Sosiaali- ja terveyslautakunta, kokous 7.11.2019

§ 119 Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailuraportit 2018 (yhteistoiminta-alueen asia) 

TRE:6707/05.01.00/2019

Valmistelijan yhteystiedot

Suunnittelupäällikkö Anne Lähde-Säteri, puh. 040 8016192  ja suunnittelija Jukka Mäkinen, puh. 0400 226605, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 485 1059, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kuusikko-vertailututkimuksissa vertaillaan Suomen kuuden suurimman kaupungin järjestämiä (kuntien itse tuottamia tai ostamia) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä niiden kustannuksia. Kuusikko-vertailuissa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu.

Kuusikko-raporteissa tarkastellaan pääsääntöisesti suurimpien kaupunkien palvelurakennetta, toiminnan volyymia ja kustannusten kehitystä eri palvelukokonaisuuksien näkökulmasta. Vertailuissa kustannukset on tehty vertailukelpoisiksi deflatoimalla edellisten vuosien kustannukset vuoden 2018 rahan arvoon (julkisten menojen hintaindeksi).

Raportit

Lastensuojelu:

Kuutoskaupungeissa oli vuonna 2018 yhteensä 18 901 lastensuojelun 0-17 -vuotiasta asiakasta eli 5,7 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Tampereella vastaava osuus oli 5,3 %. Huhtikuusta 2015 voimaan astuneen sosiaalihuoltolain muutoksen myötä lastensuojelun asiakasmäärät ovat laskeneet, koska lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta siinä tapauksessa, että palvelutarpeen arvion perusteella todetaan tarve lastensuojelun palveluille. Lisäksi osa aiemmin lastensuojelun asiakkaana olleista lapsista saa palvelut nyt perhepalvelujen kautta ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Kuutoskaupungeissa tehtiin vuoden 2018 aikana yhteensä 50 904 lastensuojeluilmoitusta. Lastensuojeluilmoituksen kohteena oli 27 554 lasta eli 8,3 % kuutoskaupunkien 0-17 -vuotiaasta väestöstä. Tampereella vastaava osuus oli 6,7 %. Lastensuojeluilmoituksista lähes neljä viidestä oli viranomaisen tekemiä. Eniten ilmoituksia tekivät terveyspalvelut. Vuoden 2018 aikana kuutoskaupungeissa tehtiin yhteensä 15 719 palvelutarpeen arviota, joissa selvitettiin lastensuojeluntarve. Palvelutarpeen arvio tehtiin kaikkiaan 13 427 lapselle. Lastensuojelun tarve todettiin noin 22 % arvioita.

Vuonna 2018 kuutoskaupungeissa oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna yhteensä 5 349 lasta. Tampereella vuonna 2018 kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleiden 0-17 -vuotiaiden osuus väestöstä oli 1,7 % ja Kuusikko-kunnissa keskimäärin 1,6 %. Sijoitettujen lukumäärä lisääntyi edellisvuodesta Tampereella, Vantaalla ja Turussa ja väheni Oulussa ja Helsingissä. Espoossa sijoitettujen määrä pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Suhteellisesti eniten sijoitettuna väestöstä on 13-17 -vuotiaita.

Kuutoskaupungeissa sijoitettiin vuonna 2018 kiireellisesti yhteensä 1 365 lasta eli 170 lasta (-11,1 %) vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä laski edellisvuodesta kaikissa kuutoskaupungeissa. Tampereella sijoitettiin vuonna 2018 kiireellisesti 149 lasta, mikä oli 15 % vähemmän kuin vuonna 2017.

Perhehoidon osuus sijoitusten hoitovuorokausista pääosin kasvoi kuutoskaupungeissa vuodesta 2014 vuoteen 2016, jonka jälkeen sen osuus kääntyi laskuun Oulua lukuun ottamatta. Laitoshoidon osuus hoitovuorokausista pieneni vastaavasti vuosina 2014-2016, ja vuosien 2017-2018 aikana se on hieman kasvanut tai pysynyt lähes muuttumattomana. Laitoshoito on lisääntynyt suhteessa perhehoitoon, mikä on vaikuttanut myös kokonaiskustannusten kasvuun 0-20 -vuotiasta asiakasta kohden.

Vuonna 2018 lastensuojelun kokonaiskustannukset olivat kuutoskaupungeissa yhteensä 369 miljoonaa euroa. Deflatoidut kustannukset nousivat edellisvuodesta kaikissa kuutoskaupungeissa: Tampereella (+8,7 %), Espoossa (+8,4 %), Vantaalla (+5,2 %), Oulussa (+4,4 %), Helsingissä (+1,8 %) ja Turussa (+1,0 %). Sijoitusten osuus kustannuksista vaihteli vuonna 2018 Oulun 71,3 prosentista Turun 82,2 prosenttiin. Lastensuojelun kokonaiskustannukset 0-20 -vuotiasta asukasta kohden vuonna 2018 oli Kuusikko-kunnissa keskimäärin 939 euroa ja Tampereella 1022 euroa.  

