Perustelut
Aamulehti uutisoi 2.3.2026, että matkustaja saa häipyä maksamatta ratikasta ja bussista, mikäli ei suostu kertomaan henkilöllisyyttään. Uutisen mukaan kaupungin uusi ohjeistus neuvoo matkalipuntarkastajia välttämään aktiivisia voimatoimia, jos matkustaja ei suostu näyttämään lippua eikä kertomaan henkilötietojaan. Kaupungin mukaan ohjeistuksen pyrkimyksenä on parantaa tarkastajien työturvallisuutta.
Uutisen mukaan Helsingin Seudun Liikenne HSL:llä on Nyssestä poikkeavat ohjeet tarkastajille. HSL:n tarkastajilla on oikeus ottaa matkustaja kiinni, jos tällä ei ole esittää matkalippua eikä kerro oikeaa henkilöllisyyttään. Tarkastajilla on myös oikeus käyttää sopivia voimakeinoja ja fyysisesti pysäyttää hänet, jos tämä yrittää karkuun. HSL:n tarkastajilla on itsepuolustukseksi kaasusumuttimet sekä halutessaan he saavat suojaliivit. Käsirautoja tai muita itsepuolustusvälineitä ei ole tai lupa käyttää.
Kuvatut linjaukset muodostavat kiistatta kannusteen liputta matkustamiseen, laskevat asiakkaiden turvallisuudentunnetta joukkoliikenteellä matkustaessaan ja rapauttavat moraalia kaupunkilaisten keskuudessa.
Myöhemmässä uutisoinnissa pormestari Ilmari Nurminen kertoi, että ohjeita voimakäytön suhteen tullaan tarkentamaan. Kuitenkaan esimerkiksi pippurisumutteen tai käsirautojen käyttöönottoa ei harkita.
Tuoreimpien uutisten perusteella Tampereellakin lipuntarkastajia on ohjeistettu ja oikeutettu lain sallimien voimakeinojen käyttöön tarkastustilanteissa.
Toimin 1990-luvulla Helsingin metrossa metrovartijana. Tuolloin metron reitillä tietyillä asemilla oli vartija, minkä lisäksi metrojunissa liikkui useampia vartijoiden muodostamia kahden hengen junapartioita. Vartijat puuttuivat asiattomaan käytökseen metron reitillä sekä asemilla ja niiden välittömässä läheisyydessä ja tukivat lipuntarkastajien toimintaa vaikeissa tarkastustilanteissa.
Edellä kuvattuun viitaten kysyn:
- Kuinka suuri osa liputta matkustavista onnistuu pakenemaan paikalta ilman henkilökohtaisen tarkastusmaksun määräämistä tarkastustilanteessa vuositasolla?
- Kuinka monta tarkastajien, vartijoiden tai poliisin voimankäyttöä vaatinutta tilannetta Nyssessä tapahtuu vuositasolla? Entä miten luvut suhteutuvat HSL:n vastaaviin?
- Kuinka monella Nyssen lipuntarkastajalla on järjestyksenvalvojan tai vartijan tms. koulutus?
- Olisiko mahdollista tai perusteltua vaatia jo rekrytointivaiheessa osalta lipuntarkastajista em. koulutus esimerkiksi siten, että jokaisessa tarkastuspartiossa olisi ainakin yksi voimankäyttökoulutuksen saanut tarkastaja?
- Onko tarkastajien mahdollista saada poliisia odotettaessa, tilanteen eskaloituessa liikennevälineessä tai pysäkillä esimerkiksi vartijoilta nopeaa tukea HSL:n ”1990-luvun mallin” mukaisesti? Jos ei, onko mahdollista ja perusteltua kehittää Nyssen toimintaa tähän suuntaan?
Apulaispormestari Ilkka Porttikiven vastaus Aleksi Jäntin valtuustokyseyyn annetaan valtuuston kyselytunnilla 16.3.2026.