Kaupunginvaltuusto, kokous 15.11.2021

Perustelut

Tampereen uutta strategiaa on valmisteltu Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelman 2021-2025 pohjalta. Tampereen strategia ulottuu vuoteen 2030 ja se perustuu tunnistettuihin tulevaisuuden muutostekijöihin.

Strategiatyö käynnistyi keväällä 2021 toimintaympäristön analysoinnilla ja tulevaisuustyöskentelyllä, joka tähtäsi Tampereen keskeisten muutostekijöiden tunnistamiseen. Valtuuston ja ylimmän johdon strategiawebinaarissa 10.3.2021 arvioitiin nykyisen strategian Tampere – Sinulle paras toteutumista. Valtuuston ja ylimmän johdon strategiawebinaarissa 23.6.2021 esiteltiin kevään työskentelystä koostettua ja kiteytettyä aineistoa sekä strategiatyössä että pormestariohjelman valmistelussa hyödynnettäväksi. Uusi valtuusto kommentoi ensimmäistä strategialuonnosta 12.8.2021 osana perehdyttämiskoulutusta. Strategiawebinaarissa 25.8.2021 ylin johto ja valtuusto kävivät keskustelua ja ohjasivat strategialuonnoksen jatkovalmistelua. Kaupunginhallitus on käsitellyt strategiaa kokouksissaan 29.3.2021, 6.9.2021 ja 27.9.2021. Kaupunginhallituksen konsernijaosto keskusteli strategiasta 31.8.2021. Kaupunginvaltuusto kommentoi strategialuonnosta iltakoulussa ja valtuuston kokouksessa 20.9.2021. Lautakunnille järjestettiin syyskuun aikana mahdollisuus kommentoida strategialuonnosta. Valtuustoryhmille tarjottiin strategialuonnoksen kommentointimahdollisuus 7. - 12.10.2021.  

Tampereen uutta strategiaa on valmisteltu laajassa osallistavassa prosessissa. Kevään 2021 aikana toteutettiin henkilöstölle, kuntalaisille, kaupungin keskeisille sidosryhmille, järjestöille sekä yhtiöille ja liikelaitoksille suunnatut tulevaisuuskyselyt, joilla kerättiin syötteitä uuden strategian valmisteluun. Kyselyihin saatiin noin 4 000 vastausta. Noin 100 erityisryhmien edustajaa osallistui kevään aikana tulevaisuuskeskusteluihin ja osa heistä tuotti näkemyksiään Tampereen toivotusta tulevaisuudesta taiteen keinoin. Taideteokset ovat esillä virastotalon näyttelyssä 18. - 29.10.2021. Myös vaikuttamistoimielimet tuottivat aineistoa strategiatyöhön kevään kokouksissaan. Tamperelaiset lapset ja nuoret kertoivat ajatuksiaan kaupungin tulevaisuudesta 4.- ja 8.-luokkalaisten sekä Tredun Vaikuta! -päivillä. Noin 2 650 lapsen ja nuoren vastauksista muodostettiin strategialle lasten ja nuorten varjovisio, joka esiteltiin valtuustolle ja ylimmälle johdolle strategiawebinaarissa 25.8.2021.

Kaupungin henkilöstö on osallistunut strategian laadintaan laajasti. Kevään aikana noin 100 palvelualueiden ja konsernihallinnon asiantuntijaa osallistui kattavien, strategian pohjana käytettyjen tulevaisuusanalyysien laadintaan. Kaupungin ylin johto loi näkemystä Tampereen tulevaisuudesta kahdessa työpajassaan maalis- ja huhtikuussa. Henkilöstö kommentoi työyhteisöinä strategialuonnosta syyskuun aikana ja 80 työyhteisöä (yksikkö, tiimi tai ryhmä) kertoi näkemyksen strategialuonnoksen sisällöistä. Johtoryhmät ovat käsitelleet strategiaa kokouksissaan. Henkilöstölle on viestitty säännöllisesti strategiatyön etenemisestä kaupungin intranet Taskussa.  

Kaikki strategiavalmisteluun liittyvät tilaisuudet on järjestetty koronapandemiasta johtuen etänä. Ensimmäinen fyysisesti järjestetty strategiavalmisteluun liittyvä tilaisuus oli 29.9.2021, jolloin pormestari kutsui keskeiset sidosryhmien edustajat keskustelemaan strategialuonnoksesta ja pormestariohjelmasta.

