Yhdyskuntalautakunta, kokous 10.11.2020

§ 285 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville: Näsikallion maanalainen eritasoliittymä ja Amuritunneli, maanalainen asemakaava nro 8676 

TRE:2651/10.02.01/2017

Valmistelija

  • Montonen Hanna, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Projektiarkkitehti Marjut Ahponen, puh. 040 689 1326, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 5.11.2018 päivätyn ja 26.10.2020 tarkistetun asemakaavamuutoksen nro 8676. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8676

Diaarinumero: TRE:2651/10.02.01/2017

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Marjut Ahponen

Asemakaavan keskeinen sisältö

Maanalaisessa asemakaavassa valtatiehen 12 (Rantaväylän tunneliin) kuuluva osa kaava-alueesta osoitetaan kallion sisään sijoittuvan maantien tunnelin alueeksi. Maantien tunnelin eteläpuolelle osoitetaan maanalaisten katujen alueita. Alueiden sisään on merkitty asemakaavan suunnittelun pohjaksi laadittuun yleissuunnitelmaan ja voimassa olevaan Rantaväylän tunnelin maanalaiseen asemakaavaan nro 8156 perustuvia ohjeellisia maantien liikennetunnelille, kaduille ja niiden aputiloille valtion ja kaupungin tarpeisiin varattujen maanalaisten tilojen alueita sekä maanalaisten tilojen lattia- ja kattotasojen ja suojavyöhykkeiden likimääräisiä korkeusasemia. Kaavassa on annettu lisäksi mm. kalliorakentamisen suoja- ja selvitysvyöhykkeitä, energiakaivojen rakentamista sekä yläpuolisen alueen rakennetun kulttuuriympäristön huomioimista koskevia yleismääräyksiä.

Alueella, jossa voimassa olevaa Rantaväylän tunnelin maanalaista asemakaavaa nro 8156 muutetaan, kaavamerkinnät ja -määräykset on tarkastettu toteutuneen tilanteen mukaisiksi ja pieni osa voimassa olevasta kaavasta voidaan kumota tarpeettomana. 

Maantien tunnelin alueelle suunniteltu maanalainen eritasoliittymä nimetään Näsikallion eritasoliittymäksi ja maanalainen katu Amuritunneliksi. Nimistö perustuu kadunnimitoimikunnan 21.3.2017 tekemään päätökseen.

Suunnittelualue

Suunnittelualue sijaitsee ydinkeskustan pohjoisosassa I (Finlayson), IV (Amuri) ja V (Amuri) kaupunginosissa. Asemakaava koskee maanalaista aluetta, joka rajautuu pohjoisessa Paasikiventiehen, lännessä Kortelahdenkatuun, etelässä Satakunnankatuun ja idässä Tammerkoskeen. Maanalaisen suunnittelualueen pinta-ala on noin 13 ha. Suunnittelualueeseen sisältyy osia jo rakennetusta Rantaväylän tunnelista ja sen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8156. Kaakossa suunnittelualue rajautuu vireillä olevan maanalaisen asemakaavan nro 8437 (Kunkun parkki) suunnittelualueeseen. 

Asemakaavan tavoitteet

Tavoitteena on luoda asemakaavalliset edellytykset Rantaväylän tunnelin keskivaiheille sijoittuvan maanalaisen eritasoliittymän sekä edelleen keskustan maanpäälliseen katuverkkoon ja suunnitteilla olevaan kalliopysäköintilaitokseen (Kunkun parkki) johtavien maanalaisten ajoyhteyksien toteuttamiselle.

Asemakaavaprosessin vaiheet 

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti 13.3.2017 hankkeen yleissuunnittelun ja asemakaavan käynnistämisestä. 

Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella 4.1.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 4.1.-1.2.2018. Hanketta esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 9.1.2018 ja avoin yleisötilaisuus järjestettiin 18.1.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin viisi viranomaislausuntoa/-kommenttia ja 29 mielipidettä. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 19.3.2018. Aloitusvaiheen palautteessa ja viranomaisneuvottelussa esitettyjä kommentteja ja huomautuksia olivat mm.: rakentamisen ja käytön aikaiset terveysvaikutukset, patoturvallisuus louhinnan aikana, kulttuuriympäristön huomioiminen, viranomaisyhteistyön tarve, tunnelin suuaukon sijainti, vaihtoehtojen perusteellinen selvittäminen ja vertailu, Hämeenpuiston kehittäminen virkistysalueena, hyötykustannussuhteen laskentatapa, maanalaisten liikennejärjestelyjen kehittäminen, pyöräilyn ja jalankulun olosuhteiden parantaminen ja autoliikenteen vähentäminen, liikennejärjestelmän kokonaistilanteen huomioiminen, rakentamisen vaikutukset maa- ja kallioperään ja pohjaveteen sekä maanpäällisille kiinteistöille aiheutuvat rajoitteet.