Vanhusten palvelut:

Iäkkäiden asukkaiden määrä on edelleen jatkanut vahvaa kasvua. Yli 75-vuotiaiden määrä kuutoskaupungeissa on kasvanut vuodesta 2014 yhteensä 11,8 %. Erityisen vahvaa kasvu on ollut Espoossa ja Vantaalla ja hieman hitaampaa jo aiemmin vanhemman ikärakenteen omaavissa Turussa ja Tampereella. Tampereella kasvua oli viidessä vuodessa 9,5 %. 

Tampereen 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden vanhusten palvelujen peittävyys oli viime vuonna 27,3 % (Kuusikon keskiarvo 24,7 %). Peittävyys nousi 0,3 %-yksikköä vuoteen 2014 verrattuna. Tampere oli ainoa kuutoskaupunki, jossa peittävyys nousi. Muissa kaupungeissa tapahtui laskua 1-3 %-yksikköä.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 2013 laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi vuoteen 2017 mennessä. Suosituksessa asetettu tavoite siitä, että 91–92 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona itsenäisesti tai palvelujen turvin täyttyi Tampereella (91,2 %). Samoin Tampere täytti tehostetun palveluasumisen (6-7 %) ja pitkäaikaisen laitoshoidon (enintään 3 %) tavoitteet. Oulu oli ainoa kuutoskaupunki, joka täytti kaikki laatusuosituksen tavoitteet.

Hatanpään sairaalan toiminnot yhdistyivät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään 1.1.2018 alkaen. Muutoksen vaikutuksesta Kuusikko -tilaston luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisvuoteen verrattuna. Ikävakioidut, 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kasvoivat Tampereella viidessä vuodessa 20,7 % ja vuodesta 2017 yhteensä 16,4 %. Iso kustannusten kasvu johtuu lähes täysin somaattisesta erikoissairaanhoidosta, jossa kokonaiskustannukset kasvoivat lähes 20 milj. € (7,9 %) ja varsinkin yli 75-vuotiaiden osalta, koska Hatanpään sairaalan siirto PSHP:lle nosti huomattavan paljon heidän osuuttaan laskennallisesta ikäryhmittäisestä kustannuksesta. Erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset näkyvät myös siinä, Tampereesta tuli kallein kuutoskaupunki kaikkien palvelujen asukaskohtaisessa kustannuksessa vastaavan ikäistä asukasta kohden (13 258 euroa/ 75 v. asukas).  Ympärivuorokautisessa hoivassa Tampere on halvin kuutoskaupunki asukaskohtaisissa kustannuksissa (4 572 euroa/ 75 v. asukas) ja kotona asumista tukevissa palveluissa niukasti kallein (2 712 euroa/75 v. asukas).

Jos tarkastellaan Tampereen hoitopäivän tai käynnin yksikkökustannuksia, niin olemme niissä pääsääntöisesti kuutoskaupunkien keskiarvon alapuolella.

Päihde- ja mielenterveyspalvelut:

Suurin osa kuutoskaupunkien päihde- ja mielenterveyspalveluja käyttävistä asiakkaista asioi avopalveluissa. Kuusikon tasolla asiakasmäärä painottui mielenterveysavopalveluihin, joita käytti 38,9 prosenttia kaikista asiakkaista sekä integroituihin palveluihin, joiden piirissä oli 24,9 prosenttia asiakkaista. Integroituihin palveluihin lukeutuu perustason terveydenhuollossa tarjottavat päihde- ja mielenterveyspalvelut. Päihdehuollon avopalveluja käytti 15,0 % asiakkaista. Psykiatrisessa osastohoidossa oli 5,1 % asiakkaista ja päihdehuollon laitoshoidossa 3,1 % asiakkaista. Tampereella avopalvelujen osuus asiakkaista oli kuutoskaupunkien suurin (yhteensä 61,2 % kaikista päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaista).

Mielenterveyspalvelujen osuus kuutoskaupunkien kokonaiskustannuksista oli 71 %. Niistä 42 % muodostui laitoshoidon järjestämisen kuluista ja 32 % avohoidon palvelujen kustannuksista. Päihdepalveluissa suurin kustannus muodostui avohuollon palveluista. Sen osuus oli noin kolmannes. Asumispalveluiden, kotiin vietävien palveluiden ja laitoshoidon osuus oli kaikilla hieman yli 20 %.

