Sivistys- ja kulttuurilautakunta, kokous 23.4.2020

§ 67 Kuntalaisaloite Tampereen teatterimuseon käynnistämiseksi 

TRE:847/12.03.00/2020

Valmistelija

  • Savisaari Lauri, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Johtaja Lauri Savisaari, puh. 040 801 6081, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 485 1059, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tampereen Teatterimuseo ry esittää aloitteessaan, että Tampereen kaupunginhallitus käynnistää jo 1950-luvulta alkaen suunnitellun Tampereen teatterimuseon toiminnan. Yhdistyksen taustalla on tamperelaisista eläkkeellä olevista teatterintekijöistä koostuva Eino-klubi. Aloitteen liitteenä on useita otteita kaupungin eri toimielinten 1950-, 1960- ja 1970-luvulla tekemistä päätöksistä ja linjauksista teatterimuseon valmistelemiseksi. Aloitetta perustellaan mm. sillä, että Tampereella on kansainvälinen maine teatteripääkaupunkina. Lisäksi Tampere on aloitteen tekijöiden mukaan ainoa kaupunki maailmassa, jossa toimivat ammatti- ja harrastajateatterien rinnalla sekä kehitysvammaisten että näkövammaisten teatterit. Tampereen teatterimuseo toimisi alueellisena teatterimuseona yhteistyössä Suomen Teatterimuseon kanssa.

Tampereen kaupunginhallitus päätti 17.8.1959 (2042 §) asettaa toimikunnan tutkimaan ja valmistelemaan Suomen Teatterimuseon perustamista Tampereelle. Suomessa ei noihin aikoihin ollut valtakunnallista teatterimuseota. Toimikunta totesi, että "on olemassa painavia syitä ja hyviä edellytyksiä, jotka puoltavat teatterimuseon perustamista Tampereelle". Toimikunnan kirjeen pohjalta kaupunginhallitus päätti 23.5.1961 (1317 §) myöntää 250.000 mk määrärahan toimikunnalle teatterimuseon esineistön keräämistä varten. Myöhemmin samana vuonna (28.12.1961, 3217 §)) kaupunginhallitus päätti perustaa Tampereen kaupungin teatterimuseon ja osoittaa sen toimintaan 300.000 mk määrärahan.

Tampereen teatterimuseolle ei koskaan ole osoitettu erillistä museotilaa, henkilökuntaa ja kokoaikaisen, ammattimaisen museotoiminnan edellyttämää määrärahaa. Teatterimuseotoimikunnan toimesta järjestettiin kesällä 1962 Tampereen Teatterin lämpiössä Tampereen teatterielämää esittelevä näyttely, johon tutustui 6 500 henkilöä. Samanlainen näyttely järjestettiin Tampereen kirjastotalossa kesällä 1963.

Teatterimuseo on mainintana mukana myös kaupunginvaltuuston päätöksessä 18.12.1968 (8 §), joka koski kaupungin museotoiminnan kehittämistä ja johtamista varten perustettavaa Tampereen kaupungin museolautakuntaa. Muina päätöksen perusteluosassa mainittuina tamperelaisina museoina olivat Hämeen museo, luonnontieteellinen museo, teknillinen museo, Lenin-museo, koulumuseo, Haiharan nukkemuseo, Tampereen taidemuseo, Hiekan taidemuseo, nykytaiteen museo, siirtolapuutarhamuseo, puhelinmuseo, ilmailumuseo, lehdistömuseo, saunamuseo, työläismuseo, ulkomuseo, kirkkomuseo, kenkämuseo, sosiaalihuollon historiaa esittelevä kokoelma sekä kaupunginmuseo. Museolautakunnan perustaminen oli kunnallisen museotoimen käynnistymishetki Tampereella. Suuri osa tuolloin tunnistetuista erillisistä museokokonaisuuksista on tullut osaksi Tampereen kaupungin museoiden toimintaa. Osa puolestaan jatkaa Tampereella tai muualla ammattimaisina erikoismuseoina. Omaa teatterimuseota Tampereelle ei koskaan ole syntynyt, vaikka sellaista vakavissaan on valmisteltu, erityisesti 1960-luvulla teatterimuseotoimikunnan toimesta.

