Perustelut
Aamulehti julkaisi 27.4.2026 artikkelin, joka oli otsikoitu:
“Pispalan naapurissa ihmetellään 1,5 miljoonan euron hintaeroa – Arvion mukaan Hennerin remontti maksaisi oikeasti vain kymppitonneja”
Kuten otsikkokin kertoo, artikkelista välittyy yleisölle äärimmäisen ristiriitainen kuva Hennerin remontin mahdollisista kustannuksista.
Artikkelissa sanotaan:
“Kaupungin teettämän kuntotarkastuksen mukaan rakennus vaatisi 1,5 miljoonan remontin, jossa uudistettaisiin ainakin katto, ilmanvaihto sekä tehtäisiin rakennuksesta täysin esteetön.”
Tälläinen remontin hinta pistää ihmetyttämään, etenkin kun samaisessa artikkelissa eräs talon käyttäjä toteaa kustannusarviosta näin:
“Tämä ei oikein tunnu käyvän järkeen, sillä ei kukaan meistä käyttäjistä koe, että talo olisi huonokuntoinen”.
Vanhemmat olivat ihmetelleet kustannusarvion kokoluokkaa sen verran, että olivat päättäneet kysyä paikalliselta Rakennuskulttuurikeskus Piirulta heidän näkemystään asiasta:
Artikkelissa lukee:
“Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Heidi Huhtamella kertoo tutustuneensa talosta tehtyyn kuntoraporttiin.
”Rakennus on ikäisekseen hyvässä kunnossa. Meidän arvion mukaan korjaustarve olisi kymmeniä tuhansia euroja, ei miljoonia.”
Kysynkin seuraavaa:
- Kuka on tehnyt tämän kaupungin kuntotarkastuksen?
- Mihin perustuu kaupungin teettämän kuntotarkastuksen arvio, että Hennerin talon remontti maksaisi 1,5 miljoonaa euroa? Mikä on katon osuus remontin hinnasta? Entä ilmanvaihdon? Entä paljonko maksaa tehdä rakennuksesta täysin esteetön? Mitä kaikkia toimia rakennuksen remontti siis sisältäisi ja mitkä olisivat näiden arvioidut kustannukset? Mitkä näistä toimenpiteistä ovat välttämättömiä?
- Miten on selitettävissä, että paikallisen perinnerakentamiseen erikoistuneen yhdistyksen ja kaupungin antaman remontin hinta-arvion välinen ero on 1,5 miljoonaa euroa?
Apulaispormestari Johanna Kirjavaisen vastaus Juho Hirvelän valtuustokyselyyn annetaan valtuuston kyselytunnilla 18.5.2026.