Avopalvelujen kustannukset olivat 142,8 miljoonaa euroa vuonna 2018, mikä oli 30,2 % päihde-ja mielenterveyspalvelujen järjestämisen kokonaiskustannuksista. Kotiin vietävien palvelujen osuus kokonaiskustannuksista oli 11,4 %. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen asumispalvelujen kokonaiskustannukset olivat 82,3 miljoonaa euroa (17,4 % kokonaiskustannuksista) ja laitoshoidon järjestämisen kulut 162,9 miljoona euroa (34,5 % kokonaiskustannuksista).

Tampereen päihdehuollon kokonaiskustannukset olivat 13,1 miljoonaa euroa vuonna 2018. Deflatoidut kustannukset nousivat 0,1 % edellisvuoteen nähden. Tampereella päihdehuollon kustannukset laskivat avopalveluissa ja asumispalveluissa ja kasvoivat kotiin vietävissä palveluissa ja laitoshoidossa. Tampereen mielenterveyspalvelujen kustannukset olivat 51,4 miljoonaa euroa vuonna 2018. Deflatoidut kustannukset kasvoivat 4,8 % edellisvuodesta. Kustannukset laskivat edellisvuodesta psykiatrisessa osastohoidossa ja lisääntyivät avopalveluissa, kotiin vietävissä palveluissa ja asumispalveluissa.

Asukaskohtaisissa kustannuksissa Tampere oli kaikissa päihde- ja mielenterveyspalveluissa kuutoskaupunkien toiseksi kallein (356 euroa/18 v. täyttänyt asukas). Mielenterveyspalveluissa Tampere oli kolmanneksi kallein (260 €/18 v. täyttänyt asukas). Päihdepalveluissa asukaskohtainen kustannus (66 €/18 v. täyttänyt asukas) oli alle kuutoskaupunkien keskiarvon (75 €/18 v. täyttänyt asukas). Mielenterveysavopalveluissa Tampereella oli kuutoskaupunkien halvin asukaskohtainen kustannus (1 233 €/18 v. täyttänyt asukas).

Aikuissosiaalityö: 

Aikuissosiaalityön vuoden 2018 raportin pääpaino oli toimeentulotuen tiedoissa. Kuutoskaupungeissa oli vuonna 2018 yhteensä 121 207 perustoimeentulotukea saanutta kotitaloutta (Tampere 18 617), joissa asui kaikkiaan 178 530 henkilöä (Tampere 25 410). Täydentävää toimeentulotukea sai yhteensä 33 152 kotitaloutta (Tampere 4 595) ja ehkäisevää toimeentulotukea 18 936 kotitaloutta (Tampere 2 564).

Kuutoskaupunkien perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista lähes kolmannes oli uusia tuensaajia. Täydentävässä toimeentulotuessa uusien tuensaajien osuus oli 43,3 % ja ehkäisevässä toimeentulotuessa 55,9 %. Tampereella uusia perustoimeentulotuen kotitalouksia oli 5 777, joka oli kuutoskaupungeista toiseksi eniten Helsingin jälkeen. Täydentävässä toimeentulotuessa uusien kotitalouksien määrä oli 2 619 (myös toiseksi eniten) ja ehkäisevässä toimeentulotuessa 1 680 kotitaloutta (Helsingissä ja Espoossa oli enemmän kotitalouksia).

Perustoimeentulotuen saajista 73,3 % oli yksinasuvia (Tampere 76,8 %) ja 13,2 % yksinhuoltajia (Tampere 11 %). Täydentävässä ja/tai ehkäisevässä toimeentulotuessa yksinasuvien määrä oli 65,1 % (Tampere 63,3 %) ja yksinhuoltajien 18,7 % (Tampere 19,1 %). Kuutoskaupunkien perustoimeentulotuen saajista 29,3 % sai tukea 10-12 kk vuonna 2018. Tampereella määrä oli 29,2 %.

Toimeentulotuen kokonaisbruttokustannukset, sisältäen sekä Kelan että kuntien myöntämän toimeentulotuen (ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikanhakijoita) olivat kuutoskaupungeissa vuonna 2018 yhteensä 379,4 miljoonaa euroa. Deflatoidut kustannukset nousivat edellisvuoteen verrattuna Turussa ja laskivat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Oulussa ja Tampereella kustannukset pysyivät vuoden 2017 tasolla.

Tampereen vuoden 2018 kokonaiskustannukset olivat 53,8 milj. €, joista täydentävän toimeentulotuen osuus oli 2,4 milj. € ja ehkäisevän toimeentulotuen 1,6 milj. €.

