Yhdyskuntalautakunta, kokous 16.1.2024

Perustelut

Nurmi-Sorilan lainvoimainen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.8.2015 § 157. Kaava on laadittu asemakaavoituksen pohjaksi, mutta alueen asemakaavoitusta ei ole käynnistetty. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 13.6.2022 § 258 Alasjärven länsipuolisen alueen käsittelyn yhteydessä, että alueen golftoimintojen jatkuminen turvataan Nurmi-Sorilassa ja että kaupunkiympäristön suunnittelussa käynnistetään tarvittavat kaavaprosessit golftoimintojen siirtämiseksi. Voimassa oleva osayleiskaava ei mahdollista golfkentän sijoittamista kaavan asuntorakentamiseen ja virkistysalueiksi varatuille alueille. Golfkentän sijoittamisen vaikutus osayleiskaavaratkaisuun on varsinaista kenttäaluetta laajempi, koska erilaisista maankäyttövaihtoehdoista riippuen muun muassa alueen asukaspohja ja liikenneratkaisu muuttuvat.

Nurmi-Sorilan osayleiskaava voidaan golfkenttää koskevan tavoitteen osalta todeta vanhentuneeksi ja se tulee tarkistaa. Ajanmukainen yleiskaava on keskeinen lähtökohta kaupungin tavoitellun kehityksen ja maankäytön ohjaamisessa. Perusteluna yleiskaavatyön käynnistämiselle ovat maankäyttö- ja rakennuslain 35 § Yleiskaavan tarkoitus ja 36 § Yleiskaavan laatimisen tarve. Yleiskaavoituksen työohjelma valtuustokaudelle 2021-2025 tarkistettiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.10.2022, jolloin Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyö lisättiin työohjelmaan.

Osayleiskaavan tarkistaminen on mahdollista kohdistaa vain osalle voimassa olevaa kaava-aluetta. Alustavan tavoitteen mukaan Nurmi-Sorilan osayleiskaavan tarkistusalue olisi Sorilanjoen eteläpuolisilla alueilla, joka on noin kolmasosa voimassa olevan osayleiskaavan pinta-alasta. Suunnittelualueen laajuus ja rajaus tarkentuvat yleiskaavasuunnittelun edetessä. Tampereen kaupungin maanomistus alueella on noin 170 hehtaaria. Sorilanjoen pohjoispuolelle ei katsota aiheutuvan merkittäviä maankäytön muutostarpeita, joten alue on rajattu osayleiskaavasta tarkistettavan kokonaisuuden ulkopuolelle. Tarkistamisen ulkopuolisilla alueilla on mahdollista käynnistää asemakaavoitus voimaan jäävän osayleiskaavan pohjalta.

Tarkistettu osayleiskaava laaditaan asemakaavan pohjaksi. Golfkentän suunnittelussa ja sen sijoittumisessa huomioidaan kaupungin maanomistus ja mahdollinen maanhankinta. Golfkenttätoiminnan lisäksi kaavatyössä varmistetaan, että oleva kaavaratkaisu vastaa kaupungin tavoitteisiin väestö- ja asuntorakentamisessa, palvelu- ja toimitilarakentamisessa sekä viherverkon, viherpalvelujen ja liikennejärjestelmän toteuttamisessa. Vuonna 2015 hyväksytty Nurmi-Sorilan osayleiskaava mahdollistaa Nurmi-Sorilan alueelle 13 000 uutta asukasta, joista Sorilanjoen eteläpuoliselle alueelle 9 500 asukasta. Osa alueista, jotka kaavassa on varattu rakentamiselle, muuttuisivat nyt laadittavalla osayleiskaavalla golftoimintaan. Lisäksi asuntorakentaminen voi olla pientalovaltaisempaa voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Nämä tekijät aiheuttavat muutoksia alueen asukasmäärässä ja palvelutarpeissa aikaisempaan osayleiskaavaan verrattuna. Nurmi-Sorilan uuden aluekeskuksen sijainti ja laajuus tulevat myös olemaan yksi keskeinen suunnitteluasia.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty alustavia rakennemallivaihtoehtoja, joissa toimintojen sijoittuminen, liikenneverkko ja asukasmäärä vaihtelevat. Vaihtoehtoihin toivotaan palautetta osallisilta ja palaute huomioon ottaen kaupunginhallitus linjaa vaihtoehdon, jonka pohjalta osayleiskaavan valmistelua jatketaan.

