Sosiaali- ja terveyslautakunta, kokous 7.10.2021

Lataa  Kuuntele 

§ 127 Maakunnallisen apuvälinekeskuksen toiminnan laajentuminen vammaispalvelun apuvälineisiin ja asunnonmuutostöihin 1.1.2022 alkaen (yhteistoiminta-alueen asia) 

TRE:6783/05.01.05/2021

Valmistelija

  • Närhi Maritta, Palvelujohtaja
  • Köykkä Leena, Johtava sosiaalityöntekijä
  • Räsänen Marjaana, Palvelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Palvelujohtaja Maritta Närhi puh. 050 320 6325, vs. johtava sosiaalityöntekijä Leena Köykkä puh. 041 730 1322, palvelupäällikkö Marjaana Räsänen puh. 040 800 4712, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Noora Jalonen, puh. 040 142 4654, etunimi.sukunimi@tampere.fi 

Perustelut

Maakunnallisen apuvälineyksikön perustamista on valmisteltu yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien kanssa vuodesta 2015 alkaen. Vuonna 2015 - 2016 laadittiin kokonaissuunnitelma Pirkanmaan yhteisestä apuvälinekeskuksesta ja suunnitelma sen vaiheittaisesta laajentamisesta. Suunnitelmaa käsiteltiin Pirkanmaan kunnissa ja yhteisissä kuntoutuksen foorumeissa. Apuvälinekeskuksen perustamisvaiheessa kuntien lausuntopyynnöissä esitettiin keskuksen toimintaa laajennettavan asteittain. Pirkanmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmassa 2020 - 2025 todetaan, että ”Apuvälinepalvelut laajenevat kattamaan henkilökohtaiset, omaksi hankittavat apuvälineet ja vammaispalvelulain mukaiset apuvälineet ja asunnonmuutostyöt.”

Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt päätöksen Maakunnallisen apuvälinekeskuksen toimintaan liittymisestä 18.12.2018 § 132. Tällä päätöksellä apuvälinekeskukseen siirtyivät lääkinnällisen kuntoutuksen välineet. Tämän lisäksi laajentumisasiaa on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 17.6.2021 § 78, jossa päätettiin osallistua maakunnallisen apuvälinekeskuksen laajentamisen selvitystyöhön.

Maakunnallinen apuvälinekeskus aloitti perustamissuunnitelman mukaisen toimintansa 1.1.2019. Ensimmäisessä vaiheessa apuvälinekeskuksen hankintavastuulla oli lääkinnällisen kuntoutuksen kierrätettävät apuvälineet, toisessa vaiheessa 1.1.2021 alkaen kuntien omaksi hankittavat apuvälineet. Perustamissuunnitelman kolmannessa vaiheessa apuvälinekeskuksen toiminta laajenee koskemaan vammaispalvelun apuvälineitä ja asunnonmuutostöitä 1.1.2022 alkaen.  

Maakunnallisen apuvälinekeskuksen perustamissuunnitelma on linjassa kuntoutuksen uudistamiskomitean esityksen kanssa (Ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi, STM:n raportteja ja muistioita 2017:14). Sen mukaan maakunnallinen toimija hankkii/tuottaa ja rekisteröi alueensa apuväline- ja asunnonmuutostyöpalvelut sekä huoltaa/korjaa edellä mainittuihin palveluihin kuuluvat apuvälineet sekä koneet, välineet ja laitteet. Se yhteensovittaa alueen apuvälinepalvelutoiminnan ja asunnon muutostyöt yhdeksi kokonaisuudeksi sekä järjestää maakunnallisen ohjauksen, neuvonnan ja konsultoinnin. Maakunnallinen toimija varmistaa osaamisen vaativien ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden kuntoutus- ja apuvälinetarpeen arvioinnissa sekä asunnon muutostöissä.

Vammaispalvelulain mukaisten apuvälineiden ja asunnonmuutostöiden toimintamallin ja -suunnitelman laatimista on valmisteltu kuntien, vammaisjärjestöjen ja asiakkaiden edustajista koostuvassa projektiryhmässä. Valmistelun taustalla on Maakunnallisen apuvälinekeskuksen ohjausryhmän toimeksianto.

