Kaupunginvaltuusto, kokous 15.6.2020

Lataa  Kuuntele 

§ 87 Valtuustoaloite Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöiden aseman parantamiseksi ja asiakkaiden laadukkaan hoidon turvaamiseksi - Aila Dündar-Järvinen 

TRE:6530/01.00.01/2019

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Patronen Mari, Palvelujohtaja, Mari.Patronen@tampere.fi

Perustelut

Valtuutettu Aila Dûndar-Järvinen esittää, että Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöiden työn epäkohtiin puututaan välittömästi. Työn epäkohtien korjaamiseen on löydyttävä resursseja, keinoja ja toimenpiteitä. Kaupungin tulee tehdä myös vertailu oman työn ja ostopalvelutyöntekijöiden suhteesta ja vaikutuksesta työvoimakustannuksiin. Työntekijöiden jaksamiseen ja palkkaukseen tulee kiinnittää huomiota ja saattaa ne ajan tasalle muiden kaupunkien työntekijöiden kanssa. Lakisääteiset ruokatauot pitää saada työntekijöille varmistettua. Toiminnanohjausjärjestelmä tulee saada toimivaksi ja ajan tasalle. Esimiestyötä tulee vahvistaa. Kotihoidon työntekijöiden työnkuvaa tulee selkeyttää. Hyvän kotihoidon avulla tulee kaikille ikäihmisille turvata arvokas vanhuus ja laadukas hoito.

Valtuustoaloitteessa esiin nostettujen kotihoidon työn epäkohtien korjaamiseksi on Tampereen kaupungin kotihoidossa käynnistetty syksyllä 2019 Vetovoimainen kotihoito -kehittämishanke. Hanke toteutetaan yhteistyössä NHG:n kanssa osana Kotitori-sopimuksen yhteiskehittämistä. Hanke kestää elokuuhun 2021. Hankkeen tavoitteena on kehittää kotihoidon hoitajatiimien toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa.

Hankkeessa luodaan yhteinen kuva kotihoidon tavoitteista ja toteutustavoista, konkreettisia työkaluja hoitajatiimien toimintaan ja työhön arjessa sekä seurannan malli, jonka avulla sekä henkilöstön että johdon on mahdollista seurata toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeen etenemistä seuraa ja varmistaa ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat apulaispormestari, henkilöstön edustajina Tehyn, Superin, JHL:n ja Jytyn pääluottamusmiehet ja kotihoidon työsuojeluvaltuutettu sekä hankkeessa mukana olevat konsultit ja kotihoidon ja soten palvelualueen edustajat. Ohjausryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran 1.11.2019.

Vetovoimainen kotihoito -kehittämishankkeessa toteutettiin henkilöstökysely 25.11.-8.12.2019. Kyselyssä kartoitettiin kotihoidon työntekijöiden näkemyksiä kotihoidon nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kysely toteutettiin nopealla aikataululla ja vastaajia oli n. 30 % kyselyn kohderyhmästä, yhteensä 221 kotihoidon työntekijää. Palautetta on saatu kyselyn nopeasta toteutuksesta sekä siitä, että kaikilla työntekijöillä ei ole ollut jostain syystä mahdollisuutta vastata kyselyyn. Vastaajien lukumäärä on kuitenkin sen verran suuri, että kyselyn tuloksia voi pitää oikean suuntaisina. Kyselyn tulokset vahvistavat myös valtuustoaloitteessa esiin tuotuja epäkohtia. Merkittävimmät kyselyssä esiin nousseet muutostarpeet olivat kiire (61,5 %), työnjärjestely/työtehtävien jako (49,3 %), tiedonkulku (38,9 %), työntekijöitä ei kuulla tarpeeksi muutosten suunnittelussa (32,6 %) sekä henkilöstövajaus/vakansseja täyttämättä (31,7 %). Muutostarpeiden tärkeysjärjestyksessä oli eroa palvelualueiden välillä. Kotihoidon vahvuuksiksi tunnistettiin osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta, hyvä työympäristö ja yhteishenki, tiimityö, koulutukset ja koulutusmahdollisuudet, asiakaslähtöisyys ja joustavuus.

