Yhdyskuntalautakunta, kokous 11.6.2019

Lataa  Kuuntele 

§ 171 Poikkeamislupahakemus kiinteistölle Paasikiventie 50 (Näsijärvi), Lielahti, Santalahti, järven osittainen täyttäminen 

TRE:3163/10.03.01/2019

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi  

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla MRL 58 § 2 momentin säädöksestä, jonka mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle sekä MRL § 53:n mukaisesta rakennuskiellosta.

Osa Hiedanrannan Vaitinaron vesialueesta on tarvetta täyttää, jotta raitiotien 2. vaiheen raidelinjaus saadaan johdettua vesitäytön kautta Hiedanrantaan ja siitä Lentävänniemeen. Myöhemmässä vaiheessa vesitäytölle rakennetaan myös asuinrakennuksia.

Hakijan selvitys:
”Tampereen kaupunki hakee vesilain mukaista lupaa Hiedanrannan Vaitinaron vesialueen sijoittuvan vesitäytön rakentamiseksi. Lisäksi hakija hakee vesilain mukaista valmistelulupaa töiden aloittamiseksi ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hanke on osa uuden Hiedanrannan kaupungin aluekehityshanketta. Täyttöalueelle on tarkoitus myöhemmin rakentaa muun muassa raitiotielinja ja kevyenliikenteenväylä. Hankealue sijaitsee Näsijärven rannassa Lielahden kaupunginosassa Tampereen kaupungin omistamilla kiinteistöillä 837-263-2500-28, 837-608-1-268, 837-601-3-246, 837-601-1-282, 837-601-2-272, 837-263-9903-0 ja 837-221-9903-0.

Vesitäyttöalueen länsipää on 3.12.1979 vahvistuneessa asemakaavassa nro 5476 osoitettu virkistysalueeksi merkinnällä PI. Vesialueella länsipäässä on merkintä Ls*ttv ja kaavamääräyksessä todetaan, että alue on teollisuuslaitoksen satama-aluetta, jolle saadaan rakentaa laitureita ja muita tarpeellisia laitteita. Aluetta saadaan käyttää varastoimiseen, mutta sitä ei saa täyttää. Keskiosa on 29.5.1981 vahvistuneessa asemakaavassa nro 5671 osoitettu virkistysalueeksi merkinnällä VP. Uittotunnelin edusta alueen itäpäässä on osoitettu erityisalueeksi merkinnällä EUT-2.

Kaupunki hakee poikkeamislupaa asemakaavassa n:o 5476 määrätystä täyttökiellosta. Asemakaava on vanhentunut täyttökiellon osalta. Täyttökielto kohdistuu vuonna 1970 hyväksytyssä asemakaavassa silloin toiminnassa olleen teollisuuslaitoksen ja -toiminnan satama-alueeseen, ei nyt yleiskaavassa osoitettuun kaupunkikehittämiseen. Alueen maankäytön muutos edellyttää kaikilta osin asemakaavojen muutosta mikä ei ole tarkoituksenmukaista.

Alue liittyy kiinteästi Lielahden ja Hiedanrannan aluekeskuksen keskustatoimintojen alueeseen. Aluetta kehitetään hyvään joukkoliikenteen palvelutasoon tukeutuvana monipuolisena asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja virkistyksen vyöhykkeenä. Tampereen kaupunki laatii parhaillaan Hiedanrannan yleissuunnitelmaa. Hiedanrannan uuteen kaupunginosaan tavoitellaan 25.000 uutta asukasta ja 10.000 uutta työpaikkaa. Yleissuunnitelman on tarkoitus valmistua lokakuussa 2019. Kaupunki laatii myös Hiedanrannan Järvikaupungin alueelle asemakaavan muutoksen raitiotietä varten. Asemakaavamuutoksen ratkaisuja valmistellaan yleissuunnitelman rinnalla. Vaitinaron vesistötäyttö on välttämätön uuden kaupunginosan mahdollistamiseksi sekä alueen yleis- ja asemakaavoituksen toteuttamiseksi kaupungin tavoitteiden mukaisesti."

