Sivistys- ja kulttuurilautakunta, kokous 21.1.2021

§ 19 Valtuustoaloite selvityksen laatimiseksi koululaisten kohtaaman väkivallan ja vainoamisen laajuudesta Tampereella – Veikko Vallin 

TRE:6146/12.00.01/2020

Valmistelija

  • Järvelä Kristiina, Perusopetusjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari, puh. 050 432 3529, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 485 1059, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Veikko Vallin esittää selvityksen tekemistä kiusaamisilmiön laajuudesta kaupunkitasoisesti perusteina mm. resurssien suuntaaminen ja taustatekijöiden kartoittaminen. Lisäksi hän esittää tutkimusta avoimien oppimisympäristöjen vaikutuksesta koululaisten levottomuuteen. 

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen koulupäivään. Koulussa tapahtuva kiusaaminen ja viimeaikaiset väkivallanteot lasten ja nuorten keskuudessa ovat herättäneet huolta. Kaltoinkohtelulla on vakavat seuraukset, jotka heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden koulun toimintakulttuuria ohjaavissa periaatteissa määritellään, että kiusaamiseen ja kaikenlaiseen epäasialliseen käyttäytymiseen tulee puuttua. Koska kiusaamiseen liittyvää toimintaa on myös varsinaisen kouluajan ulkopuolella tai sellaisessa muodossa, joka on aikuisten katseilta piilossa, on huoltajien ja koulun välinen yhteistyö tärkeä osa kiusaamisen tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Jokainen koulu on laatinut kiusaamisen ehkäisyyn oman suunnitelman ja toimintamallin, joka käsitellään lukuvuosittain koulun henkilöstön (ja oppilaiden) kanssa. 

Monen oppiaineen osalta käsitellään joka vuosi tunne-, vuorovaikutus- ja turvataitoihin liittyviä kokonaisuuksia. Näissä tavoitteena on myös kiusaamisen ehkäisy sekä tuoda esiin malleja, joiden avulla kiusaamiseen voidaan puuttua. 

Joka toinen vuosi toteutettava kouluterveyskysely antaa niin kaupunki- kuin koulukohtaista tietoa. Tämän tiedon pohjalta lukuvuosisuunnitelmaan nostetaan painopisteet seuraavalle lukuvuodelle. Lukuvuonna 2020-21 painopisteet ovat päihdemyönteisyys ja siihen vaikuttaminen, seksuaalinen ahdistelu (yläkoulu), yksinäisyys ja tyttöjen ahdistuneisuus ja kohtaamattomuus opettajien taholta (yläkoulu). 

Palvelu- ja vuosisuunnitelmassa vuodelle 2021 yhdeksi painopisteeksi lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventamiseksi on kirjattu koulurauhan ja turvallisuuden lisääminen. Painopisteen toteuttaminen on jo aloitettu mm. Notercow-mobiilisovellutuksen pilotoinneilla muutamassa yläkoulussa. Sovelluksen avulla voi saada heti asiantuntija-apua kiusaamistilanteessa. Lisäksi koulut tekevät itsearvioinnin yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössään tätä varten luoduilla yhteisöllisyyden portailla.

Kouluille on annettu tueksi Hyvinvointikysely-lomake, jota he käyttävät laajasti oppilaiden hyvinvoinnin selvittämiseksi lukuvuoden aikana, yleensä syksyisin. Kysely sisältää neljä kokonaisuutta. Siinä kartoitetaan (1) oppilaiden käsityksiä omasta koulusta, luokasta sekä itsestään (2) sosiaalisista suhteita, (3) käyttäytymistä ja toisen kohtelemista/huomioimista sekä (4) kiusaamista. Kiusaamisosiossa kysytään, kiusataanko tai onko aiemmin kiusattu itseä tai muita, miten, missä, kuinka usein, ja mitä se on aiheuttanut, ja onko oppilas kertonut kiusaamisesta jollekin. Lisäksi kysytään, onko oppilas itse viime aikoina kiusannut muita, ketä, miten ja miksi. Kyselyihin vastataan aina omalla nimellä, jotta asiaan voidaan puuttua ja työskennellä asianosaisten oppilaiden/luokkien kanssa asiaankuuluvalla tavalla. Suosituksena on, että opettaja keskustelee tuloksista oman luokkansa kanssa. 

