Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto, kokous 16.6.2020

Lataa  Kuuntele 

§ 80 Lausunto Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n Sulkavuoren jätevedenkäsittelylaitoksen ympäristöluvan muuttamista koskevasta hakemuksesta, biokaasulaitos 

TRE:3158/11.01.02/2020

Valmistelija

  • Willberg Harri, Ympäristönsuojelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Ympäristötarkastaja Hanna Kolari,  p. 040 800 4975, etunimi.sukunimi@tampere.fi. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet ympäristötarkastajat Ari Elsilä ja Jaana Lappeteläinen.

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Hanna Sandström, p. 040 750 1876, etunimi.sukunimi@tampere.fi.

Perustelut

 

HAKEMUS

 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n ympäristönsuojelulain mukaisista hakemuksista (LSSAVI/15648/2019 ja LSSAVI/15649/2019). Lausuntoa pyydetään 22.6.2020 mennessä. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy hakee ympäristölupaa ja toiminnan aloittamislupaa Sulkavuoren biokaasulaitokselle sekä aiemmin myönnetyn Sulkavuoren keskusjätevedenpuhdistamon ja lietteenpolttolaitoksen sekä purkuputken rakentamista koskevan ympäristölupapäätöksen (LSSAVI/1270/2017, 5.4.2018, muutettu Vaasan hallinto-oikeuden 4.10.2019 antamalla päätöksellä nro. 19/0205/2) muuttamista siten, että osaksi laitosta rakennetaan 1) biokaasulaitos sekä kaasunpuhdistusyksikkö ja 2) päätös rauetetaan lietteenpolttolaitoksen osalta. Muilta osin ympäristölupapäätökseen ei ole haettu muutosta. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen hakemuksen aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 

Voimassa olevaan ympäristölupaan on haettu muutosta, koska lietteenpolttolaitosta ei tulla rakentamaan vaan lietteet tullaan mädättämään biokaasulaitoksessa. Pirkanmaan ELY-keskus on antanut 16.1.2020 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) yhteysviranomaisena lausunnon, jonka mukaan biokaasulaitoksen hankkeesta vastaava on toimittanut riittävän selvityksen YVA:n ajantasaisuudesta eikä tarvetta uudelle YVA-menettelylle selvityksessä esitettyjen tietojen perusteella ole. Hakemukseen on myös liitetty selvitys jätteenkäsittelyn parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta biokaasulaitoksella.

 

 

  1. Biokaasulaitos sekä polttoaineen valmistus

 

Biokaasulaitoksella käsitellään lietettä anaerobisen mädätyksen avulla. Kyseessä on perinteinen biokaasulaitostekniikka mesofiilisellä lämpötila-alueella. Suunniteltu biokaasulaitos perustuu märkämädätystekniikkaan. Laitos käsittää lietteen välppäyksen, mekaanisen tiivistyksen, esipuskuroinnin, hygienisoinnin, mädätyksen, jälkikaasuuntumisen sekä mädätteen vedenerotuksen. Biokaasulaitoksessa käsitellään keskuspuhdistamon lietteitä noin 550 000 tonnia vuodessa. Keskuspuhdistamolla voidaan käsitellä lisäksi sako-, umpikaivo- tai muita lietteitä, mukaan lukien Kämmenniemen ja Polson puhdistamoiden kuivaamattomat lietteet.

Biokaasulaitoksessa muodostuu tuotteena biokaasua sekä mädätysjäännöstä. Biokaasun tuotantopotentiaalin arvioidaan olevan noin 6,9 milj. Nm3 vuodessa. Tuotettava biokaasu hyödynnetään polttoaineena laitoksen omassa sähkön- ja lämmöntuotannossa. Mädätysjäännös tullaan todennäköisesti jatkojalostamaan toimittamalla se ulkopuolisen toimijan käsittelyyn. Lietteen tiivistyksen ja mädätteen kuivauksen rejektivedet johdetaan takaisin keskuspuhdistamon vedenpuhdistusprosessiin. Rejektivesien erilliskäsittelylle tehdään kuitenkin tilavaraus biokaasulaitoksen laitosalueelle.

Biokaasulaitoksen tekniset ratkaisut tulevat hakemuksen mukaan edustamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja suunnittelun lähtökohtana on ollut ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate (BEP). Biokaasuprosessi jo itsessään edustaa biohajoavan jätteen käsittelemiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Hakemukseen on liitetty BAT-selvitys, jossa suunnitellun biokaasulaitoksen tekniikkaa, tarkkailua ja arvioituja päästöjä on verrattu jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeviin BAT-päätelmiin.

