Perustelut
Ilkka Sasin valtuustokysely:
Tampereen kaupungin talousarvioesitys on vuodelle 2025 ilman kertaluonteisia myyntivoittoja arvioidusti noin 100 miljoonaa euroa alijäämäinen. Seuraavalle valtuustokaudelle jääneen alijäämän kattamisessa auttaa tiedolla johtaminen ja talousinformaatio. Taseessa laiskottelevan omaisuuden tuoton kasvattaminen auttaa talousvajeen torjunnassa.
Tampereen kaupunki tekee omaisuutensa hallinnassa sitoumuksia, joiden taloudellinen vaikutus saattaa jäädä esimerkiksi menetettyjen tulojen muodossa hämäräksi.
Huoli on herännyt siitä, onko tase ajantasalla. Kaupungin metsäomaisuudella voidaan tienata puunmyyntituloja, jotka voidaan ohjata esimerkiksi koulutukseen. Kuitenkin samalla Tampereen kaupunki tekee metsäsitoumuksia esimerkiksi suojelupäätösten muodossa.
Kysyn,
Heijasteleeko Tampereen kaupungin tase kuinka ajantasaisesti omaisuuden käypää arvoa?
Arvostetaanko Tampereen kaupungin taseessa talousmetsää ja suojelumetsää yhtäläisesti riippumatta puunmyyntitulomahdollisuuksista?
Pormestari Kalervo Kummolan vastaus Ilkka Sasin valtuustokyselyyn:
Kysymys: Heijasteleeko Tampereen kaupungin tase kuinka ajantasaisesti omaisuuden käypää arvoa?
Vastaus:
Tase kuvaa kaupungin taloudellista asemaa tilikauden päättymishetkellä. Kaupungin varallisuus ja rahoituksen rakenne esitetään ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Kaupungin taseen loppusumma on vuoden 2024 tilinpäätösennusteen mukaan noin 2,6 miljardia euroa.
Taseen vastaavaa puolella näytetään mitä kaupunki omistaa ja kuinka omistus on jakaantunut. Kunnan pysyviä vastaavia ovat tulon tuottamisen tarkoituksesta riippumatta aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat jatkuvasti tuotannontekijöinä useana tilikautena sekä toimialasijoittamisen osakkeet ja osuudet ja muut sijoitukset. Pääosa kaupungin pysyvistä vastaavista on aineellisia hyödykkeitä. Suurimpia aineellisten hyödykkeiden omaisuuseriä ovat rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet sekä maa- ja vesialueet. Pysyvien vastaavien sijoitusten tase-erä sisältää kunnan toimialaan liittyvät sijoitukset, kaupungin toiminnan edistämiseksi hankitut arvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset. Taseen toinen puoli, vastattavaa, kertoo puolestaan, miten tämä omaisuus on rahoitettu (oma pääoma ja velat).
Kunnissa sovellettavan kirjanpitokäytännön mukaisesti omaisuus kirjataan taseeseen hankintahintaan, tai sitä alempaan arvoon, mikäli arvo on laskenut. Poistonalaisiin hyödykkeisiin kirjataan suunnitelman mukaiset poistot, jotka alentavat tase-erän arvoa. Poistoajat on määritelty hyödyke-eräkohtaisesti ja ne noudattavat kirjanpitolautakunnan hyvinvointi- ja kuntajaoston yleisohjetta pysyvien vastaavien käsittelystä. Poistoajat päätetään kaupunginhallituksessa (viimeisin päätös 8.4.2024 § 152). Maa- ja vesialueista ja sijoituksista ei kirjata suunnitelman mukaisia poistoja. Kukin omaisuutta hallinnoiva yksikkö on velvollinen tilikausittain arvioimaan tasearvojen vastaavuutta ja tarvittaessa kirjaamaan sitä kuluksi.
Rakennusten osalta taseessa on niiden kirjanpitoarvo, joka huomioi hankintamenon ja tehdyt poistot. Rakennusten osalta kaupungissa ja kunnissa yleisemminkin käytössä olevat pitkät poistoajat näkyvät siinä, että niiden tekninen arvo saattaa kulumisen kautta pienentyä nopeammin kuin tasearvo. Kirjanpitokäytännön ja Tampereen ohjeistusten mukaisesti poistot suunnitellaan jo talousarviovaiheessa ja taseomaisuutta tarkastellaan vähintään vuosittain tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä. Tarvittaessa tehdään lisäpoistoja, jos katsotaan, ettei tasearvo ole ajan tasalla tai rakennuksella ei ole tulontuottokykyä ts. kaupungin tapauksessa sitä odottaa purkaminen. Vuoden 2023 tilinpäätöksessä kaupungin omistamien rakennusten tasearvo oli 638 miljoonaan euroa ja vuoden 2024 tilinpäätösennusteessa noin 685 miljoonaa euroa. Koko rakennuskannan käypää hintaa ei ole arvioitu, koska kyseisille rakennuksille on vähän tai ei lainkaan markkinoita ilman kaupungin sitoutumista takaisinvuokraukseen tai palveluiden ostoon. Kaupungin käytössä olevien palvelurakennusten arvo tuleekin siitä, että kaupunki tarjoaa palveluitaan turvallisissa ja terveellisissä tiloissa. Tarpeeton tilaomaisuus pyritään realisoimaan joko suoraan myyden tai kehittämisen kautta ja tällöin markkina-arvo määritellään joko avoimella tarjouskilpailulla ja/tai kohteesta myyntiajankohtana auktorisoidun arvioitsijan laatimalla arvonmäärityksellä Kuntalain edellyttämällä tavalla.
