Yhdyskuntalautakunta, kokous 10.12.2019

Lataa  Kuuntele 

§ 343 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville: Lamminpää, teollisuusalueen muutos asuntoalueeksi, asemakaava nro 8585 

TRE:781/10.02.01/2019

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, 044 486 3497, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 1241 626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön suunnittelu on valmistellut 23 .4.2019 päivätyn ja 2.12.2019 tarkistetun asemakaavamuutosehdotuksen nro 8585. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8585
Diaarinumero: TRE:781/10.02.01/2019, aiemmin TRE:8577/10.02.01/2013.
Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa.

Kaava-alueen sijainti ja luonne
Suunnittelualue sijaitsee Länsi-Tampereella, Ylöjärven rajalla, Lamminpään pientalovaltaisen asuntoalueen ja Paasikiventien välissä ja se on laajuudeltaan noin 12,5 ha. Suunnittelualue käsittää Tampereen kaupungin Lamminpään korttelin 2077 kiinteistön 3 ja kiinteistöt 8 — 15, jotka nykyisessä asemakaavassa on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Lisäksi korttelin 2042 kiinteistön 10, jolla sijaitsee Vuokratalosäätiön kerrostaloja ja joka on nykykaavassa osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaava-alueeseen kuuluu edellisten lisäksi katu-, virkistys- ja liikennealuetta.

Alue on 1970-luvulta lähtien ollut suurelta osin teollisuus- ja varastokäytössä. Alueen itäpuolelle rakennettiin valtatie 1960-luvulla ja rautatie 1970-luvulla.

Alue on kokonaisuudessaan ihmisen käsittelemää kulttuuriympäristöä. Nykyinen Jussinpuiston alueen metsikkökin on vielä 1940 — 1960-luvuilla ollut peltoa ja maatilojen pihapiiriä. Alueella on havainto liito-oravasta vuonna 2013 ja osa alueen puustosta sopii liito-oravalle. Alueelle on tehty luontoselvitys, jossa on selvitetty liito-oravan kannalta merkittävät luontoarvot ja reitit.

Kaava-alueelle johtaa nykytilanteessa paikalliselta kokoojakadulta Ylöjärventieltä Suonsivunkatu ja Juurikatu. Alueen etelälaidalla kulkee alueellinen kokoojakatu Myllypuronkatu, jolle ei nykytilanteessa ole alueelta suoraa liittymää. Paasikiventielle pääsee Myllypuronkadun eritasoliittymästä. Paasikiventie ja sen itäpuolella kulkeva rautatie ovat merkittäviä melun lähteitä.

Tampereen alueen linja-autolinjoja kulkee Ylöjärventiellä, Myllypuronkadulla ja Paasikiventiellä. Suunnitelmien mukaan Paasikiventiellä alkaa vuonna 2021 kulkemaan tiheästi liikennöity runkolinjayhteys Tampereen ja Ylöjärven välillä. Tässä yhteydessä tullaan myös tutkimaan pysäkkien lisäämistä lähelle Myllypuronkadun eritasoristeystä.

Ylöjärventien varressa kulkee pyöräilyn aluereitti, Myllypuronkadun varressa kulkee pyöräilyn pääreitti ja Paasikiventien varressa kulkee pyöräilyn laatukäytävä. Kaava-alueen pohjoisosan kohdalla on Paasikiventien alittava kevytliikenneväylä, jonka kohdalla Paasikiventiellä on linja-autopysäkit.

Palveluiden osalta suunnittelualue tukeutuu n. 1,5 - 2 kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan Lielahden aluekeskukseen. Lähimmät päiväkodit ovat Lamminpään, Piiriniityn ja Tohlopin päiväkodit, jotka sijaitsevat linnuntietä n. 0,4; 1,0 ja 1,2 kilometrin etäisyydellä kaava-alueen keskeltä. Lähimmät alakoulu ovat Lamminpään, Tesoman ja Lielahden koulut, jotka sijaitsevat linnuntietä n. 1; 1,8 ja 1,5 kilometrin etäisyydellä kaava-alueen keskeltä. Lähimmät yläkoulut ovat Tesoman ja Lielahden koulut.