Henkilöstökyselyn tulosten pohjalta käynnistettiin palvelualueiden kehittämistyö ensin kotihoidon esimiesten työpajalla helmikuussa 2020, jonka jälkeen kotihoidon lähipalvelualueilla kerättiin keskeisten muutostarpeiden juurisyitä ja mahdollisia ratkaisuja kirjallisesti tiimeihin toimitettuihin strukturointipohjiin, joita täytettiin tiimeissä yli 200 kappaletta. Valitut kehitysteemat olivat työnjärjestely, tiedotus ja tiedonkulku asiakastyössä, perehdytys, työkulttuuri, kiire ja kiireen taustalla olevien juurisyiden tarkastelu, työntekijöiden kuuleminen sekä kotihoidon imago.

Tämän jälkeen maaliskuun alussa on järjestetty kehittämistyöpajat (1/palvelualue) maaliskuun alussa etelän, lännen, keskustan, koillisen ja kaakon palvelualueilla. Näihin työpajoihin on osallistunut yhteensä 83 kotihoidon työntekijää. Työpajoissa kerättiin yhteen ja työstettiin eteenpäin lähipalvelualueilla strukturointipohjiin kirjattuja asioita. Oriveden työpajaa ei ennätetty pitämään ennen pandemian aiheuttamia rajoituksia kokoontumisiin. Muiden työpajojen tuloksista on kerätty alustavat ideat muutostarpeiden ratkaisuun, näitä on kertynyt jo yli 300. Työpajojen tuloksia ei ole pandemiatilanteesta johtuen vielä käsitelty eikä kehittämisideoita ole priorisoitu. Hankkeen etenemisen aikataulu on riippuvainen pandemiatilanteen etenemisestä.

Vetovoimaisen kotihoidon kehittämishankkeen rinnalla etenee keskustan kotihoidon alueella tuloksellisuuspilotti osana kaupunkitasoisia tuottavuuspilotteja. Tuossa pilotissa on määritelty mm. kotihoidon toiminnan seurannan mittareita, joiden käyttö tullaan laajentamaan koko kotihoitoon. Yhtenä tuottavuus- ja tuloksellisuuspilottien mittarina käytetään työntekijäkokemusta (QWL). Vuonna 2019 työntekijäkokemusta (QWL) selvitettiin tuottavuus- ja tuloksellisuuspilottien osalta, ikäihmisten palveluista mukana oli koko keskustan kotihoidon kokonaisuus. Kun verrataan kotihoidon tulosta (61 %), suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujen muihin palveluryhmiin, voidaan todeta tuloksen olevan hyvällä tasolla. Vuonna 2020 työntekijäkokemuksen mittaaminen ulotetaan koko sosiaali- ja terveyspalveluihin ja siten myös kaikille kotihoidon alueille.

Myös kotihoidon työhyvinvointia kehitetään sosiaali- ja terveyspalvelujen työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Työhyvinvointisuunnitelmassa on määritelty keskeiset toimenpiteet, lisäksi työntekijäkokemustulosten perusteella tullaan miettimään yhdessä henkilöstön kanssa kehittämistoimenpiteitä. Vuonna 2020 sosiaali- ja terveyspalveluissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Keskeiset turvallisuusnostot ovat: Turvallisen työkulttuurin omaksuminen osana työarkea (ennakointi, perehdytys, tiedonkulku, ilmoittaminen, varmistaminen), kotikäyntien turvallisuus ja kiireettömyys liikenteessä. Ikäihmisten palveluissa on tehty kotihoitoon myös oma turvallisuusvideo ”Olet arvokas, ole näkyvä.”

Vuonna 2019 tarkistettiin kotihoidon lähihoitajien tehtäväkohtaisia palkkoja. Tarkistus perustui tehtävien vaativuuden arviointiin ja sitä verrattiin myös suhteessa muihin vastaaviin tehtäviin. Sosiaali- ja terveyspalveluista nostettiin vuosien 2020-2024 palkkaohjelmaan kuitenkin tarve tarkastella lähihoitajien tehtäväkohtaisia palkkoja edelleen koko soten tasolla, erityisesti pysyvyyden ja houkuttelevuuden näkökulmasta. Toki edellä mainittuihin seikkoihin vaikuttavat myös muutkin tekijät kuin tehtäväkohtaisen palkan tarkistaminen. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on esimerkiksi otettu käyttöön vinkkauspalkkio rekrytointihaasteellisilla aloilla. 