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Tampereen kaupungin ympäristönsuojelulta sekä Pirkanmaan ELY-keskukselta, jotka eivät vastustaneet hanketta.

Ympäristönsuojelu:
”Ympäristönsuojeluyksiköllä ei ole huomautettavaa poikkeuslupahakemuksesta. Täytön ympäristövaikutukset kohdistuvat pinta- ja pohjavesiin sekä alueen luontoarvoihin. Täytön ympäristövaikutukset on selvitetty vesilain mukaisessa aluehallintoviraston käsittelyssä olevassa lupahakemuksessa. Ympäristönsuojeluviranomainen (ympäristö- ja rakennusjaosto) on lupahakemuksesta antamassaan lausunnossaan todennut täytön mahdolliseksi.”

Pirkanmaan ELY-keskus:
”Jos poikkeamislupahakemus myönnetään hakemuksen ja siihen liittyvän asemapiirroksen mukaisesti tulee alueen asemakaavat muuttaa vastaamaan poikkeamisluvan mukaista tilannetta.

Täytettävä alue sijoittuu osittain Epilänharju-Villilän pohjavesialueelle. Pohjavesialueita kaavoitettaessa on arvioitava hankkeiden vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään. Lisäksi pohjavesialueella tulee sopivilla kaavamääräyksillä huolehtia siitä, ettei tulevasta toiminnasta aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle tai määrälle ja että katu- ja pysäköintialueet ovat tiiviitä.

Alueella on parhaillaan käynnissä vesilain mukainen menettely, jossa arvioidaan aiheuttaako vesistön täyttäminen riskin pohjavedelle. Vesilain mukainen lupa on edellytys täyttämistoimenpiteille.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan estettä poikkeamisen myöntämiselle ei ole.”

Asemakaavoituksen vastine:
Poikkeamislupahakemuksen kohteena oleva alue tullaan asemakaavoittamaan vastaamaan poikkeamislupapäätöksen liitteenä olevia suunnitelmia. Asemakaavassa kaavamääräyksillä huomioidaan pohjavesialue. Poikkeamislupapäätöksen ehdoksi tulee, että vesilain mukainen lupa saadaan.

Poikkeaminen 1: Täyttökielto
Asemakaavassa kiinteistöille 837-608-1-268, 837-601-3-246, 837-601-1-282 ja 837-608-1-272 on annettu määräys: ”Teollisuuslaitoksen satama-alue, jolle saadaan rakentaa laitureita ja muita tarpeellisia laitteita ja jota aluetta saadaan käyttää varastoimiseen, mutta ei saa täyttää”.

Asemakaavoitus:
Teollisuuslaitos, johon kaavamääräyksessä viitataan, on lopettanut toimintansa ja koko aluetta kehitetään uuteen käyttöön. Poikkeaminen täyttökiellosta on perusteltua voimassa olevan asemakaavan mukaisen toiminnan poistuttua ja alueen tulevalla käyttötarkoituksen muutoksella.

Poikkeaminen 2: Käyttötarkoitus
Kiinteistölle 837-263-9903-0 on asemakaavassa osoitettu istutettavan puistoalueen  määräys ja kiinteistölle 837-221-9903-0 on asemakaavassa osoitettu istutettavan puistoalueen ja puiston määräykset. Kiinteistö 837-263-2500-28 on asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kiinteistöt 837-608-1-268 ja 837-608-1-272  on asemakaavassa osoitettu satama-alueeksi. Kiinteistö 837-601-3-246 on osoitettu satama-alueeksi ja vesialueeksi. Kiinteistö 837-601-1-282 on osoitettu osittain satama-alueeksi, vesialueeksi ja uittotunnelialueeksi, jolle saa rakentaa sosiaali- ja huoltotiloja käsittävän rakennuksen.  Kiinteistö 837-601-2-272  osoitettu osittain vesialueeksi, istutettavaksi puistoalueeksi ja uittotunnelialueeksi, jolle saa rakentaa sosiaali- ja huoltotiloja käsittävän rakennuksen. 