Kulttuuri- ja taideyksikön johtaja Toimi Jaatisen ja historiallisten museoiden johtaja Marjo-Riitta Saloniemen lausunto aloitteeseen:

"Teatterit ovat erittäin tärkeä osa Tampereen kulttuuritarjontaa, ja ne ovat tärkeitä myös kaupungin vetovoimalle ja imagolle. Luontevimmat ja kustannustehokkaimmat paikat teatterin historian esittämiseen ovat teattereiden omat tilat.

Erillisen teatterimuseon tilantarve olisi 600–700 neliömetriä (pysyvä näyttely ja vaihtuvien näyttelyiden tila), lisäksi toimintamenoja aiheutuisi avoinnapidon ja asiakaspalvelun sekä kokoelma-, tutkimus- ja näyttelytoiminnan kustannuksista.

Museot kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta siinä missä teatterit, ravintolat, urheilutapahtumat ja elokuvatkin, eikä nykymaailmassa menestyvä museo voi olla vuodesta toiseen samana pysyvä näyttely. Siihen on liityttävä korkealaatuinen erikoisnäyttelytoiminta, joka ottaa huomioon myös eri asiakassegmentit. Tämä puolestaan edellyttää ammatillista tutkimusresurssia. Lisäksi näyttelytoiminnassa tarvitaan monenlaista erikoisosaamista, kuten AV- tai visuaalista suunnittelua.

Helsingissä toimii jo teatteritaiteeseen keskittynyt valtakunnallinen erikoismuseo, Suomen teatterimuseo. Niinpä Tampereelle perustettava uusi museo tuskin tulisi saamaan toiminnalleen esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä minkäänlaista taloudellista tukea, vaan rahoitusvastuu jäisi kokonaan Tampereen kaupungin harteille.

Parhaillaan museokeskus Vapriikissa esillä oleva Teatterikaupunki-näyttely on vahvistanut käsitystä, että sinänsä arvokas vapaaehtoistyö voi kattaa korkeintaan 10 % museon henkilöstöresurssitarpeesta.

Kaupungilla ei ole museokäytössä teatterimuseon tarvitsemaa tilaa eikä myöskään tilaa sen kokoelmille. Näyttelyohjelmat on suunniteltu ja sovittu vuosiksi eteenpäin ja ohjelmistolle asetetut kävijämäärä- ja tulotavoitteet edellyttävät monipuolisuutta, riittävää vaihtelua ja huipputason näyttelysuunnittelua näyttelyihin liittyvine ohjelmapalveluineen. Museoiden on lujitettava kansainvälistä mainettaan, kuten teatterit vaalivat Tampereen teatteripääkaupunkimainetta. Kilpailu asiakkaista on kovaa.

KARKEA KUSTANNUSARVIO TEATTERIMUSEON TOIMINNASTA / VUOSI:

Näyttelytilojen vuokra, 600 neliömetriä: 12 x 12.97€/m2/kk x 600= 93 384 €

Kokoelmatilat, olosuhdekontrolloitua tilaa, 200 neliömetriä: 12 x 11.69 €/m2/kk x 200=27 816 €

Siivous: 12 x 0,76€/m2/kk x 800=7 296 €

Valvonta/lipunmyynti, 2 htv sivukuluineen = 2 x 34 000 € = 68 000 €

Tutkija sivukuluineen 1 htv = 40 000 €

Tilan kunnossapitokustannukset /vuosi = 8 000-10 000 €

Vaihtuvan näyttelyn kustannukset 1 /vuosi = 40 000-80 000 € (arkkitehti, rakentajat, rakennusmateriaalit, tulosteet, käännökset, AV, AR, VR, valot, konservointi)

Lisäksi tarvitaan kassajärjestelmä laitteineen, tietokoneita (ohjelmat, lisenssit), jne.