Laajemmin tulokset viedään koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tietoon, jotta ne voidaan ottaa huomioon laadittaessa esim. koulukohtaista suunnitelmaa oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Tulokset käydään läpi myös pedagogisen tuen tiimeissä yhteistyössä opettajan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Näin saadaan käsitys koulun kokonaistilanteesta ja tuen tarpeista sekä sovitaan tarvittaessa toimenpiteistä. Tulokset tulee ottaa huomioon myös kehitettäessä turvallista kouluyhteisöä ja toimintakulttuuria. Kaupunkitason tiedonkeruuta edellä mainituista asioista ollaan edistämässä, koska viime keväänä etäopetuksen aikana asia jäi koronan jalkoihin. Kyselyjen osalta on tärkeää, että niissä on tunnistetiedot puuttumisen mahdollistamiseksi. Kaupunkitason kyselyiden anonyymius antaa vastauksia eri näkökulmasta.

Tällä hetkellä Wilma-oppilastietojärjestelmän kautta on tarjolla palautelinkki oppilaille, huoltajille ja henkilöstölle vastata yhteisöllisen oppilashuollon kyselyyn koko kaupunkitasolla. Palautteessa kysytään hyvinvoinnin eri osa-alueista kouluyhteisön näkökulmasta ja siinä on mm. mahdollisuus kertoa mahdollisista kiusaamistapauksista kouluissa. Tuosta palautekoonnista saadaan kaupunkitason sekä koulukohtaisia palautteita ja kehittämisehdotuksia, toivottavasti myös turvallisuuteen liittyen. Palaute annetaan nimettömänä.

Nykyinen oppimiskäsitys, joka korostaa oppilaan aktiivisuutta sekä vuorovaikutusta eri-ikäisten kesken edellyttää kouluilta monenlaisia oppimisympäristöjä. Edelleenkin perinteiselle luokkahuoneelle on tarvetta, mutta sen lisäksi tarvitaan paljon joustavia tiloja, joissa voidaan työskennellä yksin tai pienissä ryhmissä. Tampereella ei ole sellaisia kouluja, joissa olisi varsinaisia avoimia oppimisympäristöjä siten kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Uudisrakentamisessa ja remontoinnissa on päädytty enemmänkin muuntojoustaviin ratkaisuihin, joissa on toki mahdollisuus suuriin ja pieniin tiloihin. Näiden tilojen käyttö mahdollistaa, ja samalla myös edellyttää, uudenlaista tapaa oppia ja opiskella. Oppimisympäristöjen on todettu vaikuttavan oppimiseen eri tavoin ja siitä, miten oppilaat nämä tilat kokevat, on myös saatu erilaisia tutkimustuloksia. Tätä ovat tutkineet mm. Raija Kattilakoski omassa väitöstyössään sekä kasvatustieteen professori Laura Hirsto ja tutkija Anna Kokko omassa tutkimuksessaan.

Tällä hetkellä meneillään oleva poikkeuksellinen aika varmasti myös heijastuu lapsiin ja nuoriin. Tämän vuoksi on hyvä, että kaupunkitasoista tietoa kerätään Hyvinvointikyselyn sekä oppilashallintojärjestelmän avulla. Saatujen tulosten pohjalta voidaan kohdentaa resurssia sinne, missä sitä tarvitaan ja siten ennakoida mahdolliset tuen tarpeet jo hyvissä ajoin. 

Sekä kouluterveyskysely että Hyvinvointikysely yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla muodostuu kokonaiskuva tamperelaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, josta yksi tärkeä osa on kiusaamisen kokemus niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Lisäksi on kehitetty anonyymia oppilashuollon palautejärjestelmää, jossa henkilö voi kertoa nimettömänä mahdollisesta kiusaamisesta. Tärkeää on, että koulujen henkilöstö reagoi nopeasti, kun kiusaaminen tulee aikuisten tietoon. Lisäksi ennaltaehkäisevän työn merkitys on suuri. Se on keskiössä, kun kehitetään koulujen turvallista ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Edellä mainitut toimenpiteet huomioiden erillistä kyselyä ei tarvita. Koska Tampereella ei ole sellaisia kouluja, joissa olisi varsinaisia avoimia oppimisympäristöjä, tutkimusta ei voi suorittaa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Savisaari Lauri, Johtaja

Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:

Veikko Vallinin valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)