Oppilaat pitää nykytilanteessa todennäköisesti ohjata Lielahden kouluun. Päiväkotien osalta Piiriniityn päiväkoti otetaan koulun käyttöön syksystä 2019 alkaen. Tesoman alueella pystytään kuitenkin vastaamaan kasvavaan päivähoitopalvelujen kysyntään. Ennen kuin kaavan mukainen rakentaminen on valmis, todennäköisesti vuosien kuluttua, tilanne on kuitenkin voinut muuttua hyvinkin merkittävästi.

Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uusien asuinrakennusten rakentaminen pienen teollisuusalueen tilalle. Samalla parannetaan alueella jo olevan kerrostalotontin käyttömahdollisuuksia, aluetta pitkin kulkevaa virkistysyhteyttä ja pyritään turvaamaan aluetta pitkin kulkevaa ekologista yhteyttä.

Asemakaavan vaiheet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 25.8. — 22.9.2016 sekä lähetettiin tiedoksi osallisille. Asemakaavamuutosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 30.8.2016, johon osallistui arviolta 40 — 50 henkeä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin viisi viranomaiskommenttia ajallaan ja yksi myöhässä sekä kuusi mielipidettä. Mielipiteet koskivat lähinnä huolta liikennemäärien ja häiriöiden lisääntymisestä sekä toiveita pientalojen, rivitalojen ja pienkerrostalojen rakentamisesta kerrostalojen sijaan. Viranomaiskommenteissa esitettiin selvitysten, mm. arkeologisen selvityksen, täydentämistä sekä virkistys- ja viheryhteydestä huolehtimista Ylöjärven rajan ja Epilänharjun välillä.

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 24.11.2016.

Asemakaavan valmisteluaineisto, kaavaluonnos, siihen liittyvät havainnekuvat, selostus ja selvitysaineistoa, kuulutettiin nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistetun version kanssa 25.4. — 16.5.2019. Asemakaavanmuutoksesta pidettiin yleisötilaisuus maanantaina 6.5.2019. Yleisöä paikalla oli noin 50 henkeä.

Valmisteluaineistosta saatiin seitsemän viranomaiskommenttia ja kaksitoista mielipidettä. Kommentteja ja mielipiteitä käydään läpi kaavaselostuksessa ja niihin on laadittu vastineet, jotka ovat erillisessä palaute- ja vastineraportissa.

Kaavaehdotusta on tarkennettu saatujen kommenttien ja mielipiteiden perusteella.

Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset
Asemakaavaluonnos pohjautui alustavaan viitesuunnitelmaan. Luonnosvaiheessa kaavaratkaisu tarkentui mm. korttelialueiden rajauksen, virkistys- ja viheryhteyksien sekä paikoituksen osalta.

Kaavaehdotusvaiheessa on tutkittu lisää nykyisen pientaloalueen ja uuden kerrostaloalueen liittymistä toisiinsa. Pientaloalueen puoleisten rakennusmassojen kerroslukua on osalta korttelialueita tarkistettu alaspäin. Lisäksi kyseisten rakennusten osien julkisivut on määrätty rakennettavaksi pääosin puusta.

Kaavaehdotusvaiheessa on tarkennettu melua, runkomelua ja tärinää koskevia määräyksiä. Myös leikki- ja oleskelualueita sekä yhteis- ja saunatiloja koskevia määräyksiä on lisätty ja tarkennettu. Tavoitteena on ohjata tulevaa rakentamista paremmin ihmisten terveyden ja viihtyisyyden kannalta hyvään suuntaan.

Eniten luonnosvaiheen jälkeen on tullut uusia määräyksiä, jotka koskevat rakennusten ulkonäköä ja muotoa. Uusilla määräyksillä on pyritty ohjaamaan tulevaa rakentamista kaavoitusprosessin yhteydessä laaditun viitesuunnitelman suuntaisesti niin, että viitesuunnitelman luonteinen rakentaminen toteutuu, vaikka kaava-alueen rakennuspaikkojen hallinta jossain vaiheessa siirtyisi uusille rakennuttajille

Asemakaava
Suunnittelualueelle syntyy uuden kaavan toteutuessa uusi noin 750 metriä pitkä ja 100 metriä leveä pohjois-eteläsuuntainen kerrostaloalue, jonka itäpuolella on Paasikiventie sekä rautatie ja länsipuolella on Suonsivunkatu ja Lamminpään pientaloalue. Alueelle tullaan Myllypurontien ja Paasikiventien eritasoliittymän rampin yläpäähän tehtävän uuden nelihaararisteyksen kautta. Risteyksen itäpuolelle tulee pieni liikerakennusten korttelialue.