Tilapäisen kotihoidon ostopalvelujen käyttäminen kotihoidossa johtuu pääasiassa siitä, että sijaisia ei ole ollut saatavilla riittävästi. Kotihoidon sairauspoissaolojen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää ja kaikki toimet työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseksi on tehtävä, jolloin sijaisia ja myös ostopalvelua tarvitaan vähemmän. Tilapäisen kotihoidon ostopalvelut hankitaan Kotitori-sopimuksen kautta Kotitorin palveluntuottajilta. Tilapäisen kotihoidon ostopalveluna hankitaan asiakaskäyntejä, ei vuokratyövoimaa työvuoroon. Käyntien hinnoittelu ja laskutusperusteet, samoin kuin käyntien tilaamisen ja peruuttamisen ehdot on sovittu Kotitori-sopimuksessa.

Tilapäisen kotihoidon ostopalvelun käynnit tilataan etukäteen, aamuvuorojen osalta viimeistään edellisenä arkipäivänä ja iltavuorojen osalta viimeistään saman päivän aamuna tai edellisenä arkipäivänä. Tilauksessa dokumentoidaan tilattujen käyntien määrä ja käyntien kesto laskutusta varten. Kotihoidossa lähipalvelualueen työntekijöillä ei ole tilausoikeutta laskutettaviin käynteihin, joten he eivät voi myöskään siirtää tai lisätä ostopalvelun työntekijälle käyntejä, vaikka lähipalvelualueen asiakaskäynteihin olisi tarvetta tehdä muutoksia vielä työvuoron alkaessa. Tilapäisen kotihoidon ostopalvelujen käyntejä on n. 5-10% kaikista käynneistä. Käyntien määrä vaihtelee työvuoroittain ja alueittain. Niillä kotihoidon alueilla, joilla asiakasmäärän ja palvelutuntien kasvu on ollut voimakkainta, on myös ostopalvelun käyntejä eniten.

Kotihoidossa käytössä olevan toiminnanohjausjärjestelmän (Hilkka) toiminnallisuuksia kehitetään yhteistyössä kotihoidon, tietohallinnon, Kuntien Tieran ja järjestelmätoimittajan kanssa. Tämän kehittämisen rinnalla tarkastellaan jatkuvasti myös muita markkinoilla olevia toiminnanohjausjärjestelmiä ja niiden ominaisuuksia.

Toiminnanohjausjärjestelmän optimointitoiminnallisuuden avulla asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmalla olevat käynnit jaetaan työvuorossa oleville työntekijöille. Sekä asiakkaiden käynnit, niiden tehtävät ja käynneillä vaadittavat osaamiset, että vuorossa olevat työntekijät ja heidän osaamisensa ja mahdolliset rajoitteet vaikuttavat jokaisessa työvuorossa siihen, minkälainen kunkin työntekijän asiakaslista on. Optimointitoiminnallisuutta käyttämällä varmistetaan myös se, kaikki asiakaskäynnit kohdistuvat työvuorossa oleville työntekijöille. Myös työntekijän äkillisessä poissaolotilanteessa poissaolevan työntekijän käynnit saadaan kohdistettua muille vuorossa oleville työntekijöille tai resurssipoolin työntekijälle toiminnanohjausjärjestelmän avulla.

Tavanomaisessa käytössä toiminnanohjausjärjestelmän optimointitoiminto jakaa asiakaskäynnit kaikille vuorossa oleville työntekijöille, vaikka käytössä olisi omahoitajuus, kuten Tampereellakin oli ennen hoitajatiimeihin siirtymistä. Tämän kaltainen optimointi lisää hoitajavaihtuvuutta ja työntekijöiden tyytymättömyyttä ja siitä syystä Tampere on halunnut lähteä kehittämään toiminnanohjausjärjestelmän optimointiominaisuuksia. Tampereen omana kehitystyönä toiminnanohjausjärjestelmään on saatu ja otettu käyttöön ns. pohjalistat, joiden avulla on haluttu lisätä sitä, että työntekijälle kohdistuisi mahdollisimman paljon samoja asiakaskäyntejä peräkkäisinä työvuoroissa. Tältä osin käytössä olevan toiminnanohjausjärjestelmän kehitystyö on edelleen kesken. Yhtenä mahdollisuutena tarkastellaan parasta aikaa pohjalistojen ja vastuuhoitajuuden yhdistämistä. Tämän toimintatavan osalta pääsemme kehittämisessä paremmin eteenpäin, kun pandemiatilanteen aiheuttamat vaikutukset työn tekemiseen helpottavat ja yhteisessä kehittämisessä pystytään etenemään. Toiminnanohjausjärjestelmän kehitystyönä on myös saatu näkyviin jokaisen työntekijän työlistalle ruokatauko, joka siellä toki on aikaisemminkin ollut, mutta joka on nyt helpompi hahmottaa.

