Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, kokous 15.6.2022

Lataa  Kuuntele 

§ 62 Nyssen suunnitteluperiaatteiden vahvistaminen  

TRE:1358/08.01.01/2022

Valmistelija

  • Huhtala Leena, Suunnittelija
  • Salkonen Riikka, Asiakkuuspäällikkö
  • Häyrynen Juha-Pekka, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Suunnittelija Leena Huhtala, puh. 044 430 9088, etunimi.k.sukunimi@tampere.fi, suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen, puh. 050 552 6124 ja asiakkuuspäällikkö Riikka Salkonen, puh. 040 806 2123, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Noora Jalonen, puh. 040 142 4654, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on tehnyt päätöksen joukkoliikennelinjaston suunnitteluperiaatteet raitiotien vaikutusalueella (TRE:3813/08.01.01/2016) elokuussa 2016. Näitä suunnitteluperiaatteita käytettiin raitiotien käynnistämisen yhteydessä muuttuneen bussilinjaston suunnittelussa vuosina 2018–2019. Nysse otti käyttöön uudistetun bussilinjaston elokuussa 2021, samaan aikaan kun raitiotien liikennöinti linjoilla 1 ja 3 käynnistyi täysimääräisenä.  

Vuoden 2016 suunnitteluperiaatteissa korostui bussilinjaston muutokset raitiotien välittömässä läheisyydessä. Lisäksi vuoden 2016 suunnitteluperiaatteissa korostui vaihtoympäristön merkittävä huomioiminen ja keskustan ennalta määriteltyjen kohteiden saavutettavuus.  

Nysse käynnisti maaliskuussa 2022 suunnitteluperiaatteiden kehittämistyön lautakunnan kokouksessa 16.3.2022 (TRE:1358/08.01.01/2022). Nyssen vuoden 2016 suunnitteluperiaatteiden tarkistaminen nähtiin tarpeellisena etenkin, kun uudistettu bussilinjasto oli saatu käyttöön ja kokemuksia uudesta linjastosta oli kerätty. Nyssessä nähtiin tarpeellisena huomioida asiakasymmärrys osana linjastosuunnittelun suunnitteluperiaatteita. Suunnitteluperiaatteiden päivitystyön osana kerättiin strukturoidun kyselyn avulla asiakkaiden näkemyksiä joukkoliikenteen käyttöön keskeisesti vaikuttavista tekijöistä. Asiakaskyselyssä selvitettiin erilaisten skenaarioiden avulla suunnitteluperiaatteissa priorisoitavia asioita.  

Suunnitteluperiaatteiden kyselytutkimuksessa tavoitettiin yli 500 joukkoliikennematkustajaa eri ikä- ja käyttäjäryhmistä. Suunnitteluperiaatteiden skenaariotyössä tutkittiin asiakkaiden kokemaa matkustustapaa vaihdollisen ja vaihdottoman matkan välillä, matkan johdonmukaisuutta ja matka-aikaa sekä aluekeskuksen ja keskustan roolia joukkoliikenteen käytön osalta. Osana suunnitteluperiaatteiden päivitystä järjestettiin työpaja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan jäsenille 18.5.2022.  

Nysse on tehnyt Tampereen seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn vuosille 2022–2025 (TRE:4999/08.01.01/2021), joka hyväksytty Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa 9.12.2021 § 107. Palvelutasomäärittelyllä kuvataan alueellista joukkoliikenteen palvelutasotavoitetta ja tunnistetaan maankäytön kehittämishankkeita ja seudun kuntien yleiskaavantasoisia suuria linjauksia sekä merkittäviä asemakaavamuutoksia. Palvelutasomäärittely toimii tarkemmassa joukkoliikenteen suunnittelussa ohjenuorana ja osoittaa kuntien taloudellista resurssointia joukkoliikenteen kehittämiselle. Suunnitteluperiaatteet toimivat yksityiskohtaisemman joukkoliikenteen suunnittelun periaatteena. Suunnitteluperiaatteilla halutaan asettaa käytäntöön palvelutasomäärittelyssä nousseita isompia linjauksia ja varmistaa linjastosuunnittelussa tarkemman tason suunnittelukokonaisuus.    

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan työpajan ja asukasvuorovaikutuksen jälkeen Nyssen suunnitteluperiaatteet tukeutuvat vahvasti vuonna 2016 muodostettuihin suunnitteluperiaatteisiin ja ovat seuraavanlaiset: 

1.  Tampereen keskusta-alueen saavutettavuus 

Tampereen keskusta-alueella tarkoitetaan joukkoliikenteen saavutettavuuden näkökulmasta Tampereen keskustakehän sisäpuolista aluetta Hämeenpuistosta rautatieasemalle ja Ratinasta Satakunnankadulle.  

a. Jokaisella Tampereen keskustaan tiheästi liikennöidyllä runkolinjan reitillä tulee olla keskusta-alueella useampi keskeinen pysäkki. 

b. Linjastorakenne keskusta-alueella suunnitellaan siten, että keskeisiltä pysäkeiltä on tiheästi liikennöity runkolinjatasoinen yhteys muihin keskusta-alueen kohteisiin. Koko keskusta-alue on siten, myös keskustaan päättyvillä linjoilla, mahdollista saavuttaa yhdellä vaihdolla ja kohtuullisella vaihtoajalla.  

c. Linjaston suunnittelussa huomioidaan raitiotien ja bussiliikenteen yhteensovittaminen keskustan katuverkolla ja pysäkkialueilla. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota raitiotien tehokkaan ja täsmällisen liikennöinnin varmistamiseen, erityisesti Hämeenkadun itäpäässä, jossa raitiotieliikenteellä liikennöidään tiheimmin. 