Laitoksen alueelle rakennetaan biokaasun puhdistusyksikkö, jonka päästöt on hakemuksessa arvioitu erittäin vähäisiksi. Koko puhdistamon ilmanvaihto, lietteenkäsittelyn poistoilma mukaan luettuna, johdetaan yhteiseen 60 m korkeaan ilmanvaihtopiippuun. Haisevimpien prosessien kaasut johdetaan hajujenkäsittely-yksikköön ennen piippuun johtamista. Hajukaasujen käsittelyllä estetään kaasujen leviäminen ympäristöön, eikä biokaasulaitoksen toiminnasta arvioida aiheutuvan hajuhaittaa lähiseudun asukkaille. Myös laitoksen toiminnasta aiheutuva melu arvioidaan hyvin vähäiseksi eikä se hakemuksen mukaan ulotu asuin- tai virkistysalueille. 

Biokaasulaitoksen suunnittelussa on painotettu prosessin varmatoimisuutta ja varautumista poikkeustilanteisiin. Hakemuksessa on esitetty Sulkavuoren biokaasulaitoksen alustava käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma.

Hakija hakee lupaa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta, jotta biokaasulaitoksen osittainen rakentaminen ja alustava testaaminen voidaan aloittaa ajoissa. Hakemuksen mukaan aloittamisluvalla voidaan turvata korkeatasoisen jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelyn katkeamaton ja häiriötön toiminta sekä laitoksen hallittu ylösajo, kun muut lähialueiden puhdistamot lietteenkäsittelytoimintoineen on lakkautettu. Aloittamistoimet ovat biokaasulaitoksen toimintapaikkaan ja tieyhteyteen liittyviä alustavia rakentamistöitä sekä laitoksen prosessien testaamiseen liittyviä toimia.

 

  1. Ympäristöluvan rauettaminen lietteenpolttolaitoksen osalta

 

Voimassa olevaan ympäristölupaan haetaan muutosta siltä osin kuin se koskee lietteiden polttokäsittelyä, koska lietteenpolttolaitosta ei tulla rakentamaan vaan lietteet tullaan käsittelemään biokaasulaitoksessa mädättämällä. Hakemuksen mukaan lietteenkäsittely mädättämällä aiheuttaa keskimäärin vähäisemmät ympäristövaikutukset kuin lietteen polttaminen. Biokaasulaitoksen toiminnasta aiheutuu hiukan enemmän liikennettä kuin polttolaitoksen toiminnasta, mutta ero on arvioitu merkityksettömäksi.

 

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN LAUSUNTO

 

Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto.

Muutoshakemuksen merkittävimmät vaikutukset liittyvät ympäristö- ja rakennusjaoston näkemyksen mukaan biokaasulaitokselta aiheutuviin hajupäästöihin ja laitoksella muodostuvien väkevien rejektivesien keskuspuhdistamon vedenpuhdistusprosessille aiheuttamaan typpikuormituksen nousuun.

Ympäristö- ja rakennusjaosto katsoo, että biokaasulaitokselle voidaan myöntää ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa muutoksenhausta huolimatta seuraavin huomioin ja ehdoin:

 

Hajupäästöt

Biokaasulaitoksen toiminnasta aiheutuvien hajupäästöjen torjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hajupäästöjen vähentämiseksi biokaasulaitoksella käsiteltävät lietteet tulee prosessoida mahdollisimman nopeasti laitokselle vastaanoton jälkeen. Vastaanotettavan lietteen varastointiaika tulee pitää mahdollisimman lyhyenä. Biokaasu on soihtupoltossa poltettava siten, ettei poltosta muodostu hajuhaittoja.

Kaikki laitoksella muodostuvat hajukaasut tulee käsitellä. Hakemuksen kohdassa 10.3. on esitetty hajujenkäsittelystä, että vain haisevimpien prosessien hajukaasut käsiteltäisiin hajujenkäsittely-yksikössä ennen piippuun johtamista. Kaikkien hajukaasujen käsittely on kuitenkin jätteenkäsittelyn parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Kaikkien biokaasulaitoksella olevien tilojen (raaka-aineiden vastaanotto-, esikäsittely-, käsittely- ja siirtotilat) ilma tulee johtaa käsiteltäväksi. Ympäristö- ja rakennusjaosto haluaa lisäksi huomauttaa, että hankkeen YVA-menettelyssä on selvitetty vaihtoehto, jossa lietteen biokaasutuksessa syntyvät hajukaasut käsitellään. YVA-menettelyssä ei ole ollut hankevaihtoehtoa, jossa ainoastaan vähäinen osa hajukaasuista käsiteltäisiin.

