Kaupunginvaltuusto, kokous 15.6.2020

Lataa  Kuuntele 

§ 83 Valtuustoaloite istuimien ja penkkien saamiseksi puistoihin - Leena Rauhala ym. 

TRE:6618/10.00.01/2017

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Koski Timo, Suunnittelupäällikkö, Timo.Koski@tampere.fi

Perustelut

Leena Rauhala jätti 35 muun valtuutetun kanssa 11.9.2017 valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että Tampereella kartoitetaan ja selvitetään puistonpenkkien riittävyys ajatellen mm. vanhusten liikkumistarpeita ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Aloitteessa todetaan, että penkit, joilla voi levähtää, olisivat yksi rohkaiseva ja mahdollistava tapa ylläpitää iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä. Vanhusvoittoisten kaupunginosien ja vanhusten liikkumistarpeiden osalta olisi tärkeää selvittää penkkien riittävyys ajatellen vanhusten jaksamista ja uskallusta lähteä ulos liikkumaan.

Tampereella on tavoitteena lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksia. Kaupunkistrategian mukaisesti tavoitteena on myös mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Esteettömät kävelyreitit ovat edellytys omatoimiselle asioiden hoitamiselle ja siten kotona asumiselle. Kävelyreittien esteettömyyden kehittäminen parantaa kaikkien kulkijoiden olosuhteita ja lisää siten kävelyn houkuttelevuutta. Kävelyreittejä on kaikilla julkisilla alueilla eli puistojen lisäksi myös kaduilla ja aukioilla. Esteettömyyden tulee toteutua reiteillä monin tavoin mm. väylien kaltevuuksissa, pinnoitteissa, valaistuksessa sekä levähdysmahdollisuuksissa. Penkkien ja muiden levähdysmahdollisuuksien lisääminen parantaa myös julkisten tilojen käytettävyyttä oleskeluun. 

Yhdyskuntalautakunta hyväksyi vuonna 2018 kävelyreittien esteettömyyden erikoistason tavoiteverkon. Esteettömillä reiteillä suunnittelussa ja rakentamisessa toteutetaan esteettömyyden erikoistason ratkaisuja ja muilla reiteillä perustason ratkaisuja. Esteettömyysohjeissa on määritelty, että levähdyspaikkojen suositeltava etäisyys toisistaan on erikoistasolla 50 m ja perustasolla enintään 250 m. Ohjeissa on myös määritelty, että penkeissä ja tuoleissa tulee olla selkänoja ja käsituet ja että tarjolla tulee olla vaihtelevia istuinkorkeuksia.

Tampereella on laadittavana Kävelyn ja kaupunkielämän ohjelma. Siitä valmistui vuonna 2018 ensimmäinen osa: ”Tampere askeleen edellä - Kävelyn ja kaupunkielämän visio ja tavoitteet”. Sen tarkoituksena oli kuvata, millaisessa kaupungissa kävelymatkat yleistyvät ja kaupunkielämä kukoistaa. Levähdys- ja oleskelupaikkojen lisääminen toteuttaa esim. seuraavaa linjausta: ”Kadut ovat kaupunkitiloja, jotka yhdessä aukioiden, torien ja puistojen kanssa muodostavat aktiivisen paikkojen verkoston, missä on mahdollisuuksia viihtyä, viipyä, kokea, kohdata ja nauttia.” Ohjelman seuraavat osat ovat toimenpideohjelma ja seurantasuunnitelma, joiden laatiminen on valmisteltavana. Toimenpiteet voivat olla hyvin erilaisia ja eri tasoisia ja niitä on löydettävissä kaikkien palvelualueiden toiminnasta. Tämän vuoksi toimenpideohjelma todennäköisesti tullaan kokoamaan hankekorteista, joita voidaan päivittää ja tarkentaa vuosittain. Penkkien osalta on jo laadittu hankekorttiluonnoksia osana raitiotiepysäkeille johtavien kävelyreittien kehittämissuunnittelua. Levähdyspaikat tulee sijoittaa kulkuväylien ulkopuolelle niin, että niihin on esteetön kulkuyhteys. Valmiissa katuympäristössä istuinryhmille sopivan tilan löytäminen on osoittautunut haastavaksi. Eräs mahdollisuus penkkien toteuttamiselle on ns. parklet. Siinä kadunvarsipysäköintiruutu korotetaan jalkakäytävän tasoon ja kalustetaan istuskelualueeksi. Parklet-toiminnoista on käynnissä erillinen selvitys ja sen yhteydessä linjataan pysäköintiruutujen kaikki käyttömahdollisuudet. Katujen saneerausten yhteydessä katupuiden lisääminen poikkileikkaukseen mahdollistaa samalla penkkien toteuttamisen viihtyisästi puiden väleihin.

