Perustelut
Ilkka Sasin valtuustokysely
Tampereen kaupunki käyttää veronmaksajien rahaa julkisen sektorin oman kaupunkipyöräjärjestelmän ylläpitoon. Samanaikaisesti on uutisoitu, että yksityinen toimija on tuomassa omat kaupunkipyöränsä Tampereelle. Nämä markkinoita polkevat kaupunkipyörät maksavat kaupungille nolla (0) euroa.
Itsekin voisin kuvitella käyttäväni kuluttajien tarpeisiin vastaavia kaupunkipyöriä, joiden avulla pääsen turhan telineiden etsinnän sijaan sinne minne haluan. Kaupungin oma kaupunkipyöräjärjestelmä tuntuu soveltuvan lähinnä virkamiespyöräilyyn.
Herääkin kysymys, voitaisiinko kaupungin oma kaupunkipyöräjärjestelmä ajaa alas ja sijoittaa säästetyt eurot esimerkiksi katutilan kunnossapitoon, lapsiperheille ja vanhustenhoitoon.
Kysyn:
- Tarvitaanko Tampereen kaupungin omaa kaupunkipyöräjärjestelmää, kun markkinoilla on tarjolla toimivampia kaupunkipyöriä?
- Kuinka paljon kaupungin oma kaupunkipyöräkokeilu on tähän mennessä tullut veronmaksajille maksamaan?
Apulaispormestari Aleksi Jäntin vastaus Ilkka Sasin valtuustokyselyyn:
Apulaispormestari Jäntin vastaus on valmisteltu kaupunkiympäristön palvelualueen joukkoliikenteen palveluryhmän ja liikennejärjestelmän suunnittelu -yksikön yhteistyönä.
Tampereen kaupungin oma kaupunkipyöräjärjestelmä aloitti kesäkuussa 2021 Lauri Lylyn pormestariohjelman mukaisesti osana joukkoliikennejärjestelmää. Tampereen kaupunkipyöräjärjestelmään kuuluu 700 kaupunkipyörää ja 95 kaupunkipyöräasemaa. Kaupunkipyöräasemat sijoittuvat keskusta-alueelle, Härmälään, Nekalaan, Kauppiin ja Kalevan alueelle jatkuen Muotialan, Turtolan ja Hallilan kautta aina Hervantaan saakka. Kaupunkipyörien käyttöä varten ladataan Tampereen kaupunkipyörät -sovellus, jolla rekisteröidytään kaupunkipyörien käyttäjäksi ja jolla maksetaan pyörän käytöstä.
Tampereen kaupunkipyöräjärjestelmän palveluntuottajaksi valikoitui Kaupunkipyörä Vantaa Oy vuonna 2020 järjestetyn tarjouskilpailun tuloksena. Kaupunkipyöräjärjestelmä hankitaan palveluna ja sopimuksen pituus on neljä vuotta. Lisäksi hankintaan sisältyy optiona maksimissaan 3 vuoden jatkoaika. Palvelun hinta neljän vuoden ajalta on kiinteä ja yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa. Palvelu maksetaan vuosittain maksupostien mukaisesti. Kolmen vuoden mahdollinen jatkoaika ei aiheuta lisäkustannuksia palvelun osalta.
Kaupunkipyörien operoinnista ja asiakaspalvelusta vastaa Tampereen Sarka Oy, joka on Tampereen kaupungin omistama sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yritys. Tampereen Sarka Oy työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä ihmisiä omiin palveluihinsa ja auttaa heitä työhönvalmennuspalvelun avulla eteenpäin jatkotyöllistymisessä. Sarkalle korvattavat palvelusta aiheutuvat vuosittaiset kustannukset ovat noin 375.000 euroa. Sopimus Tampereen Sarka Oy:n kanssa on voimassa toistaiseksi ja voidaan irtisanoa 6 kuukauden varoitusajalla.