Vuositasolla karkea arvio vaadittavasta rahoituksesta on 160 000 - 200 000 €.

Summaan ei sisälly uuden teatterimuseon rakentamista, vaan ainoastaan sen vuosittaisen toiminnan rahoittamisen kustannukset. Uuden museon rakentaminen kaikkine vaadittavine infroineen (tietoliikennejärjestelmät, näyttelyvalot, vitriinit ja muut rakenteet, näyttelysuunnittelu, AV-suunnittelu, sähkösuunnittelu, esitystekniikka) maksaa vähintään noin 4 000 €/m2, yhteensä 240 000 €. Kokoelmatilat ja niiden mahdollinen kalustaminen eivät ole tässä laskelmassa mukana."

Teatterimuseon johtaja Raija-Liisa Seilon lausunto aloitteeseen (kommenttina Tampereen Teatterimuseon perustamista koskeviin Marjo-Riitta Saloniemen esittämiin arvioihin):

"Mielestäni Marjo-Riitta Saloniemen arvio mahdollisen museon toimintakuluista on hyvin järkeenkäypä, sanoisin aivan minimi. Kansainvälinen museoiden kattojärjestö ICOM määrittelee puitteita ja edellytyksiä ammatilliselle museotoiminnalle. Ne ovat varsin kattavat, ja suuri osa suomalaisistakin museoista noudattaa niitä, toki niitä voi varioida ja varioidaankin.

Lähtökohtaisesti suomalaisilla museoilla kuitenkin edellytetään olevan omat kokoelmat, niiden hallintajärjestelmä, mahdollisuus esitellä niitä julkisesti, asianmukaiset tilat sekä ammattitaitoinen henkilökunta.

Teatterimuseo ei suoraan ota kantaa Tampereen teatterimuseohankkeeseen, mutta pyynnöstä kerron, mistä kaikesta osasista Teatterimuseon toiminta koostuu. Lisäksi korostan, että Teatterimuseolla on vilpitön tavoite toimia niin, että koko suomalainen teatterikenttä on edustettuna niin kokoelmissa, arkistossa, näyttelyissä kuin muussa ohjelmassa. Yhteistyö erityisesti tamperelaisten museoiden ja alan toimijoiden kanssa on ollut lähivuosina vilkasta ja monipuolista ja molempien osapuolten toimintaa rikastuttavaa.

Taustaa:

Helsingissä toimii vuonna 1962 perustettu Teatterimuseo, joka erittäin perusteellisen arvioinnin ja yhdessä Museoviraston kanssa neuvoteltujen kehitysneuvottelujen jälkeen hyväksyttiin esittävien taiteiden valtakunnalliseksi vastuumuseoksi 1.1.2020 alkaen. Valtakunnallisia vastuumuseoita on maassa kaikkiaan 17.

Museon vastuualueeseen kuuluvat ooppera, teatteri, tanssi sekä nyt uusina myös sirkus ja esitystaide, joiden osalta tallennuksesta vastaavaa museota ei aiemmin ollut lainkaan.

Valtakunnallinen vastuumuseo

Toiminnan laaja-alaisuus ja eri alojen asiantuntemus olivat valtakunnallisen vastuumuseo-statuksen yksi keskeinen edellytys; museon 10 vakituisesta työntekijästä valtaosalla on teatterialan korkeakoulututkinto, osalla AMK-tutkinto, alan tuntemuksen lisäksi osalla (allekirjoittanut mukaan lukien) on museologian opintoja. Museo on kaksikielinen ja toimii pääsääntöisesti sekä kotimaisilla kielillä että englanniksi. Kaikkiaan eri tehtävissä eri pituisissa työsuhteissa vuoden mittaan museossa työskentelee noin 50 henkeä.