Vammaispalvelulain mukaisten apuvälineiden ja asunnonmuutostöiden kokonaisuuden liittäminen maakunnalliseen apuvälinekeskukseen yhtenäistää alueellisia toimintakäytäntöjä. Asiakas saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuulle porrastuvat apuvälineet/palvelut yhden luukun periaatteella samasta keskuksesta. Keskittämisellä saavutetaan kustannushyötyä apuvälineiden kierrättämisen sekä keskitetyn kilpailutuksen ja hankintojen kautta. Asiantuntijuuden ja huollon keskittäminen parantaa toiminnan laatua ja vähentää kunnissa tehtävää päällekkäistä työtä.

Vammaispalvelujen osalta apuvälinekeskuksen vastuulle siirtyy vammaispalvelulain mukaisten apuvälineiden hankinta, käyttöönotto, seuranta sekä huollosta ja korjauksista sekä asunnonmuutostöiden käytännön järjestelyistä vastaaminen seuraavin osin:

  •  asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet (esim. nostolaitteet, hälytinlaitteet,  ovenavausjärjestelmät)
  •  auton apuvälineet (esim. erilaiset hallintalaitteet, istuinratkaisut)
  •  asunnon muutostyöt (esim. valaistukset, ovien leventämiset)

Kuntien vastuulle jää edelleen harkinnanvaraiset päivittäisistä toiminnoista ja suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, joiden kohtuullisista hankintakustannuksista kunta korvaa asiakkaalle 50 %. Väline tai laite tulee asiakkaan omistukseen, jolloin sitä ei voi kierrättää ja huoltovastuu on asiakkaalla. Tähän tulee vammaispalveluihin varata apuvälineihin varatusta budjetista 80 000 euroa.

Vammaispalvelun apuvälineitä ja asunnonmuutostöitä koskevat hakemukset toimitetaan edelleen kuntien vammaispalveluun, jossa tehdään palvelutarvearvio ja päätös apuvälineen hankkimisesta tai asunnon muutostyöstä. Apuvälinekeskuksen apuvälineasiantuntija osallistuu tarvittaessa palvelutarpeen arvioon. Päätöksenteon jälkeen apuvälinekeskus vastaa apuvälineen hankinnasta, käyttöönotosta, seurannasta sekä huollosta ja korjauksista.

Yhtenäisten toimintakäytäntöjen varmistamiseksi projektiryhmä on valmistellut myöntämisperusteet vammaispalvelulain mukaisten asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden, asunnon muutostöiden sekä auton apuvälineiden korvaamisesta. Myöntämisperusteet laajennetaan syksyn aikana yksityiskohtaisemmaksi apuvälineiden ja muutostöiden luovutusperusteiksi.

Maakunnallinen apuvälinepalvelu tuotetaan yhteisellä, kapitaatioperusteisella rahoituspohjalla (erityisvelvoitemaksu), joka perustuu kuntien asukaslukuun. Tampereen maksuosuus vuonna 2022 on 3 629 860 euroa. Tästä vammaispalvelujen osuus on n. 900 000 euroa.  Vuoden 2021 budjetti on vammaispalvelujen apuvälineiden osalta 992 000 euroa. Kokonaisuus ei tarvitse lisärahoitusta.

Vammaispalvelun apuvälineiden siirtämisestä on järjestetty 11.8.2021 yhteinen kuulemistilaisuus Pirkanmaan vammaisneuvostoille. Lisäksi asiaa on käsitelty Tampereen vammaisneuvostossa 18.5.2021. Apuvälinekeskuksella on myös asiakasfoorumi, jonka kautta kuullaan aktiivisesti asiakkaita keskuksen toimintakäytännöistä ja periaatteista.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Kuosmanen Taru, Johtaja

Päätetään laajentaa maakunnallisen apuvälinekeskuksen toimintaa esitetyllä tavalla vammaispalvelulain mukaisiin asuntoon kuuluviin välineisiin ja laitteisiin, asunnon muutostöihin ja auton apuvälineisiin 1.1.2022 alkaen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Palvelujohtaja Maritta Närhi ja palvelupäällikkö Marjaana Räsänen olivat asiantuntijoina paikalla asian käsittelyn aikana.

Puheenjohtaja Johanna Loukaskorpi päätti 3 minuutin kokoustauon pitämisestä asian käsittelyn alussa.

Tiedoksi

Maritta Närhi, Marjaana Räsänen, Leena Köykkä, Jaana Larimo/PSHP, Anna Asikainen/PSHP

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuviranomainen

Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.

Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:

Tampereen kaupunki
Kirjaamo
Aleksis Kiven katu 14–16 C, PL 487
33101 Tampere

Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi

Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 15.45 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.