Kaupunkipyöräjärjestelmä saa tuloja markkinointi- ja mainosyhteistyöstä sekä käyttömaksuista. Tampereen kaupunki teki 7.4.2021 hankintapäätöksen Tampereen kaupunkipyöräjärjestelmän brändäys-, markkinointi- ja mainoskumppanuudesta Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa. Sopimus on 2 vuotinen ja siihen sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta viideksi lisävuodeksi. Vuoden 2022 aikana mainos- ja käyttömaksutuloja syntynee arviolta 150.000 euroa.
Nykyisen kaupunkipyöräjärjestelmän lakkauttaminen kesken sopimuskauden ei tuo kaupungille merkittäviä säästöjä, koska kaupunkipyöräjärjestelmäpalvelun kustannukset 1,4 miljoonaa euroa on maksettava sopimuksen mukaisesti. Operoinnista ja asiakaspalvelusta syntyvät kustannukset lakkautuvat mutta vastaavasti loppuvat myös mainos- ja käyttäjämaksutulot.
Kyselyssä viitataan markkinaehtoisiin kaupunkipyöräjärjestelmiin. Niistä ei ole vielä Suomessa kovin paljoa kokemuksia. Tampereellakin tällainen järjestelmä on aiemmin ollut mutta tällä hetkellä ei markkinaehtoisia järjestelmiä meillä ole. Sähköpotkulautojen suuren suosion vuoksi on odotettavissa, että myös markkinaehtoisia kaupunkipyöräjärjestelmiä tulee enemmän markkinoille. Tänä vuonna niitä on lanseerattu mm. Ouluun, Vaasaan ja Jyväskylään. Tätä kehitystä on syytä seurata.
Järjestäessään kaupunkipyöräpalvelun itse kaupunki voi päättää järjestelmän palvelutasosta, asiakashinnoista ja pelisäännöistä. Kaupunkipyöräjärjestelmä on osa kestävää liikennejärjestelmää ja toimii lähtökohtaisesti pyöräilyä lisäävänä mutta oikein suunniteltuna ja hinnoiteltuna peruspalveluna myös joukkoliikenteen jatkeena lisäten näin kestävien kulkumuotojen osuutta.
Valtuustokyselyssä viitataan mm. markkinoilla olevien markkinaehtoisten pyöräjärjestelmien asemattomuuden hyötyihin. Yksittäisen henkilön näkökulmasta asemattomuus on hyvä ja joustava asia. Kokonaisuuden kannalta se on kuitenkin ongelmallista, sillä asemattomuus johtaa tyypillisesti kaupunkitilan väärinkäyttöön, kun pyörän voi jättää lähes minne vaan. Asemallisessa järjestelmässä kaupungin tärkein resurssi eli tila on käytetty tehokkaasti. Pyörät pysyvät siisteissä riveissä. Lisäksi asemallisessa järjestelmässä etenkin vakiokäyttäjät voivat suurella todennäköisyydellä luottaa siihen, että pyörä on saatavissa samasta paikasta. Tämä luo ennakoitavuutta.
Palvelutason määrittelyssä kaupunki voi oman järjestelmän osalta ottaa huomioon palvelualueen muodostamisessa paljon eri tekijöitä, esim. pääsyn tehokkaan joukkoliikenteen vaikutusalueelle.
Nykyisen kaupunkipyöräjärjestelmän lopettaminen kesken sopimuskauden ei ole saatavien hyötyjen näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Nykyisellä järjestelmällä on tällä hetkellä lähes 4000 käyttäjää ja käyttäjämäärä kasvaa viikoittain sadoilla uusilla käyttäjillä. Nykyistä järjestelmää on tarpeen kehittää edelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka, jolloin perussopimuskausi päättyy. Palvelualueen laajentaminen, sähköpyörien mukaanotto ja hinnoitteluyhteistyö joukkoliikenteen kanssa ovat ainakin mietittäviä asioita omaa järjestelmää kehitettäessä. Oman järjestelmän kehittämisen rinnalla on tarpeen seurata kaupunkipyörämarkkinan kehitystä ja sen myötä aukeavia yhteistyömahdollisuuksia.