Toinen edellytys olivat realistiset mahdollisuudet selviytyä vastuullisesta tehtävästä. Teatterimuseolla on noin 1.300 neliötä, joissa säilytämme kokoelmia aina 150 vuoden ajalta, arkistoja, siellä on tutkijasali, pakastin ja kolme eri olosuhtein varustettua valokuva ja tallennemakasiinia. Hallinnollisia tiloja on n 200 neliötä sekä näyttelytilat Kaapelitehtaalla, jotka ovat n. 1.100 neliötä. Museon vuosibudjetti on n. 1,25-1,35 miljoonaa euroa, josta oman toiminnan tuotto on noin 300 000-350 000 euroa.

Valtakunnallinen ja kansainvälinen toiminta

Museo ylläpitää alan kansainvälisiä yhteyksiä monin tavoin. Olemme mukana eri organisaatioissa ja myös näyttely-yhteistyötä tehdään: esimerkkinä yhteispohjoismaisena hankkeena toteutettava Tanssinäyttely, joka keskittyy erityisesti sosiaaliseen tanssiin ja siirtyy ensi vuoden alusta Tukholmasta Suomeen. Ajankohtainen on myös Erasmus+ rahoitteinen teatterikasvatushanke, jossa ovat mukana Portugali, Turkki ja Unkari. Se päättyy kuluvana vuonna, ja sille suunnitellaan jatkoa.

Valtakunnallinen toiminta on koko museon ydin.

Museon näyttelyitä ja julkaisuja on verkossa sekä kiertueella (Tällä hetkellä mm. näyttely ”Unelmien kuteet” Harjavallassa). Museolta on myös jatkuvasti kokoelmalainoja muissa ammatillisissa museoissa. Vuosittain pyrimme paneutumaan vähintään yhden suomalaisen teatterin historiaan jalkautumalla myös paikan päälle. Vuonna 2018 se oli Kajaanin Teatteri, viime vuonna käynnistyi Kansallisteatterin arkistojen ja pukukokoelmien kartoitus, jotka piti siirtää remontin alta. Myös tamperelaisen sirkusentusiastin Markku Aulangon kokoelmia kartoitettiin.

Teatterimuseo kutsuu ja ottaa vastaan teemojen mukaan myös muiden museoiden näyttelyjä.  

Eri teatterin osa-alueita pyrimme tallentamaan sekä osallistamalla kenttää, että kohdistamalla itse huomiota eri teemoihin. Vuonna 2019 toteutettiin mm. suuri tallenneprojekti, jossa haastateltiin 19 pukusuunnittelijaa, joiden valmistuminen ajoittuu vuosille, jolloin koko ammatti itse asiassa koko maassa vasta muotoutui. Haluamme tehdä nähtäväksi myös kaiken sen, mitä teatteriesitys edellyttää valmistuakseen. Jos näyttämöllä on kaksi henkilöä, taustavoimissa on varmasti 20!

Teatterikasvatus on Teatterimuseon painoalue, museo järjestää satoja työpajoja ja teatterikursseja vuosittain. Toisaalta monipuolista oppimateriaalia kuten esim. ”Teatterin ABC” on tuotettu verkkoon kaikkialla maassa hyödynnettäväksi

Tampereen painava merkitys Teatterimuseon toiminnassa

Tampere on teatterikaupunki, joten tamperelaisen teatterin esittely ja taltiointi on Teatterimuseolle tärkeää. Määrällisesti Tampere Teatterimuseon ”toiminta-alueena” on ehdottomasti toiseksi laajin ja monipuolisin pääkaupunkiseudun jälkeen. Yhteistyötä sekä teattereiden, taiteilijoiden että museoiden kanssa on paljon ja se on monipuolista. Juuri nyt ajankohtaisia ovat helmikuussa avautunut Työväen Näyttämöiden liiton 100-vuotisjuhlanäyttely, joka nyt on avoinna Helsingissä, ja siirtyy sieltä syksyllä Työväenmuseo Werstaaseen, sekä Vapriikin Hair-näyttely, joka puolestaan siirtyi Vapriikista Helsinkiin ja on juuri nyt esillä Kaapelitehtaalla.

