Kaupunginvaltuusto, kokous 15.12.2025

Lataa  Kuuntele 

§ 193 Yleiskaavoituksen työohjelma 2025–2029 

TRE:5770/10.02.03/2025

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Perustelut

Tampereella yleiskaavoja on laadittu ja päivitetty valtuustokausittain kaupungin kasvun ja kehityksen varmistamiseksi. Kantakaupungin yleiskaavatilanne on pääosin ajantasainen. Kuluvalla valtuustokaudella laaditaan uutta eteläistä kaupunkikehityssuuntaa koskeva vaiheyleiskaava. Muun kantakaupungin osalta ei ole nähtävissä tarpeita, joiden vuoksi yleiskaavaa tulisi tarkistaa. Pohjois-Tampereen osalta tarvittava maankäytön kehittäminen voi tukeutua alueen voimassa oleviin kaavoihin.

Kantakaupunki

Ydinkeskustan alueella on voimassa keskustan strateginen osayleiskaava, jossa esitetään tavoitteet muun muassa korttelikehittämiseen, maanalaisen pysäköinnin ja joukkoliikenteen kehittämiseen sekä jalankulkuympäristöjen kehittämiseen. Osayleiskaavaa täydennettiin valtuustokauden 2021–2025 vaiheyleiskaavan teemojen, kuten ilmastonmuutokseen sopeutuminen, osalta.

Muun kantakaupungin alueen yleiskaavoja on laadittu kolmella edellisellä valtuustokaudella. Valtuustokaudella 2013–2017 Kantakaupungin yleiskaava 2040 keskeinen tavoite oli ohjata suurin osa tavoitellusta noin 60 000 asukkaan kasvusta hallitusti ja tasapainoisesti ydinkeskustan länsi- ja itäpuolille. Samalla yleiskaavoituksessa siirryttiin strategisempaan esitystapaan aikaisempien aluevarausyleiskaavojen laatimisen sijaan. Tampereen kantakaupunki on kertaalleen kaavoitettu ja rakennettu. Tällaisessa kaupunkirakenteessa muutokset vaativat tavoitteiden ja olemassa olevien reunaehtojen tapauskohtaista yhteensovitusta, joka onnistuu parhaiten yleiskaavaa tarkemmalla asemakaavatasolla. Aluevarausyleiskaavoja ei ole pidetty resurssien järkevän käytön kannalta tarkoituksenmukaisina. Vaaditut selvitykset vievät aikaa ja kaavaprosessin kesto johtaa siihen, että aluevarausyleiskaava vanhenee eikä pysy ajantasaisena.

Valtuustokaudella 2017-2021 kantakaupungin vaiheyleiskaavan tavoitteet koskivat kasvun kohdistamista kestävän ja vähähiilisen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeelle. Yleiskaavassa oli aikaisempaa vahvempi painotus joukkoliikenteen kehittämiseen, ja siinä osoitettiin yhdeksän uutta mahdollista lähijunaseisaketta aikaisempien kolmen seisakevarauksen lisäksi. Raitiontien jatkolinjat esitettiin Pirkkalaan ja Koilliskeskukseen. Ohjeellinen raitiotie osoitettiin Vuorekseen sekä Ylöjärven ja Lamminrahkan suuntiin.

Valtuustokauden 2021–2025 vaiheyleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.5.2025, ja se tuli voimaan heinäkuussa 2025. Yleiskaavan teemoina olivat ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä viherympäristö ja vapaa-ajanpalvelut kantakaupungissa. Lisäksi vaiheyleiskaavassa laadittiin neljälle osa-alueelle kehittämistavoitteita.

Pohjois-Tampere

Pohjoisella maaseutualueella on voimassa koko alueen kattava Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava sekä aiemmin laaditut kylien osayleiskaavat. Aitolahti-Teisko rantayleiskaava koskee laajasti ranta-alueita. Lisäksi alueella on voimassa asema- ja ranta-asemakaavoja sekä Nurmin osayleiskaava, joka on laadittu asemakaavoituksen pohjaksi.