Asemakaavoitus:
Istutettava puisto ja uittotunnelialue rakennuksineen eivät ole toteutuneet asemakaavan mukaisesti. Satama-alue aiemman kaltaisena ei ole tarpeen tehtaan lopetettua toimintansa. Aluetta kehitetään nyt kokonaan uudenlaiseen käyttöön ja myös raitiotien 2. vaiheen raidelinjaus edellyttää osan vesialueen täyttämistä. Poikkeaminen käyttötarkoituksesta on perusteltua raitiotien rakentamisella sekä koko alueen tulevalla käyttötarkoituksen muutoksella.

Poikkeaminen 3: Rakennuskielto
Kiinteistöt 837-601-3-246, 837-263-9903-0, 837-221-9903-0 ja 837-601-2-272 on määrätty rakennuskieltoon 23.2.2018-20.2.2020 väliseksi ajaksi asemakaavan laatimista varten.

Asemakaavoitus:
Poikkeamisluvan kohteena olevat, rakennuskieltoon asetettujen kiinteistöjen suunnitelman mukaiset osat tullaan asemakaavoittamaan siten, että täyttöalue huomioidaan asemakaavassa. Poikkeamisluvan myöntäminen ei vaikeuta tulevaa kaavoitusta.

Poikkeaminen täyttökiellosta, käyttötarkoituksesta ja rakennuskiellosta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Myönnetään kiinteistöille 837-608-1-268, 837-601-3-246, 837-601-1-282 ja 837-608-1-272 lupa saada poiketa täyttökiellosta, kiinteistöille 837-263-9903-0, 837-221-9903-0, 837-263-2500-28 ,837-601-1-282, 837-601-2-272, 837-608-1-272, 837-608-1-268 ja 837-601-3-246 lupa saada poiketa käyttötarkoituksesta sekä kiinteistöille 837-601-3-246, 837-263-9903-0, 837-221-9903-0 ja 837-601-2-272 lupa saada poiketa rakennuskiellosta vesitäytön rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Lielahden ja Santalahden kaupunginosissa, osoitteessa Paasikiventie 50, sillä ehdolla, että hankkeelle saadaan vesilain mukainen lupa.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Ossi Aho ehdotti, että poikkeuslupahakemus hylätään seuraavin perustein:

a) KHO:ssa on vireillä valitus, joka koskee osittain po. aluetta, ja
b) Vaasan hallinto-oikeudessa on Vaitinaron täyttölupaan liittyvä valitus sekä
c) Länsi-Suomen aluehallintovirastossa on vasta Näsijärven täyttöä koskeva hakemus. Näitä seikkoja ei ole tuotu esityksessä riittävästi esille.

Hallintolainakäyttölain 31 § mukaan, päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Ts. on paikallaan odottaa hallinto-oikeuksien ja AVI:n päätösten lainvoimaisuutta ennen jatkotoimenpiteitä..
Hyvään hallintotapaan kuuluu myös, että viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.
Hiedanrannan uuteen kaupunginosaan tavoitellaan 25.000 uutta asukasta ja 10.000 uutta työpaikkaa. Tavoite asukkaiden määrästä voi olla epärealistinen, mutta miten ja mihin sijoitetaan 10000 työpaikkaa? Esitetyt luvut tarkoittavat, että jokaista 100 asukasta kohden olisi syntymässä 40 työpaikkaa. Vaitinaron vesistötäyttö ei ole välttämätön, koska maa-aluetta on käytettävissä. Onko näin, että HIedanranta, Jarvikaupunki ja Näsijärven täyttö liittyvät keskusjätevedenpuhdistamosta tulevan kiviaineksen sijoittamiseen ja hyödyntämiseen?
Korostan esityksen perusteluissa hyvän hallintotavan merkitystä. Ei ole myöskään hyvää hallintotapaa, että näin merkittävä päätös tuodaan päätettäväksi siten, että muutoksenhakuaika osuu ihmisten lomakaudelle.
 
Ehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.