Kaupunginvaltuusto, kokous 22.11.2021

Perustelut

Valtuutettu Veikko Vallin esittää 22.2.2021 jättämässään aloitteessa, että Tampereen kaupunki tekee päätöksen selvityksen laatimisesta, josta käy ilmi kaupungin asuinalueiden väestöpohjan muutokset vuoden 2015 jälkeen vuoteen 2020 asti siten, että selvityksestä voidaan nähdä sekä asuinalueiden väestömäärän muutokset että eri kieliryhmien osuudet. Perusteluinaan valtuutettu esittää, että Tampereen asukkailla on oikeus tietää, mihin suuntaan heidän kaupunkinsa ja naapurustonsa on kehittymässä, jotta he voivat tehdä tosiasioihin perustuvia päätöksiä oman ja perheensä asuinympäristön suhteen. Lisäksi Vallin perustelee aloitettaan sillä, että vaikka segregaatiotilanne ei Tampereella ole vielä niin huono, kuin Etelä-Suomen suuremmissa kaupungeissa, niin kehityssuunta on kuitenkin selvä, kun tarkastelemme muutoksia rehellisesti. Valtuutettu Veikko Vallinin aloitteen mukaan on tärkeä pysyä tilanteen tasalla ja pyrkiä reagoimaan kielteisiin ilmiöihin hyvissä ajoin ja mielellään ennakkoon.

Kuntalain 29 §:n mukaisesti kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Kunnan on verkkoviestinnässään huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä toteutuu.

Lisäksi kuntalain 109 §:ssä säädetään, että kunnan järjestämiä palveluja sekä kunnan toimintaa koskevat keskeiset tiedot on julkaistava yleisessä tietoverkossa. Yleisessä tietoverkossa on kuntalain perusteella oltava saatavilla ainakin seuraavat tiedot: kuntastrategia; hallintosääntö; talousarvio- ja suunnitelma; tilinpäätös; tarkastuslautakunnan arviointikertomus; tilintarkastuskertomus; kuntien yhteistoimintaa koskevat sopimukset; konserniohje; luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset; luottamushenkilöiden palkkioiden ja korvausten perusteet sekä palveluista perittävät maksut.

Vaikka kaupungilla ei ole lakisääteistä velvoitetta julkaista yleisessä tietoverkossa väestötietoja tai tietoja eri kieliryhmistä, niin Tampereen kaupunki seuraa ja tarjoaa tietoa vieraskielisten asukkaiden määristä ja määrien kehityksessä julkisissa tietolähteissään. Tampere.fi-sivustolla on saatavissa Ulkomaalaistaustaiset Tampereella -interaktiivinen julkaisu, jossa on nähtävissä ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä sekä osuus Tampereen väestöstä 2000-2019. Vieraskielisiä on tarkasteltu myös ikäryhmittäin. Julkaisusta voi tarkastella yleisimpiä kansalaisuuksia ja kieliä ja niiden kehitystä vuosina 2008-2019. Halutessaan Tampereen tilannetta voi verrata ns. kuusikkokuntien tilanteeseen ja tästä vertailusta voi havaita Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuntien eroavan hyvinkin paljon Tampereen tilanteesta. Julkaisussa on tietoa ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten työllisyydestä, yrittäjyydestä, työmarkkina- ja perheasemasta, syntymävaltioista, määristä ja osuudesta päiväkodeissa, koululaisissa ja opiskelijoissa. Julkaisussa on tarkasteltu vieraskielisten määriä ja prosenttiosuuksia Tampereella myös alueittain (38 aluetta) sekä määrien kehitystä alueittain vuosina 2002-2019. Ulkomaalaistaustaiset Tampereella -julkaisu on tällä hetkellä päivityksen alaisena sekä julkaisualustansa että tietojensa osalta, mutta se tarjoaa jo tällaisenaan laajasti informaatiota ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten määrästä ja määrän kehityksestä eri näkökulmista.

Lisäksi tampere.fi-sivustolla julkaistu Väestö ja väestön muutokset -julkaisu sisältää tietoja Tampereen, kaupunkiseudun ja suurten kaupunkien väestöstä. Vuosilta 2000-2020 on saatavissa tietoja Tampereen ulkomaalaisista ja vieraskielisistä. Julkaisussa on tarkasteltuna 20 yleisintä ulkomaiden kansalaisuutta vuodesta 2016 vuoteen 2020 ja julkaisusta on mahdollisuus seurata näissä tapahtunutta muutosta. Myös 20 yleisintä vierasta kieltä sekä muutos kunkin kielen puhujien määrissä löytyy samasta julkaisusta vuodesta 2016 alkaen.

Tampereen kaupunki noudattaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sekä Suomen väestötilastoista vastaavan Tilastokeskuksen linjauksia tietojen suojaamisesta. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan arkaluonteisia tietoja ovat erityiset henkilötietoryhmät kuten rotu tai etninen alkuperä sekä erityisen tarkkaa suojaamista edellyttävät tiedot kuten kieli, kansalaisuus, syntyperä tai synnyinmaa. Tilastokeskuksen linjausten mukaisesti, jos paljastumisriski on olemassa, tulee esimerkiksi taulukossa olevat henkilötiedot suojata riittävästi. Paljastumisriskiä arvioitaessa huomioidaan tietojoukon arkaluonteisia tietoja sisältävät muuttujat, pienet solu- ja luokkafrekvenssit, perusjoukon suuruus, muuttujien määrä sekä tilastointialueen koko ja sijaintitarkkuus. Tietojen suojaustarvetta arvioitaessa on huomioitava myös, käytetäänkö tilastoinnissa perusjoukkona tiettyä väestön erityisryhmää kuten esimerkiksi ulkomaalaiset. Tilastointialueen koon pienetessä myös tilastoitavien yksiköiden määrä vähenee. Kuntapohjaiset tilastotkin voivat sisältää paljastumisriskin silloin, kun alueen perusjoukko on pieni. Koko kuntaa pienempien alueiden tilastoinnissa paljastumisriski on aina mahdollinen. Tämän vuoksi asuinaluekohtaisia (kaupunginosittaisia) tietoja yksittäisten kieliryhmien osuuksista Tampereella ei voida julkaista, mutta julkisesti kielitiedot ovat saatavilla kaupunkitasolla. Aluetasoiset tiedot ovat kuitenkin saatavissa vieraskielisten määristä ja osuuksista siten kuin se on tietosuojasäännösten puitteissa mahdollista esittää. Edellä esitetyn johdosta Tampereen kaupungilla ei ole jo olemassa olevien julkaisujen lisäksi tarvetta eikä joiltain osin edes mahdollisuutta tehdä julkiseksi aiottua selvitystä kaupungin asuinalueiden väestöpohjan muutoksista vuosilta 2015 - 2020 siten, että selvityksestä voitaisiin nähdä sekä asuinalueiden väestömäärän muutokset että eri kieliryhmien osuudet asuinalueittain.