Kaupungin maa- ja vesialueiden tasearvo vuonna 2023 oli 243 miljoonaa euroa ja tilinpäätösennusteessa 2024 noin 259 miljoonaa euroa. Asemakaavoitetut ja kaupungin taseessa olevat tontit ovat tuottavassa käytössä ja niistä saadaan maanvuokratuloa. Asuintonttien vuosivuokra vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa on 4 % tontin vuokraushetken käyvästä pääoma-arvosta ja yritystonteilla vastaavasti 6 % käyvästä pääoma-arvosta. Pääoma-arvon käypää arvoa päivitetään noin kahden vuoden välein laadittavilla asunto- ja yritystonttien vyöhykehinta-arvioilla, jotta voidaan varmistua, että noudatetaan Kuntalakia pitkäaikaisia sitoumuksia tehtäessä. Vuoden 2025 talousarviossa kaupungin maanvuokratulot ovat noin 75 miljoonaa euroa.
Infraomaisuuden (esimerkiksi kadut, tiet, torit, puistot, sillat) osalta noudatetaan samoja pysyvien vastaavien käsittelyn periaatteita, kohteiden valmistuttua aloitetaan suunnitelman mukaisten poistojen kirjaaminen. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden tasearvo on tilinpäätösennusteessa 2024 noin 403 miljoonaa euroa. Tämä arvo sisältää kaikki kiinteät rakenteet ja laitteet. Kohteiden tekninen käyttöikä on huomattavasti pidempi mitä kirjanpidollinen poistoaika. Vaikka otetaan huomioon kohteisiin kohdistuva korjausvelka, on tasearvo teoreettista käypää arvoa pienempi.
Kaupungin osakkeiden ja osuuksien tasearvo vuonna 2023 oli 301 miljoonaa euroa ja vuoden 2024 tilinpäätösennusteessa noin 379 miljoonaa euroa. Myös näiden tasearvot kirjataan hankintahintaan tai sitä alempaan arvoon, mikäli sille on perusteet. Omistajaohjausyksikkö tarkastelee kaupungin omistamien yhtiöiden osakkeiden kirjanpitoarvojen pitävyyttä vuosittain ja tarvittaessa tekee esityksiä arvonalennuksista. Kokonaisuutena arvioiden omistajaohjaksen näkemys on, että kaupungin yhtiöomistusten käypä arvo on huomattavasti kirjanpitoarvoja korkeampi.
Kysymys: Arvostetaanko Tampereen kaupungin taseessa talousmetsää ja suojelumetsää yhtäläisesti riippumatta puunmyyntitulomahdollisuuksista?
Vastaus:
Kaupungin metsien maapohja on mukana maa- ja vesiomaisuuden tasearvossa. Talousmetsien arvoa voi määrittää metsäarvioiden kautta, mutta kaupunki ei yleensä ole teettänyt arvioita muulloin kuin myynnin tai oston yhteydessä. Metsien hoidon toimintamallin 2022–2030 yhteydessä on linjattu, että talousarvioon ei budjetoida puunmyyntituloja myöskään talousmetsistä, vaikka niitä syntyykin osana yhdyskuntarakentamista ja myös metsien normaalin hoidon yhteydessä tehtävissä hakkuissa. Talousmetsiä käytetään myös vaihdon välineenä maanhankinnassa.
Metsien hoidon toimintamallin 2022–2030 laadinnan yhteydessä Tapio Oy teki huhtikuussa 2020 kaupungin toimeksiannossa Hiilitase-, hakkuusuunnite- ja kasvuennustelaskennan Tampereen kaupungin metsistä. Laskenta perustui kaupungin metsävara-aineistoon. Puuston nykytilan kuvauksen yhteydessä määritettiin kaikkien metsien ja erikseen eri metsäluokkien ainepuuston laskennalliset arvot. Ainepuuston nykyarvo laskentahetkellä huhtikuussa 2020 oli yhteensä 72,52 miljoonaa euroa. Metsäluokittain ainepuuston nykyarvot laskentahetkellä olivat: talousmetsät 8,26 miljoonaa euroa; suojelualueet 14,19 miljoonaa euroa; lähi-, ulkoilu- ja retkeilymetsät 35,1 miljoonaa euroa; suoja- ja arvometsät 14,97 miljoonaa euroa. Suojelualueiden metsien hyödyntäminen puunmyyntitarkoituksessa on yleensä rajattu suojeluun liitettävässä hoitosuunnitelmassa ja sitä ei tule ajatella talousmetsänä.