Kerrostaloalueen keskelle tulee pieni puisto, jonka kohdalla Suonsivunkatu katkeaa moottoriajoneuvoliikenteeltä. Kerrostaloalueen pohjoispuolelle tulee Jussinpuisto-niminen suojaviheralue. Viheralueille tulee merkintä sl-6 eli alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa.

Kerrostaloalueen paikoitus tulee kerrostalotonttien väleihin ja tonttien itäpuolelle Paasikiventien varteen jäävän suojaviheralueen reunaan. Osa paikoituksesta sijoitetaan autokatoksiin, jotka meluaitojen kanssa muodostavat melusuojaa Paasikiventien ja rautatien suuntaan. Alueen liikenne kulkee pitkin kerrostalojen ja Paasikiventien välissä olevaa paikoitusaluetta uuteen Myllypuronkadun ja Suonsivunkadun liittymään. Pientaloalueen kaduille ei tule merkittävästi uutta liikennettä. Suonsivunkadun varteen tulee viherkaista ja puurivi ja katua kehitetään vehreäksi puistomaiseksi kaduksi.

Korkeimmat kerrostalot, 6—8 kerrosta, tulevat kerrostalotonttien itälaidalle, jossa ne yhdessä muodostavat suojan melua vastaan. Itälaidalta lähtien kerrostalot madaltuvat ja ovat tonttien länsilaidalla kolmikerroksisia. Tällä tavoin kerrostaloalue ja pientaloalue eivät muodosta toisilleen kohtuuttoman jyrkkää kontrastia.

Tontille 2042-10 eli Vuokratalosäätiön tontilla olevat 3½-kerroksiset lamellitalot korvataan neljäkerroksisilla pistetaloilla ja kaksikerroksisilla pienkerrostaloilla, rivitaloilla tai kytketyillä pientaloilla.

Suunnittelualueelle on asemakaavaluonnoksessa osoitettu asuinrakentamista yhteensä 60.100 k-m2. Lisäksi alueelle on osoitettu enintään 1.200 k-m2 liikerakentamista ja 1.600 k-m2 autosuojia. Asuinrakentamisesta 1600 k-m2 on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten kerrosalaa, 6.500 k-m2 asuin-, liike- ja toimistorakennusten kerrosalaa ja loput 52.000 k-m2 ovat asuinkerrostalojen kerrosalaa.

Pääosin asuinrakentamiseen tarkoitettujen korttelialueiden pinta-ala on yhteensä n. 5 ha ja liikerakennusten korttelialueen pinta-ala on n. 0,3 ha. Autopaikkojen korttelialuetta on n. 1,8 ha, katualuetta on n. 2,2 ha ja liikennealuetta n. 0,4 ha. Puistoa on n. 0,45 ha ja suojaviheraluetta on n. 2,5 ha. Koko alueen pinta-ala on n. 12,5 ha.

Toteuttaminen ja ajoitus
Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 8585 (päivätty 23.4.2019, tarkistettu 2.12.2019) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset (pitäen sisällään maankäyttösopimukset, luovutus-/vaihtokirjat, toteutussopimukset vuokramiesten kanssa) on hyväksytty.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Katja Nisumaa-Saarela ilmoitti olevansa esteellinen asian käsittelyyn, koska Nisumaa-Saarela on Tampereen Vuokratalosäätiön hallituksen jäsen. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 §:n 1 momentin 5) kohdan perusteella. Nisumaa-Saarela poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Lausunnot

Pirkanmaan ELY, Pirkanmaan liitto, Väylävirasto, Tampereen sähköverkko

Tiedoksi

hakijat, Sirpa Lehtonen, Terhi Peltoniemi

Oheismateriaali


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)