2. Raideliikenteen (raitiotie- tai junaliikenne) ja bussiliikenteen yhteissuunnittelu 

a. Bussiliikenteen linjastosuunnittelussa sekä raideliikenteen asemien ja pysäkkien suunnittelussa pyritään eri joukkoliikennemuotojen mahdollisimman hyvään yhdistyvyyteen. 

b. Raideliikenne voi korvata bussilinjan osittain tai kokonaan, mikäli suurin osa bussilinjalla tehtävistä matkoista tapahtuu raideliikenteen vaikutusalueella.  

c. Bussilinjan lakkauttamisen vaihtoehtona tutkitaan linjan reitin muuttamista siten, että yhteinen reittiosuus raideliikenteen kanssa minimoituu ja uudella reitillä laajennetaan joukkoliikennejärjestelmän kokonaispalvelutasoa kustannustehokkaasti.  

d. Raideliikenteen korvatessa bussilinjan osittain, järjestetään jäljelle jäävä osuus bussiliikenteestä liityntäliikenteenä. Liityntäliikenne voidaan toteuttaa myös muulla kuin bussiliikenteellä (kävely, pyöräily, automatisoitu liikenne).

3. Liityntäliikenne suunnitellaan runkoliikennettä tukevana  

a. Alueen pääasiallinen yhteys voidaan toteuttaa liityntäliikenteenä, jos alueelle voidaan tarjota vahvistetun palvelutasomäärittelyn edellyttämää tasoa suurempi vuoromäärä. 

b. Liityntäliikenteen vaihtojen suunnittelussa huomioidaan vaihtopaikkojen toimivuus. Vaihtopaikan suunnittelussa toteutuu vähintään toinen palvelutasoa parantava tekijä: vaihto tapahtuu palveluiden välittömässä läheisyydessä, vaihto tapahtuu samalla pysäkkialueella esteettömästi.  

c. Liityntäliikenteen vaihtojen aikataulut suunnitellaan ja toteutetaan tiheästi liikennöidyn runkolinjan aikatauluun täsmättynä. Vaihdon suunniteltu odotusaika on enintään 6 minuuttia. Liityntälinjat noudattelevat lähes samoja liikennöintiaikoja runkolinjan kanssa.  

d. Liityntälinja toimii myös yhteytenä aluekeskukseen, kuntarajasta riippumatta, tai poikittaisyhteytenä.  

e. Liityntäliikenteen reitti suunnitellaan mahdollisimman suoraviivaiseksi edeten kohti vaihtopysäkkiä. 

f. Vaihtopysäkeille suunnitellaan riittävä informaatio vaihdon toteuttamiseen ja vaihtopysäkeillä pyritään aina tarjoamaan reaaliaikaista informaatiota.  

4. Linjaston suunnittelu tiiviisti asutuilla alueilla 

a. Linjaston nopeus ja palvelutasoluokan mukainen mahdollisimman tiheä vuorotarjonta ja laajat liikennöintiajat ovat vaihdotonta yhteyttä tärkeämpiä palvelutasotekijöitä.

b. Pysäkille kävelymatkojen kasvattaminen, tiheän vuorotarjonnan aikaansaamiseksi, on hyväksyttävää, mikäli pysäkin kävely-ympäristö on laadultaan hyvätasoinen, esteetön ja se koetaan turvalliseksi. 

c. Samaan suuntaan liikennöivien linjojen löydettävyyttä parannetaan (linjanumeroinnin, pysäkkijärjestelyiden tai viestinnän avulla). 

5. Linjaston suunnittelu haja-asutusalueilla  

a. Linjaston aikataulusuunnittelussa ja toteutuksessa priorisoidaan kuntien lakisääteiset kuljetustarpeet. 

b. Tarjotaan yhteys vaihdottomana peruspalveluiden pariin joko palveluliikenteenä tai Nysse-liikenteenä.  

c. Pidemmille seudullisille matkoille vaihtojen määrä pidetään mahdollisimman vähäisenä ja aikataulut yhteensovitetaan.   

d. Linjareitit suunnitellaan niin, että ne kytkeytyvät muuhun joukkoliikennejärjestelmään.  

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Periviita Mika, Joukkoliikennejohtaja

Joukkoliikennelinjaston suunnitteluperiaatteet 1, 2, 3, 4 ja 5 alakohtineen hyväksytään käytettäväksi Nyssen linjastosuunnittelussa. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta tekee erikseen kausittaisen linjakohtaisen palvelutasopäätöksen. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Suunnittelija Leena Huhtala oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Kapa joli/Satu-Anneli Marjeta, Maarit Kaartokallio, Juha Kortteus, Maiju Lieskivi, Petri Hakala, Kapa yleiskaava/Lotta Kauppila, Kapa asemakaava/Ulla Tiilikainen; Kangasalan kaupunki/Tuomas Kähkönen, Lempäälän kunta/Rasmus Nousiainen, Nokian kaupunki/Ville Lipasti, Oriveden kaupunki/Mari Kinnunen/Tuija Aro, Pirkkalan kunta/Antti Reinikka, Vesilahden kunta/Kati Paunonen, Ylöjärven kaupunki/Essi Jokinen, Valkeakosken kaupunki/Mari Tomperi, Pirkanmaan ELY-keskus

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuviranomainen

Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.

Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:

Tampereen kaupunki
Kirjaamo
Aleksis Kiven katu 14–16 C, PL 487
33101 Tampere

Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi

Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 15.45 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.