Aloitusvaiheessa saadun palautteen johdosta suunnittelun lähtökohtien ja tavoitteiden kuvauksessa pyrittiin kertomaan perusteellisesti mm. selvityksissä käytettävistä lähtötiedoista ja laskentaolettamista sekä hankkeen suhteesta Kunkun parkkiin ja kaupungin strategioihin. Perustamistapaselvitystä tarkastettiin mielipiteissä mainittujen kohteiden osalta. Vaikutustarkasteluissa tutkittiin neljää vaihtoehtoa vuoden 2040 ennustetilanteessa. Ajotunnelin suuaukon osalta vaihtoehtoisia sijainteja todettiin tutkitun perusteellisesti Rantaväylän tunnelin ja Kunkun parkin suunnittelun asemakaavojen ja YVA-menettelyiden yhteydessä sekä keskustan liikenneverkon kehittämistä koskevissa suunnitelmissa ja selvityksissä. Aineistoja toimitettiin viranomaisten kommentoitavaksi suunnittelun edetessä ja viranomaiset osallistuivat myös suunnittelua ohjaavien työryhmien kokouksiin. Osa palautetta antaneista kiinteistöistä oli ollut yhteydessä viranomaisiin jo Rantaväylän tunnelin rakentamisen aikaan.

Asemakaavan valmisteluaineisto koottiin yhteistyössä viranomaisten, kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä hankesuunnitteluryhmän kanssa. Aineisto kuulutettiin nähtäville 7.12.2018-24.1.2019 palautteen saamista varten. Hanketta esiteltiin kaupunginhallitukselle 10.12.2018 ja yhdyskuntalautakunnalle 11.12.2018. Avoin yleisötilaisuus järjestettiin 12.12.2018. Valmisteluaineistosta jätettiin viisi viranomaiskommenttia/-lausuntoa sekä 15 mielipidettä. Viranomaispalautteessa tuotiin esille nähtävillä olleessa aineistoissa havaittuja täydennys- ja korjaustarpeita sekä asemakaavaa seuraavissa vaiheissa huomioitavia suunnittelutarpeita ja viranomaistahoja. Mielipiteissä tuotiin esille joko pelkkää Amuritunnelia, joitakin kaavaluonnoksessa esitettyjä kaavamerkintöjä tai -määräyksiä tai koko hanketta vastustavia kommentteja. Amuritunnelin ja erityisesti sen suuaukon lähialueen osalta mielipiteissä tuotiin esille huoli vaikutuksista elinympäristön laatuun, turvallisuuteen ja terveellisyyteen (liikenteen lisääntyminen, melu, pöly, ilman laatu), asuntojen arvoon sekä asioinnin, jalankulun, pyöräilyn ja pelastusliikenteen sujuvuutta heikentävänä nähtyihin muutoksiin. Muina perusteluina esitettiin mm. Hämeenpuiston virkistyskäyttöarvon ja kehittämismahdollisuuksien heikkeneminen, kalliotilojen päälle sijoittuville kiinteistöille tulevat toimenpiderajoitukset, rakentamisen aikaiset haitat, kalliotilojen rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvat pohjaveden tason muutokset, hankkeen sekä kaupunki- ja ilmastostrategioiden välillä nähdyt ristiriidat, vaikutukset kulkutapaosuuksien kehitykseen ja hankkeen kustannukset koettuihin hyötyihin nähden. Puuvillatehtaankatu esitettiin muutettavaksi kaksisuuntaiseksi välillä Hämeenpuisto – Mustanlahdenkatu. Mielipiteissä esitettiin lisäksi mm. hankkeen yleissuunnitelmaan ja hyöty-kustannuslaskelmaan, laajemman alueen liikenneverkon ja Rantaväylän tunnelin suunnittelun lähtökohtiin sekä muihin lähialueella suunnitteilla oleviin hankkeisiin liittyneitä kommentteja.

Valmisteluvaiheessa saadun palautteen johdosta hankkeen yleissuunnitelman, vaikutusten arvioinnin ja selvitysten raportteihin tehtiin tarvittavia täydennyksiä. Asemakaavamääräykset käytiin läpi viranomaisten kanssa ja niihin tehtiin tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä. Uusien maalämpökaivojen ja maanalaisten tilojen rakentamista koskevaa yleismääräystä muutettiin siten, että edellytyksiä voidaan arvioida myös riittävän pitkälle edenneiden kalliotilojen suunnitelmien (ei pelkästään toteutuneen tilanteen) pohjalta. Suunnitteluaineistot päivitettiin kauttaaltaan siten, että niissä esitetyt tiedot ovat yhteneviä samanaikaisesti laaditun Kunkun parkin hankesuunnitelman ja maanalaisen asemakaavan ehdotuksen (ak 8437) kanssa. Ehdotusvaiheeseen laaditussa kaavaselostuksessa ja sen liiteaineistoissa kuvaillaan ympäristön ja liikennejärjestelmän nykytilannetta sekä tavoitteena olevien muutosten perusteita ja vaikutuksia. Puuvillatehtaankadun ajosuuntia koskenut palaute toimitettiin tiedoksi kaupungin liikennejärjestelmän suunnitteluun. Täydennettyjä aineistoja käytiin läpi yhdessä keskeisten viranomaisten kanssa. Hämeenpuiston asemakaavan muuttamista koskeneita aloitteita vietiin eteenpäin ja alueen tarkastelu laajempana kokonaisuutena otettiin mukaan kaavoitusohjelmaan.