Nykyistä rakentamista voidaan ohjata riittävällä tavalla voimassa olevien kaavojen pohjalta tapauskohtaisilla sijoittamisluvilla ja ranta-alueiden osalta poikkeamispäätöksillä. Koko aluetta koskevan strategisen yleiskaavan mahdollistama aikaisempaa tiiviimpi maankäyttö ja lomarakennusten käyttötarkoitusten muutokset edellyttävät seurantaa mahdollisen taajamakehityksen laajentumisesta. Tampereen Veden tavoite yhdysvesijohdon ja viemärin rakentamisesta Kämmenniemestä Nurmiin voi aiheuttaa lisääntyvää infraan tukeutuvaa rakentamishalukkuutta. Yhdyskuntarakennetta ja sen kehitystä kuvaavan vuosittaisen yhdyskuntalautakunnalle tehtävän raportoinnin perusteella arvioidaan tarve aluekohtaisten tarkempien selvitysten tai kaavatyön käynnistämiselle.

Yleiskaavatyö valtuustokaudella 2025–2029

Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.11.2025 Tekemisen kaupunki -​kaupunkistrategian. Maankäytön suunnittelun osalta strategiaa konkretisoidaan valtuustokausittain päivitettävässä Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa. Valtuustokauden yleiskaavatyönä valmistellaan uuden eteläisen kaupunkikehittämissuunnan vaiheyleiskaava. Laadittava yleiskaavatyö pohjautuu Ilmari Nurmisen ’Tulevaisuus tehdään yhdessä’ pormestariohjelman tavoitteeseen edistää eteläisen kasvusuunnan ja Hatanpään järjestelyratapihan kehittämistä tulevaisuuden käyttötarkoituksiin.

Alueelle sijoittuvan teollisen toiminnan sekä VAK-ratapihan poistuessa alueelta vapautuu maa-alueita monipuolisemman ja tiiviimmän kaupunkirakentamisen käyttöön. Vaiheyleiskaava tarkentaa voimassa olevaa yleiskaavaa, jotta alueen kehittämistavoitteet sekä mahdollisesti alueelle jäävät toiminnot ja ympäristön reunaehdot voidaan sovittaa lähivuosina käynnistyvässä alueen maankäytön muutoksessa yhteen. Maankäytön muutos tulee toteuttaa hallitusti ja vaiheittain siten, että uudistuva alue tukee Tampereen ja koko kaupunkiseudun tavoitteita. Keskustan läheisyys ja raitiotien rakentaminen Pirkkalaan aiheuttavat maankäytön muutospainetta ja Metso-Lokomon alueen ympäristön uudistava asemakaava on sisällytetty asemakaavoituksen työohjelmaan vuosille 2026–2030.

Kuluvalla valtuustokaudella yleiskaavatyön toisena teemana edistetään strategian tavoitteita laatimalla maankäyttöpolitiikan linjaukset, jotka konkretisoivat voimassa olevan yleiskaavan toteuttamista. Strategian kestävyystavoitteet ovat maankäyttöpolitiikan keskeisintä sisältöä määrittämällä valinnat ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Maankäyttöpolitiikka varmistaa osaltaan myös strategian hyvinvointi- ja vetovoimatavoitteiden sisältymisen maankäytön suunnitteluprosesseihin.

Valmisteluprosessi

Strategian sisältöjä tarkennetaan lautakuntien ja kaupunginhallituksen alaiselle toiminnalle laadittavissa toteutussuunnitelmissa. Valtuustokaudella tehtävä yleiskaavatyö on osa yhdyskuntalautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan strategian toteutussuunnitelmaa.  