BAT-päätelmien mukaisesti ulosjohdettavan ilman hajupitoisuus saa olla 200–1000 HY/Nm3. BAT:n mukainen vaatimustaso on ympäristö- ja rakennusjaoston näkemyksen mukaan syytä asettaa lupaehdoksi etenkin, kun otetaan huomioon läheinen asutus ja alueen maastonmuodot.

Ympäristöön aiheutuvia hajuhaittoja tulee seurata säännöllisesti esimerkiksi hajupaneelilla. Hakemuksessa on perustelematta esitetty, ettei säännöllistä hajutarkkailua olisi tarpeen tehdä. Ympäristö- ja rakennusjaosto tulkitsee kuitenkin, että säännöllinen hajuhaittojen seuranta on BAT-päätelmien mukaista. Hajuseurantaa on syytä tehdä myös asuinalueiden läheisyyden vuoksi. Suunnitellun biokaasulaitoksen alueella Sulkavuoressa vallitseva tuulensuunta on etelästä ja lounaasta eli laitosta lähimpien asuinalueiden suuntaan. Etäisyys laitoksen reaktoreista ja soihduista lähimpiin asuinrakennuksiin on noin 300 m. Hakemuksessa esitetyn hajumallinnuksen perusteella Taatalan ja Nirvan asuinalueilla voi aiheutua mm. lyhytaikaisia hajuhaittoja 263–350 tunnin aikana vuodessa. Säännöllisellä hajuseurannalla saadaan puolueetonta tietoa laitokselta aiheutuvista hajuhaitoista. Seurantojen tulokset tulee raportoida säännöllisesti myös Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Seurantavelvoite voidaan asettaa määräaikaiseksi, esimerkiksi viisi vuotta, jonka jälkeen lupaviranomainen voi harkintansa perusteella määrätä seurannan lopetettavaksi, mikäli haitat ovat seurannan tulosten perusteella osoittautuneet vähäisiksi.

Mikäli toiminnasta kuitenkin aiheutuu häiritsevää hajuhaittaa toiminnan ympäristössä, hakijan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Toiminnanharjoittajan on osallistuttava Tampereen ilmanlaadun yhteistarkkailuun Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

 

Kattiloiden ja soihdutuksen kaasupäästöt

Soihdutuksesta ja biokaasun käyttämisestä syntyvien vuotuisten rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjen suuruutta (t/a) ei ole hakemuksessa esitetty. Hakemusta on tältä osin syytä täydentää. Soihdussa poltettavan kaasun määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä.

 

Rejektivedet

Lietteen mädätysprosessissa biokaasulaitoksella syntyy erittäin väkeviä jätevesiä (=rejektit), jotka sisältävät runsaasti ravinteita, kiintoainesta ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta. Jätevesiä syntyy pääasiassa lietteen tiivistyksessä, mädätyksessä ja kuivauksessa, altaiden ja tilojen pesussa ja mahdollisesti hajukaasujen käsittelyssä. Typpi on hakemuksessa arvioitu rejektivesien merkittävimmäksi vedenpuhdistusprosessin kuormitusta lisääväksi tekijäksi. Suurin osa rejektivesien typestä on happea kuluttavana ammoniumina.