Alueen suunnittelussa voidaan soveltuvin osin hyödyntää aiemmin tehtyjä erillisselvityksiä ja suunnitelmia. Osayleiskaavan tarkistamisen yhteydessä laaditaan muun muassa luontoarvoihin, arkeologiseen kulttuuriperintöön ja palvelutarpeisiin liittyviä selvityksiä sekä maankäytön viitesuunnitelmia esimerkiksi keskusta-alueelle. Osayleiskaavoituksen kanssa samanaikaisesti tulee käynnistää golfkentän sekä kentän lähiympäristön asemakaavatasoinen suunnittelu.

Nurmi-Sorilan osayleiskaavan tarkistaminen käynnistetään yleiskaavoituksen tarkistetun työohjelman tultua hyväksytyksi kaupunginvaltuustossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville 3.11.-6.12.2022. Alustavan aikataulun mukaan valmisteluaineisto valmistuu nähtäville loppuvuonna 2023 ja kaavaehdotus kesällä 2024. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn loppuvuonna 2024.

Osayleiskaavan laatimisesta vastaa kaupunkiympäristön palvelualueella yleiskaavoitusyksikkö. Kaavatyössä tulee huomioiduksi laajasti kaikkien palvelualueiden eri yksiköiden tehtäviin liittyvät kysymykset.

Perustelut

Kaupunginhallitus on käynnistänyt Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyön 31.10.2022 § 440. Kaavatyön tavoitteena on muuttaa alueen voimassa olevaa osayleiskaavaa siten, että alueelle voidaan asuntorakentamisen lisäksi toteuttaa täysimittainen golfkenttä. 

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä marraskuussa 2022 ja kaavatyön käynnistymistä esiteltiin myös asukastilaisuudessa paikallisella koululla. Aloitusvaiheen lausuntoja ja mielipiteitä pyydettiin neljään eri maankäytön rakennevaihtoehtoon, joissa alueen asukasmäärä vaihteli 3 200 ja 9 500 asukkaan välillä ja joissa golfkentälle ja alueen liikennejärjestelmälle oli esitetty erilaisia ratkaisuja. 

Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton sekä Maakuntamuseon lausunnoissa todetaan, että Nurmi-Sorilan maltillinen kulttuurimaiseman huomioiva kehittäminen samalla kun Alasjärven alueella tavoitellaan raideliikenteeseen tukeutuvaa tiiviimpää maankäyttöä, on kokonaisuuden kannalta kestävä ja perusteltu ratkaisu ja että onnistuneella suunnittelulla golfkenttä on sovitettavissa Nurmin avoimen peltomaiseman muodostaman kulttuuriympäristön arvoihin. Kangasalan kaupunki tuo lausunnossaan esiin Ruutanan vireillä olevan osayleiskaavatyön ja esittää kuntarajan yli tehtävää yhteistyötä viher- ja liikenteen yhteyksien, yhdyskuntarakenteen jatkuvuuden sekä palvelutarpeiden suhteen ja pyytää huomioimaan yhteydet Nurmi-Sorilasta Ruutanan lähijunaseisakkeelle. 

Aloitusvaiheessa saatiin runsaasti asukaspalautetta kaavatyöstä yleensä mutta myös alustavista vaihtoehdoista. Asukkaiden palaute koski muun muassa Tampereen kasvua kestävästi sekä alueen maanomistustilannetta ja peltojen käyttöä ruoantuotantoon. Rakentamisen osalta alueelle ei haluta liian korkeaa ja tiivistä rakentamista vaan nykyiset rakennukset, kulttuurimaiseman ja luonnon huomioivaa pientalorakentamista. Liikenteen osalta ohikulkutie nähtiin yleisesti hyvänä asiana, kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin, sujuvuuteen ja turvallisuuteen toivotaan parannusta. Palautteessa toivottiin myös lisää peruspalveluita, muun muassa isompaa kauppaa, ravintoloita ja rantakahvilaa, apteekkia ja uimarantaa sekä sujuvaa joukkoliikennettä. Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksien kehittäminen ja ranta-alueiden käyttömahdollisuudet nähtiin tärkeänä.   

Aloitusvaiheen jälkeen on tehty vaihtoehtojen vaikutusarviointia kaavasuunnittelulle asetettavien tavoitteiden määrittelemiseksi. Kokonaisuudessaan rakennevaihtoehto C tarjoaa parhaan pohjan luoda kompakti rakenne, joka mahdollistaa monipuoliset asumismuodot ja elämäntyylit, tukee kestävää liikkumista, kunnioittaa maisemaa sekä yhteensovittaa kestävän kasvun ja kiinnostavan ympäristön elää. 