Vaiheyleiskaavan laatimisesta uudelle eteläisen kaupunkikehityksen suunnalle vastaa kaupunkiympäristön palvelualueella yleiskaavoitusyksikkö. Yleiskaavatyössä tulee huomioiduksi laajasti palvelualueiden eri yksiköiden tehtäväalueet. Lisäksi eteläistä kaupunkikehityksen uutta suuntaa koskevan seudullisen yhteistyön tueksi tulee perustettavaksi strateginen kehitysohjelma.

Kaupunginhallitus käynnistää yleiskaavatyön valtuuston määrittämissä kohteissa. Yleispiirteisen maankäytön ja liikennejärjestelmän strategisesta ohjauksesta vastaa hallintosäännön 14 §:n 1 momentin 19) ja 21) -kohtien perusteella kaupunginhallitus. Työn etenemistä ohjaa ja kaavavaiheiden nähtäville asettamisesta päättää yhdyskuntalautakunta. Perustettavaa kehitysohjelmaa toteutetaan kaupunginhallituksen ohjauksessa.​​​

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Liitteenä oleva yleiskaavoituksen työohjelma vuosille 2025–2029 hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle ja yleiskaavapäällikkö Pia Hastiolle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa.

Valmistelija

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, puh. 040 801 6917, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami,​ puh. 040 543 2285,​ etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Liitteenä oleva yleiskaavoituksen työohjelma vuosille 2025–2029 hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Juho Hirvelä teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen:

Työohjelmassa esitettyjen hankkeiden edistämisessä ja aikataulutuksessa tulee huomioida kaupungin taloustilanne.

Kannatus: Marika Puolimatka
Puheenjohtajan äänestysesitys: Toivomusponsiehdotuksen hyväksyminen JAA, toivomusponsiehdotuksen hylkääminen EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.
Äänestyksen tulos: Toivomusponsiehdotus hylättiin äänin 6-61.

Äänestystulokset

  • Kyllä 6 kpl 9%

    Tanus Sari, Puisto Sakari, Puolimatka Marika, Pursiainen-Hautala Sirpa, Vigelius Joakim, Hirvelä Juho

  • Ei 61 kpl 91%

    Moilanen Anna, Priimägi Oliver, Moisio Jani, Järvisalo Vilma, Järvenpää Elina, Rajala Petri, Tapio Mitja, Minkkinen Minna, Salmijärvi Mirja, Hiltunen Kari-Matti, Kaivonen Kirsi, Julin Sofia, Vänskä Laura, Porttikivi Ilkka, Helimo Matti, Lindén Lauri, Karjalainen Miisa, Vikman Sofia, Ovaska Jouni, Kirjavainen Johanna, Eskelinen Riina-Eveliina, Loukaskorpi Johanna, Holmqvist Ronny, Kummola Kalervo, Leino Ida, Taina Anneli, Jussila Perttu, Vuori Arttu, Träskbäck Jocka, Machaal Mahmoud, Aleksovski Atanas, Virolainen Atte, Kuusipalo Saana, Uotila Mats, Evilä Tommi, Grann Hanna-Maria, Hirvonen Mira, Lindberg Nina, Tynkkynen Oras, Kallio Kalle, Jaatinen Tuila, Viitanen Pia, Korhonen Laura, Törmikoski Veera, Torkkola Sinikka, Hanhilahti Vilhartti, Aaltonen Mikko, Jussila Anne-Mari, Asp Antti, Gustafsson Jukka, Ivanoff Antti, Kuitu Pilvi, Halinen Aino, Mustakallio Jaakko, Nevanperä Lauri, Sirén Jouni, Jäntti Aleksi, Nurminen Ilmari, Suomi Iia-Elisabeth, Ikonen Anna-Kaisa, Sangervo Julia

Tiedoksi

Mikko Nurminen,​ Pekka Salmi,​ Lauri Savisaari,​ Jukka Lindfors,​ Mika Periviita,​ Kati Skippari,​ Milko Tietäväinen,​ Tero Tenhunen,​ Elina Karppinen,​ Ari Vandell,​ Marika Viinanen, Pia Hastio

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

 Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. 

Hallinto-oikeuden yhteystiedot:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.