Kotihoidon asiakasmäärä ja asiakkaiden palvelutunnit ja siten myös työntekijöiden määrä ovat kasvaneet vuosittain ja tulevat väistämättä kasvamaan myös tulevina vuosina. Myös kotihoidon esimiesten henkilöstömäärät ovat kasvaneet. Kotihoidon henkilöstömäärää eri ammattiryhmissä, samoin kuin esimiesten määrää, tarkastellaan osana talousarviovalmistelua. Kotihoidon lähipalvelualueiden koko on jo nyt kasvanut osin liian suureksi ja toimitilat ovat käyneet ahtaiksi. Molemmilla on suora vaikutus myös työntekijöiden työhyvinvointiin. Jo tämän vuoden aikana on yksi iso kotihoidon lähipalvelualue jaettu kahdeksi alueeksi ja lisätty yksi kotihoidon esimies sekä otettu käyttöön uusi toimitila kyseiselle alueelle. Muut lisääntyneen henkilöstömäärän edellyttämät muutokset tullaan suunnittelemaan ja esittämään tarpeena vuoden 2021 talousarvioivalmistelussa.

Valtuustoaloitteessa esitettyihin epäkohtiin suhtaudutaan vakavasti. Kotihoidon kehittäminen kaikilta valtuustoaloitteessa esitettyjen asioiden osalta on käynnistynyt ja jatkuu pandemian aiheuttaman poikkeustilanteen normalisoiduttua.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Tirronen Anniina, Kehittämisjohtaja, Anniina.Tirronen@tampere.fi

Esitetään kaupinginhallitukselle ja edelleen valtuustolle päätettäväksi:

Aila Dûndar-Järvisen valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Kuosmanen Taru, Johtaja, Taru.Kuosmanen@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite ja siihen annettu sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Kuosmanen Taru, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Palvelujohtaja Mari Patronen, puh. 040 801 6008, kotihoidon päällikkö Sirkku Miettinen, puh. 050 553 8683, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite ja siihen annettu sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi valtuusto hyväksyi yksimielisesti seuraavan toivomusponnen:

Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisessä on myös syytä ottaa huomioon hoitajien asiakkaiden välisiin siirtymiin todellisuudessa menevä aika. Lisäksi kotihoidon omavalvonnan parantamiseksi henkilöstö tulee perehdyttää hyvin tiimikohtaisen omavalvontasuunnitelman sisältöön ja merkitykseen sekä sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen tekemiseen.

Kokouskäsittely

Aila Dündar-Järvinen teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen:

Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisessä on myös syytä ottaa huomioon hoitajien asiakkaiden välisiin siirtymiin todellisuudessa menevä aika. Lisäksi kotihoidon omavalvonnan parantamiseksi henkilöstö tulee perehdyttää hyvin tiimikohtaisen omavalvontasuunnitelman sisältöön ja merkitykseen sekä sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen tekemiseen.

Kannatus: Anne Liimola, Lassi Kaleva, Ari Wigelius, Ulla-Leena Alppi ja Aarne Raevaara

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska kaupunginhallituksen ehdotukseen ei ollut tehty muutosehdotusta se on tullut valtuuston päätökseksi.

Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko Dündar-Järvisen tekemä toivomusponsiehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska toivomusponsiehdotusta ei vastustettu puheenjohtaja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

Tiedoksi

Aila Dündar-Järvinen, Mari Patronen, Sirkku Miettinen, Anniina Tirronen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)

 

Käsitellyt asiat