Tampereen strategian visio on Tekemisen kaupunki. Visiota täydentää neljä painopistettä, joiden kautta strategian keskeiset sisällöt on esitetty. Painopisteet ovat: yhdenvertaiset yksilöt, tekevät yhteisöt, hiilineutraaleja tekoja ja tulevaisuuden edelläkävijyyttä. Painopisteille on luotu vuoteen 2030 tähtäävä tavoitetila sekä valtuustokaudelle kohdistuvat linjaukset, tavoitteet ja mittarit. Strategia nostaa keskeisesti esiin asiakaskokemuksen kehittämisen. Asiakaskokemuksen linjaukset antavat suunnan palveluiden ja kohtaamisten kehittämiselle sekä luovat perustan Tampereen pito- ja vetovoiman vahvistamiselle. Strategian toteutumista tukee läpileikkaavan painopisteenä rohkeasti uudistuva kaupunki. Myös tälle kokonaisuudelle on esitetty linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja mittarit.

Strategian sisältöjä tarkennetaan lautakuntien ja kaupunginhallituksen alaiselle toiminnalle laadittavissa palvelusuunnitelmissa. Palvelusuunnitelmat laaditaan valtuustokaudelle 2022-2025. Palvelusuunnitelmien sisällöt tarkentuvat vuosisuunnitelmissa. Johtokunnat tarkentavat strategian sisältöjä vuosittain laadittavissa palvelu- ja vuosisuunnitelmissa. Talousarvion toiminnan tavoitteet johdetaan vuosittain strategiasta. Toiminnan tavoitteiden toteutumista seurataan toiminnan ja talouden katsauksissa ja tilinpäätöksessä. Maankäytön suunnittelun osalta strategiaa konkretisoidaan valtuustokausittain päivitettävässä Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa. Myös erillisohjelmissa ja suunnitelmissa tarkennetaan strategian sisältöjä.

Kaupunginhallituksen ohjauksessa toteutetaan kehitysohjelmia, jotka ovat keskeisiä välineitä merkittävien strategisten muutosten toteuttamiseen. Kehitysohjelmat ovat laajoja ja useita toimijoita yhdistäviä kokonaisuuksia, joihin liittyy myös merkittäviä taloudellisia panostuksia.   

Strategian toteutumisessa korostuu laaja yhteistyö sidosryhmien ja asukkaiden kanssa sekä kaupunkikonsernin sisällä tavoitteiden asettaminen, vastuuttaminen ja seuraaminen. Myös johtoryhmätyöskentely, tuloskortit, tavoite- ja kehityskeskustelut ja palkitseminen ovat tärkeitä välineitä strategian toteuttamisessa. Toteuttamista tukevat lisäksi viestintä ja yhteiset foorumit.

Strategia sisältää keskeiset viestit omistajapolitiikan ja henkilöstöpolitiikan osalta. Näitä tarkennetaan kaupunginvaltuuston hyväksymällä konserniohjeella ja omistajaohjauksen periaatteilla sekä kaupunginhallituksen hyväksymillä henkilöstöpolitiikan periaatteilla.

Strategian hyväksymisen jälkeen siitä tehdään visualisoidut dokumentit, jotka julkaistaan kaupungin ulkoisilla ja sisäisillä nettisivuilla.

Strategian valmistelussa on otettu huomioon Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030:n ympäristölliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen kohdistuvat tavoitteet. Agenda 2030 sisältää 17 tavoitetta, jotka eri maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Strategian neljä painopistettä edistää erityisesti kymmentä Agenda 2030:n tavoitetta, jotka ovat: eriarvoisuuden vähentäminen, terveyttä ja hyvinvointia, hyvä koulutus, kestävät kaupungit ja yhteisöt, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, ilmastotekoja, maanpäällinen elämä, vastuullista kuluttamista, kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria sekä yhteistyötä ja kumppanuutta. Tavoitteiden kytkeytyminen strategiaan tuodaan esiin strategiadokumentin visualisoinneissa. Tällä mm. tehdään kestävän kehityksen työtä näkyväksi sekä tuetaan dialogin ja yhteistyön toteuttamista kansainvälisten yhteisöjen ja verkostojen kanssa. Tavoitteiden jäsentämisellä vastataan lisäksi mahdollisiin kansainvälisen rahoitushakujen edellytyksiin, joissa tulee määritellä miten kaupunki edistää Agenda 2030:n tavoitteita. Myös muut Suomen suurimmat kaupungit ovat sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteiden toteutukseen.