Osayleiskaavan tarkistamisen lähtökohtana on mahdollistaa Nurmin alueella täysimittaisen golfkentän toteuttaminen. Avoimessa maalaismaisemassa golfkenttä on hyvä lähtökohta arvokkaan kulttuurimaiseman avoimena säilymiseen, johon myös kentän ympärille muodostuva kaupunginosa voi tukeutua. Suunnittelun tavoitteena on sijoittaa golfkenttä suurimmaksi osaksi kaupungin omistamalle maalle. 

Suunnittelussa kaupunginosan asukasmäärätavoite on noin 5 000 uutta asukasta, jotta alueesta muodostuisi aidosti elinvoimainen Tampereen uusi kaupunginosa yhdessä Sorilanjoen pohjoispuolella olevien uusien asuntoalueiden kanssa. Kokonaisuus mahdollistaa, että alueelle voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä joukkoliikenteen palvelut tyydyttävällä tavalla, ja mahdollisesti myös nykyisten kaupallisten palvelujen laajentumiseen on edellytykset. 

Asuntorakentamisen tavoitteiden osalta alue suunnataan vastaamaan pientalorakentamisen patoutuneeseen kysyntään. Mittava kerrostalorakentaminen ei ole perusteltua. Erimittakaavainen pientalorakentaminen suurista omakotitonteista kytkettyihin pientaloihin sopii myös alueen maaseutumaisena säilyvään yleisilmeeseen. Ranta-alueille olemassa olevan lomarakentamisen lomaan tutkitaan mahdollisuutta omarantaiseen asumiseen. Mahdollinen tiiviimpi asuntorakentaminen voisi sijoittua alueelle muodostuvan palvelukeskittymän läheisyyteen. Rakentamisen mittakaavan ollessa maltillinen erilaisten yhteisöllisten rakennushankkeiden mahdollistaminen sopii alueelle ja synnyttää tavoiteltua yhteisöllisyyttä. 

Uusi kaupunginosa laajentaa taajamaa, varaa maanviljelyskäytössä olevia alueita rakentamiseen ja sijoittuu kantakaupungin reuna-alueella kauaksi olemassa olevista palveluista. Näistä syistä alueen toteuttaminen kestävästi on keskeinen kaupunginosan suunnittelun lähtökohta. Uudisrakentamisen materiaalivalinnoilla ja rakennusten energiaratkaisuilla on suuri merkitys alueelta muodostuviin päästövaikutuksiin. Alueen sijainnista johtuen liikkuminen aiheuttaa väistämättä ilmastopäästöjä, joita voidaan vähentää hyvällä joukkoliikennepalvelulla ja tukemalla mm. sähköautojen latausverkon syntymistä ja tilavarauksia yhteiskäyttöautoille. Alueen sisäinen liikkuminen tulee suunnitella siten, että kävellen ja pyöräillen alueen palvelut ja eri toiminnot ovat hyvin saavutettavissa. 

Alueen tärkeinä vetovoimatekijöinä ovat viherympäristöt, golfkenttä, asukkaiden virkistysalueet sekä Näsijärven läheisyys. Golfkentän ja virkistysalueiden suunnittelun tavoitteena tulee olla luonnon monimuotoisuutta ja ekologista kestävyyttä edistävät ratkaisut. Asukkaiden pääsy vapaille ranta-alueille tulee varmistaa ja tutkia mahdollisuutta sijoittaa alueelle huvivenesatama.  

Voimassa olevan osayleiskaavan tarkistaminen aikaisempaa maltillisemmaksi asukasmäärätavoitteen sekä rakentamisen mittakaavan osalta vastaa hyvin kaavan aloitusvaiheessa saatuun palautteeseen. Asukkaat toivoivat myös, että alueesta muodostuu luonnonläheinen ja maaseutumainen ja että liikkuminen kävellen ja pyöräillen on mahdollista ja turvallista. Toiveeseen alueen paremmasta palvelutasosta vaikuttaa alueen asukaspohja, mistä syystä asukasmäärään ja muiden tavoitteiden yhteensovittaminen on vaativa tehtävä. 

Tampereen kaupunki on kilpailuttanut osayleiskaavatyön laatimisen. Hankinnan kohteena on maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama oikeusvaikutteinen aluevarausyleiskaava asemakaavoituksen pohjaksi. Hankinnan kokonaisuuteen sisältyy osayleiskaavaluonnoksen ja -kaavaehdotuksen valmistelu hyväksymisasiakirjoineen, kaavaprosessin aikana toteutettava asukas- ja sidosryhmävuorovaikutus sekä tehtävässä tarvittavien erillissuunnitelmien ja -selvitysten laatiminen. Alustavan aikataulun mukaan kaavan luonnos valmistuu nähtäville loppuvuonna 2023 ja kaavaehdotus kesällä 2024. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn loppuvuonna 2024.