Kuutoskaupungeissa asui 71 % (3 870 henkilöä) koko Suomen asunnottomista vuonna 2018. Muita asumisen ongelmia kuutoskaupungeissa ovat vuokravelat ja häädöt. Kelan perustoimeentulotuen päätöksenteossa käytetään yhä vähemmän yksilöllistä harkintaa esim. yli suurien vuokrien hyväksynnässä, mikä on johtanut erityisesti ehkäisevän toimeentulotuen menojen kasvuun.

Vammaisten palvelut:

Vammaisten palvelujen raportin pääpaino on kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain sekä vammaispalvelulain palvelujen ja tukitoimien tiedoissa. Lisäksi tietoja on koottu sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista, mutta ei muista sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista.

Kuutoskaupunkien vammaisten palvelujen asiakasmäärä oli 41 990 henkilöä. Vuonna 2018 kuusikkokuntien väestöstä 1,9 % sai palveluja vammaispalvelulain nojalla ja 0,4 % kehitysvammalain nojalla. Asiakkaita oli lukumääräisesti eniten kuljetuspalveluissa.

Kuutoskaupunkien vammaispalvelujen kokonaisasiakasmäärä vuonna 2018 oli 34 566, mikä oli 0,3 % enemmän kuin edellisvuonna. Asiakasmäärä laski Turussa, Tampereella ja Oulussa ja nousi pääkaupunkiseudun kunnissa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna suurin osa myönteisen VpL- palvelupäätöksen saaneista on 65 vuotta täyttäneitä. Kuutoskaupungeista Tampereella on eniten 60 vuotta täyttäneitä asiakkaita kaikista asiakkaista.

Vuonna 2018 henkilökohtaisen avun asiakkaita oli kuutoskaupunkien tasolla 8,9 % enemmän kuin vuonna 2017 ja 40,5 % enemmän kuin vuonna 2014. Asiakkaiden määrä lisääntyi kaikissa kaupungeissa. Edellisvuoteen verrattuna asiakasmäärä kasvoi eniten Tampereella (19,0 %). Kunnan vastaavan ikäiseen asukasmäärään suhteutettuna 18–64-vuotiaita henkilökohtaisen avun asiakkaita on suhteessa eniten Tampereella (535 asiakasta/100 000 asukasta) ja vähiten Vantaalla (328 asiakasta/100 000 asukasta).

Vammaisten palvelujen kokonaiskustannukset olivat 465,5 miljoonaa euroa. Vammaisten palvelujen kokonaisuuden kustannuksista suurimman osan muodostivat kaikissa kuutoskaupungeissa ympärivuorokautiset asumispalvelut. Vammaispalvelujen nettokustannukset olivat 209,6 miljoonaa euroa. Nousua edellisvuoteen oli 4,7 %. Vuonna 2018 vammaispalvelujen kustannukset olivat keskimäärin 117 euroa kuutoskaupungin asukasta kohti ja vastaavasti Tampereella 150 euroa asukasta kohti. Suhteessa kuutoskaupunkeihin Tampereen kustannukset olivat korkeimmat.

Henkilökohtaisen avun nettokustannukset kasvoivat kaikissa Kuusikkokunnissa vuonna 2018 verrattuna edellisvuoteen. Kasvu oli 7,1 % edellisvuodesta. Vuoteen 2017 nähden henkilökohtaisen avun palvelujenkustannukset nousivat eniten Tampereella (18,1 %), missä myös asiakasmäärä oli kasvanut nopeimmin. Tampereen kustannukset asiakasta kohden laskettuna ovat kuitenkin kuutoskaupunkien pienimmät.

Vuonna 2018 kehitysvammahuollon palveluja käytti 7 422 asiakasta, mikä oli 3,2 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Asiakkaiden määrä nousi edellisvuodesta kaikissa kaupungeissa. Asumispalvelujen kasvu on ollut muissa kuutoskaupungeissa nopeampaa kuin Tampereella. Tampereella on vähiten kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakkaita ja eniten asiakkaita laitoshoidossa. Tampereella laitoshoidossa oli 40 henkilöä vuoden 2018 lopussa.

Vuonna 2018 kehitysvammahuollon nettokustannukset kasvoivat edellisvuodesta 4,9 % ollen yhteensä 255,9 miljoonaa euroa. Laitoshoidon osuus kokonaiskustannuksista oli matalin Espoossa (5,8 %) ja korkein Tampereella (19,5 %).

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Kuosmanen Taru, Johtaja

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailuraportit 2018 merkitään tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Suunnittelupäällikkö Anne Lähde-Säteri ja suunnittelija Jukka Mäkinen olivat asiantuntijoina paikalla asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Maria Päivänen, Eeva Torppa-Saarinen, Maritta Närhi, Mari Patronen, Kaisa Taimi, Mari Lahtinen, Kristiina Lumme, Juha Vasala, Petri Leiponen, Anne Lähde-Säteri, Jukka Mäkinen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)