Kokoelmalainat ovat osa toimintaa; Osa Teatterimuseon Muumikokoelmasta (museon kokoelmat keskittyvät Janssoniin erityisesti teatterintekijänä..) matkusti pari vuotta sitten Tampereen Muumimuseon näyttelyn mukana Japanissa, Tampereella Teatterimuseon kokoelmia on juuri nyt lainassa mm. Vapriikin teatterinäyttelyssä.

Tallennustoiminnassakin haluamme nostaa esiin Tampereen oman identiteetin ja historian, jonka haluamme säilyvän monimuotoisena.

Vuoden 2018 teemana tallensimme kansalaissotaa käsitteleviä teatteriesityksiä koko maassa, erityisesti keskityimme Tampereen Teatterin ”Teatteri taistelussa” -esitykseen, josta mm. saimme materiaalia kokoelmiin ja taiteilijatapaamisessa vieraili esityksen käsikirjoittaja ja ohjaaja Anna-Elina Lyytikäinen, myös säännöllisissä taiteilijatapaamisissa ”tamperelaisittain profiloituneita” vierailee säännöllisesti.

Summa summarum

Teatterimuseossa toivomme, että myös tamperelainen teatterikenttä kokisi Teatterimuseon omakseen ja käymme, kuten tähänkin asti, mieluusti jatkuvaa vuoropuhelua tavoitteista, sisällöistä ja muodoista. Tiedämme, että ammattimainen museotoiminta on myös melkoisia resursseja vaativaa, Teatterimuseon resurssit ovat nekin erittäin rajalliset, mutta sellaisinakin koko maan esittävien taiteiden kentän käytössä. Kenttä on laaja, puolentoista vuosisadan aikana kertynyt materiaali eri puolilla maata valtava. Jos Tampereen kaupunki päättää lisäpanostuksesta erityisesti tamperelaisen teatterikentän tallentamiseen, annamme mieluusti asiantuntemuksemme käyttöön, toisaalta kannustaisin pohtimaan, minkälainen ”hajauttaminen” on järkevää."

Edellä kuvatun ja asiaan saatujen lausuntojen perusteella erillisen teatterimuseon perustaminen Tampereelle ei ole tarkoituksenmukaista. Teatteritaiteella ja tamperelaisilla teattereilla on keskeinen asema kaupungin kulttuuritarjonnassa, imagossa ja elinvoimaisuuden kannalta. Teatteriteemaiset näyttelyt tulevat varmasti olemaan tärkeä osa kaupungin museoiden näyttelytarjontaa tulevaisuudessakin. Teatteriaiheisen kokoelman keräämisen ja tallentamisen osalta valtakunnallinen vastuu on Teatterimuseolla, joka huomioi omassa kokoelma- ja näyttelytoiminnassaan Tampereen teatterit niille kuuluvalla painoarvolla. Paikallinen kokoelmatyö on arvokasta, ja sen tulosten tallentamisesta ja hyödyntämisestä on sovittava erikseen Teatterimuseon ja muiden museoiden, myös Tampereen kaupungin museoiden kesken ja kanssa.

Hallintosäännön 20 §:n mukaan sivistys- ja kulttuurilautakunnan tehtävänä on järjestää kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ja lautakunta vastaa kaupungin kulttuuri- ja liikuntapolitiikan suuntaviivojen määrittelystä ja ohjauksesta.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Savisaari Lauri, Johtaja

Tampereen Teatterimuseo ry:n aloitteeseen annetaan perustelutekstissä oleva vastaus.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Tampereen Teatterimuseo ry/Esko Raipia, Toimi Jaatinen, Marjo-Riitta Saloniemi

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)