Mädätys lisää jätevedenpuhdistamon sisäisten rejektivesien typpi- ja kiintoainekuormitusta huomattavasti lietteenpolttoon verrattuna. Hakemuksessa on arvioitu, että biokaasulaitoksen rejektivesien sisältämä typpi lisää keskuspuhdistamon biologisen osan kuormitusta noin 20 % (n. 1050 kg/d) alkuperäiseen mitoitukseen verrattuna. Näin merkittävä typpikuorman lisäys aiheuttaisi muutoksia biologisen prosessin toimintaan ja vaatisi lukuisia muutostoimenpiteitä puhdistusvaatimusten täyttämiseksi. Rejektivesien johtaminen puhdistamolle huonontaa esimerkiksi orgaanisen aineksen ja ravinteiden suhdetta biologisessa osassa, mikä vaikuttaa aktiivilietteen mikrobien toimintaan ja siten laitoksen puhdistustehoon. Hakemuksen täydennyksessä on todettu, että uudessa mitoitustilanteessa keskuspuhdistamon biologinen prosessi olisi täydessä kuormassa vuodesta 2040 alkaen, eikä mitoitusväljyyttä enää olisi. Jos mitoituksen perusteena oleva typpikuorma kasvaakin arvioitua enemmän, jätevedenpuhdistamon biologisen osan kapasiteetti ylittyy, millä lienee vaikutusta erityisesti typen puhdistustehoon.

Hakemuksessa rejektivesille ei ole esitetty erilliskäsittelyä, mutta sille tehdään kuitenkin tilavaraus. Jätevedenpuhdistamolla tehtävän käsittelyn ja erilliskäsittelyn keskinäistä paremmuutta ei myöskään ole arvioitu. Lisäksi rejektivesien vaikutusta jätevedenpuhdistamolta poistuvan veden laatuun ohijuoksutus- ja muissa ongelmatilanteissa ei hakemuksessa ole käsitelty. Mikäli rejektivedet johdetaan käsittelemättöminä keskuspuhdistamon vedenpuhdistusprosessiin, puhdistamolta poistuvan veden kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet lisääntyvät mahdollisissa ohijuoksutustilanteissa, mikä vaikuttaa nykyisessä ympäristöluvassa asetettujen päästörajojen saavuttamiseen.

Ympäristö- ja rakennusjaosto katsoo, että biokaasulaitoksen toiminnassa syntyvä mädäte (n. 31 000 tn/a) ja rejektivesi on ensisijaisesti toimitettava hyödynnettäväksi. Mädätteelle on luvassa asetettava suurin sallittu varastointimäärä. Väkevät rejektivedet on erilliskäsiteltävä, jos ne halutaan johtaa keskuspuhdistamon puhdistusprosessiin. Myös YVA-yhteysviranomainen on YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossaan todennut, että väkeville rejektivesille on suositeltavaa suunnitella erilliskäsittely.

Lietteen mekaanisessa tiivistyksessä ja mädätetyn lietteen kuivauksessa syntyy ominaisuuksiltaan ja määriltään toisistaan poikkeavia rejektivesiä. Tiivistyksen rejektiveden kuormitus muodostuu pääosin kiintoaineksesta. Kuivauksen rejekti on puolestaan erittäin typpipitoista, mutta sitä muodostuu vähemmän. Ympäristö- ja rakennusjaoston mielestä etenkin erittäin typpipitoisten kuivauksen rejektivesien erilliskäsittely on välttämätöntä, mutta kiintoainepitoisemmat tiivistyksen rejektivedet voidaan johtaa myös laskeutuksen kautta keskuspuhdistamolle.

Rejektivesien erilliskäsittelyllä keskuspuhdistamon puhdistusprosessin toiminta voimassa olevan ympäristöluvan määräämällä tasolla voidaan varmimmin turvata. Biokaasulaitoksen jätevesien käsittely tulee toteuttaa kokonaisuutena siten, että ympäristölle siitä aiheutuva kuormitus on mahdollisimman vähäistä ja keskuspuhdistamolle asetetut päästörajat saavutetaan.

Erilliskäsittelylaitoksen toiminnasta ei saa aiheutua hajuhaittaa ja laitoksella syntyvät hajukaasut tulee käsitellä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti.

 

Luontoarvot

Lupahakemuksen sivulla 34 viitataan viimeisimpään uhanalaisuusarviointiin (Rassi ym. 2010). Tämä viittaus on syytä päivittää uudempaan.

Hakemuksen luontovaikutusten arvioinnissa tulee kuvata myös, miten uusi suunnitelma vaikuttaa asemakaavassa suojeltujen lepakkoalueiden toteutumisedellytyksiin.

 

 

 

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Willberg Harri, Ympäristönsuojelupäällikkö

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle annetaan oheinen lausunto Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n Sulkavuoren jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muutoshakemuksesta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Matti Höyssä ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Koska ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi.

Matti Höyssä poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana, ennen päätöksentekoa.

Tiedoksi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (lausuntopalvelun kautta); hanna.kolari@tampere.fi

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)