Asemakaavan toteutumisen vaikutuksia on tarkasteltu pääosin laajimman hankekokonaisuuden mukaisessa ennustetilanteessa, jolloin Kunkun parkki, Näsikallion eritasoliittymä, Amuritunneli ja P-Hämpin laajennus Viinikankadun ajoyhteydellä on rakennettu. Hankkeiden keskinäisten riippuvuussuhteiden vuoksi vaihtoehtojen vertailuissa ja vaikutusten arvioinnissa käsiteltiin tavanomaista laajemmin välillisiä vaikutuksia, jotka kuitenkin jäävät maanalaisen asemakaavan suunnittelualueen ja ohjausvaikutuksen ulkopuolelle. Mm. elinympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavien tekijöiden yksityiskohtaiset tavoitteet ja reunaehdot määritellään pääosin muissa kuin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa lupamenettelyissä. Asemakaavan valmistelussa on pyritty huomioimaan lisäksi Kunkun parkin ja Rantaväylän tunnelin ympäristövaikutusten arviointiselostuksista annetuissa yhteysviranomaisen lausunnoissa esitetyt huomautukset ja lisäselvitystarpeet.

Kaavaprosessin aikana suunnittelun tavoitteet ovat tarkentuneet sekä tämän hankkeen, että koko keskustan liikennejärjestelmän ja maanalaisen pysäköintiverkoston kehittämisen suhteen. Keskustan suunnitteilla olevat maanalaiset hankkeet - Näsikallion eritasoliittymä, Amuritunneli, Kunkun parkki ja P-Hämpin laajennus - ovat kaupungin strategisesti merkittäviä kärkihankkeita, jotka toteutuessaan muodostavat Viinikankadulta Rantaväylän tunneliin ulottuvan maanalaisen liikenteen, huollon ja pysäköinnin verkoston. Hankekokonaisuutta koskevat tavoitteet kumpuavat mm. keskustan strategisesta osayleiskaavasta, Pirkanmaan maakuntakaavasta, Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta ja MAL-sopimuksesta, Tampereen keskustan kehittämisohjelmasta, Tampereen nk. pysäköintipolitiikasta sekä lukuisista keskustan maankäytön ja liikenteen kehittämistä koskevista suunnitelmista ja selvityksistä.

Koosteet aloitus- ja valmisteluvaiheiden palautteista on liitetty kaava-asiakirjoihin. Palautteen huomioon ottaminen hankkeiden jatkosuunnittelussa on kuvattu kaavaselostuksessa sekä sen liitteenä olevassa palaute- ja vastineraportissa. Lisäksi palautteissa esitettyjä kysymyksiä ja niihin laadittuja vastauksia on julkaistu kaupungin internetsivuilla.

Asiakirjat on täydennetty asemakaavaehdotukseksi. Yhdyskuntalautakunta käsittelee ehdotuksen ja päättää sen julkisesta nähtäville asettamisesta. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot.

Asemakaavan toteuttaminen

Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 8676 (päivätty 5.11.2018, tarkistettu 26.10.2020) hyväksytään asetettavaksi nähtäville. 

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Asia jätettiin pöydälle.

Esteellisyys

  • Ulla Kampman, Katja Karintaus ja Matti Höyssä ilmoittivat olevansa esteellisiä asian käsittelyyn. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 §:n 1 momentin 5) kohdan perusteella. Karintaus, Kampman ja Höyssä poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Kokouskäsittely

Aleksi Jäntti ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Ossi Aho, Katja Nisumaa-Saarela, Katja Kinnunen ja Erik Lyden kannattivat Jäntin ehdotusta.
Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Jäntin pöydällepanoehdotuksen.

Antti Ivanoff ja Katja Kinnunen poistuivat kokouksesta päätöksenteon jälkeen.

Kampmanin, Karintauksen ja Höyssän esteellisyydet päättyivät ja he palasivat kokoukseen.

Lausunnot

Pirkanmaan ELY-keskus, Kainuun ELY-keskus, Väylävirasto, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo

Tiedoksi

Pirkanmaan ELY-keskus, Väylävirasto, Sirpa Lehtonen, kapa_talous

Oheismateriaali


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)

 

Käsitellyt asiat