtiöön lähtevät osapuolet sitoutuvat suunnittelemaan Helsingin rautatieaseman - Helsinki-Vantaan lentoaseman - Tampereen rautatieaseman välisen ratayhteyden niin, että matka-aika Helsingin ja Tampereen välillä on enintään tunti.

Hankkeeseen osallistuvien on kaikin tavoin edistettävä ratayhteyden rakentamisen edellyttämää yleis- ja ratasuunnittelua sekä kaavoitusprosesseja niin, että hanke saadaan mahdollisimman nopeasti toteutettua. Tavoitteena pitäisi olla, että hankkeen suunnitteluvalmius mahdollistaa EU:n hankerahoituksen hakemisen heti EU:n uuden rahoituskauden alussa 2021. Valtion ja EU-rahoituksen lisäksi rakentamisen rahoittamiseen haetaan myös institutionaalisia sijoittajia.

Tavoitteena on koko Helsinki-Tampere välin mahdollisimman nopea toteuttaminen. Mikäli tehtävän yleissuunnittelun yhteydessä arvioidaan, että määrätyt rataosuudet on toteutettavissa nopeammin, on se mahdollistettava.

Tampere pitää edelleen välttämättömänä, että välillä Pasila-Riihimäki-Tampere rataparannukset toteutetaan nykyisen pääradan toimivuuden varmistamiseksi jo tehtyjen suunnitelmien mukaan valtion budjetista mahdollisimman pian.

Tampereen tavoitteena on, että Suomirata Oy:n -hankeyhtiön kotipaikka on Tampere.

Hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen konsernijaosto hyväksyy perustettavan Suomirata Oy:n osakkaiden kesken laadittavan osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Tampereen kaupunki lähtee osakkaaksi perustettavaan Suomirata Oy -hankeyhtiöön, mikäli suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset.

Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan Suomirata Oy:n osakkeita enintään 4,0 miljoonalla eurolla.

Talousarvioon lisätään kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin 4,0 miljoonaa euroa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle sekä liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolaiselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

 

Valmistelija

  • Nurminen Mikko, Johtaja
  • Rantanen Teppo, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Johtaja Mikko Nurminen, puh. 040 801 2665 ja johtaja Teppo Rantanen, puh. 0400 235 442,  etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Tampereen kaupunki lähtee osakkaaksi perustettavaan Suomirata Oy -hankeyhtiöön, mikäli suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset.

Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan Suomirata Oy:n osakkeita enintään 4,0 miljoonalla eurolla.

Talousarvioon lisätään kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin 4,0 miljoonaa euroa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

Valtuusto haluaa Tampereen ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden toteuttamista mahdollisimman nopeasti. Valtuuston mielestä tämä vaatii, että koko Tampereen ja Helsingin välistä ratayhteyttä suunnitellaan ja rakennetaan samanaikaisesti.

 

Kokouskäsittely

Ilkka Sasi teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen:

Valtuusto haluaa Tampereen ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden toteuttamista mahdollisimman nopeasti. Valtuuston mielestä tämä vaatii, että koko Tampereen ja Helsingin välistä ratayhteyttä suunnitellaan ja rakennetaan samanaikaisesti.

Yrjö Schafeitel, Matti Höyssä ja Sakari Puisto kannattivat Sasin toivomusponsiehdotusta.

Lassi Kaleva teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen:

Valtuutetuille järjestetään asiasta seminaari, jossa tuodaan esille hankkeeseen vaikuttavat tekijät, mukaan lukien kustannuslaskelmat ja tuloslaskelmat,

ja että mikäli lainaa on tarkoitus lyhentää, valtuuston tietoon tuodaan luotettava selvitys lainojen lyhennysten aikataulusta,

ja että mikäli miljardilainaa ei aiota koskaan maksaa takaisin eli toimitaan ns. Ruotsin mallilla, käydään ennen toteuttamispäätöstä laaja keskustelu uudenlaisesta rahoitusmallista ja sen vaikutuksista.

Sakari Puisto kannatti Kalevan toivomusponsiehdotusta.

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska kaupunginhallituksen ehdotukseen ei ollut tehty muutosehdotusta se oli tullut valtuuston päätökseksi.

Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko Sasin tekemä toivomusponsiehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska toivomusponsiehdotusta ei vastustettu puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko Kalevan tekemä toivomusponsiehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska valtuusto ei ollut yksimielinen oli suoritettava äänestys.

Puheenjohtajan äänestysesitys: Kalevan toivomusponsiehdotus JAA, toivomusponsiehdtouksen hylkääminen EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: Kalevan toivomusponsiehdotus hylättiin äänin 4-60, poissa 3.

Tiedoksi

liikenne- ja viestintäministeriö, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Mikko Nurminen, Teppo Rantanen,Arto Vuojolainen, Jukka Männikkö, Tuukka Salkoaho, Janne Kytö

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

 Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.