Penkkitarve olevalla katuverkolla on niin merkittävä, että esteettömyyspuutteiden poistaminen kestää vuosia. Kohteiden valinnassa tulee priorisoida esteettömyyden erikoistason reittejä sekä keskustan strategisessa yleiskaavassa ja yleiskaavaluonnoksessa 2017-2021 hitaan liikkumisen alueena kehitettäviä alueita. Priorisointia voidaan tehdä myös käyttäjämäärien perusteella painottaen siten Tampereen ydinkeskustaa ja aluekeskustoja sekä alueita, joilla asuu erityisen paljon iäkkäitä asukkaita. Toteutussuunnittelussa voidaan hyödyntää aikaisemmin tehtyjä esteettömyyskartoituksia (mm. Tammela, Hervanta) ja kyselyä reiteistä ratikkapysäkeille, joissa on kirjattu myös levähdyspaikkojen puutteet. Kuntalaiskyselyn toteuttaminen penkkitoiveista ei välttämättä ole tarpeellista. Suunnitteluohjeissa on selkeät ohjeet penkkien laadusta ja sijoittamisesta. Esteettömyysmielessä todennäköisimmät penkkien käyttäjät eivät yleisesti ole internet-karttakyselyiden parasta kohderyhmää. Paperisen karttakyselyn toteuttaminen puolestaan on suhteellisen työlästä saavutettavaan hyötyyn nähden. Koko kaupunkia koskevan kyselyn sijaan parempi tapa osallistaa kuntalaisia voisi olla esteettömyyskävelyiden järjestäminen rajatuilla alueilla. Esteettömyyskävelyistä on saatu hyviä kokemuksia esim. Kalevassa. Kävelyitä tulisi toteuttaa sitä mukaa kun suunnittelu etenee, jotta kävelyn tuloksena saatavat tarpeet olisi nopeasti toteutettavissa. Esteettömyyskävelyillä on mahdollista keskustella ja ratkaista penkkien ohella muitakin esteettömyysongelmia.

Vuoden 2020 toteutusohjelmassa on penkkien lisääminen mm. Tammelan kävelykehälle ja Hämeenkadulle. Lisäksi penkkejä asennetaan vuosittain uusiin puistoihin kymmeniä kappaleita osana yleisten alueiden rakentamista ja esteettömyyttä.  Oleviin puistoihin penkkejä on lisätty useimmiten peruskunnostuksen yhteydessä.  Erillisiä hankkeita penkkien lisäämiseksi on ollut esimerkiksi Hervannassa. Keinupuiston palvelutalon kanssa hanke toteutettiin vuonna 2017. Talousarviossa on varattu vuosittain 100 000 € esteettömyyden edistämiseen. Summalla on tehty pieniä parantamistoimia kuten reunakivien madaltamisia tai liikennevalojen painonappien siirtoja. Summasta voidaan jatkossa kohdentaa osa penkkien lisäämiseen.

Puistojen penkkejä maalataan ja muulla tavalla korjataan jo nykyisin noin 150-200 kappaletta vuosittain. Penkkeihin kohdistuu myös huomattavasti ilkivaltaa ja töhryjä ja niitä pestään keskusta-alueella useamman kerran kesässä. Suunnitelmallinen penkkien lisääminen aiheuttaa tarpeen varmistaa kunnossapidon rahoitus.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:

Leena Rauhalan ym. valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna tässä vaiheessa aihetta muihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Leena Rauhalan ym. valtuustoaloite ja yhdyskuntalautakunnan antama lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna tässä vaiheessa aihetta muihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Vs. suunnittelupäällikkö Timo Koski, puh. 050 345 7568, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Leena Rauhalan ym. valtuustoaloite ja yhdyskuntalautakunnan antama lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna tässä vaiheessa aihetta muihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Leena Rauhala, Kirsi Mäntysaari-Ukkola, Katja Seimelä, Eveliina Kiema-Majanen, Kimmo Myllynen, Mikko Kielo

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)

 

Käsitellyt asiat