Perustelut
Aleksis Kiven kadun länsireuna, väli Puutarhakadusta pohjoiseen, katusuunnitelma, suunnitelmanumero 1/22723, II Ko. (Tammerkoski).
Katusuunnitelma on laadittu Aleksis Kiven kadun ko. katuosuuden länsireunan saneeraamista varten. Suunnitellun katuosuuden pituus on noin 130 metriä. Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty mm. väylän tuleva sijainti, korkeusasema, pintamateriaalit, katuvalaistus, kalusteet sekä pintavesien kuivatus ja istutukset.
Katusuunnitelman mukaan Aleksis Kiven katu välillä Puutarhakadusta pohjoiseen säilyy ajoradan osalta lähes nykyisellään. Aleksis Kiven kadun ko. katuosan ajoradan leveys on pääosin 6,50 metriä. Satakunnankadun liittymäalueella Aleksis Kiven kadun läntinen ajokaista on 3,25…4,0 metriä leveä ja itäreunassa on oikealle ja vasemmalle kääntymiskaistat, joiden leveydet ovat 3,0 ja 3,25 metriä. Liittymäalueella nykyistä ajorataa kavennetaan noin kolme metriä ja liittymässä sijaitseva suojatien keskisaareke poistetaan.
Katusuunnitelman mukaan katuosuuden merkittävimmät muutokset kohdistuvat ajoradan länsipuoleiseen kadun osaan. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi Aleksis Kiven kadun länsireunalla on ajoradasta noin 1,75…3,25 metriä leveällä erotusalueella erotettu jalkakäytävä ja pyörätie. Jalkakäytävän leveys on 3,50 metriä ja pyörätien leveys on 2,50 metriä. Jalkakäytävän ja pyörätien välissä on noin 1,00…2,45 metriä leveä erottelukaista. Jalkakäytävän pintamateriaali on betonikivi, ja pyörätien pintamateriaali on asfalttibetoni. Pyörätiellä kulkusuunnat on erotettu toisistaan asianmukaisien ajoratamerkintöjen avulla.
Ajoradan ja pyörätien välisellä erotusalueella on katuosuuden eteläpäässä kaksi le-pysäköintipaikkaa ja katupuita. Erotusalueen pohjoispäässä on korkoeroa tasaava tukimuuri sekä kiveyspintaa. Jalkakäytävän ja pyörätien välissä olevalla nupukivetyllä erottelukaistalla on katupuita ja katuvalaisimia sekä pyörä- ja potkulautapysäköintipaikkoja.
Aleksis Kiven kadun ylittävät suojatiet ja Satakunnankadun ylittävä suojatie Aleksis Kiven kadun kohdalla ovat esteettömyysratkaisujen osalta nykyisten suunnitteluohjeiden mukaisia.
Kadun pintavedet johdetaan pinnan kallistusten ja reunakivien avulla hulevesikaivoihin.
Puutarhakadun ko. katuosuuden rakennustyöt sisältyvät Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2025 alustavaan vuosisuunnitelmaan.
Aleksis Kiven kadun katusuunnitelman kustannusarvio on noin 540 000 euroa (n. 337 euroa/m2).
Katusuunnitelmaehdotus oli julkisesti nähtävillä 07.10.– 21.10.2024. Katusuunnitelmaehdotusta vastaan jätettiin kuusi muistutusta.
Taloyhtiöiden, yhdistysten yms. muistutukset:
Kiinteistö Oy Satakunnankatu 19 huomauttaa muistutuksessaan, että kiinteistön yksi sisäänkäynti, Aleksis Kiven katu 10 E-porras, tulisi huomioida katusuunnitelmassa esteettömän sisäänkäynnin muodossa. Lisäksi kyseisen sisäänkäynnin yhteyteen pitäisi muistutuksen mukaan katusuunnitelmassa huomioida saatto- ja tavarantoimitusliikenne. Muistuttaja on perustellut ko. asioita kiinteistössä toimivilla liike- ja asiointitiloilla.
Kiinteistö Oy:n muistutuksessa on lisäksi huomautettu, että Aleksis Kiven kadun ja Satakunnankadun liittymässä liittymän itäpuolelta puuttuu Satakunnankadun ylittävä suojatie. Muistuttaja mukaan tämä puute ruuhkauttaa liittymän länsipuolisia jalkakäytäviä ja aiheuttaa siten myös liikenneturvattomuutta kyseiseen paikkaan.
Vastine:
Aleksis Kiven katu 10 E-portaikon esteettömyyttä on tutkittu katusuunnittelun aikana. Katupinnan tasauksen ja muotoilun muutoksien avulla kyseistä sisäänkäyntiä ei kuitenkaan saada esteettömäksi. Näin ollen katusuunnittelussa on palattu KOy:n esitykseen erillisen esteettömän luiskan/rakenteen sijoittamiseksi katutilaan. Tätä erillistä rakennetta on jo yhteensovitettu katusuunnittelun kanssa ja toistaiseksi vaikuttaa siltä, että kyseinen rakenne olisi katutilaan sijoitettavissa. Kyseinen rakenne ei kuitenkaan ole osa katusuunnitelmaa, koska rakenne on erillinen KOy:n luvitettava kiinteistön sisäänkäyntiin liittyvä katualueelle sijoitettava rakenne. Sikäli kun KOy luiskarakenteen edelleen haluaa ja luvittaa, se voidaan katusaneeraustyön yhteydessä siihen toteuttaa. Erillisen luiskarakenteen sijoittamiselle katutilaan ei ole katusuunnittelullisia ja toteutuksellisia esteitä näköpiirissä.
Saatto- ja tavarantoimitusta Aleksis Kiven katu 10 E-portaalle on myös tutkittu katusuunnittelun yhteydessä. Sen on todettu olevan tilallisesti uuteen katutilaan erittäin haastava. Tilaa on jalkakäytävällä tai pyörätiellä ja näiden välisellä erotusalueella niukasti kyseistä toimintaan varten. Lisätilan osoittaminen ei ole tarkoituksenmukaista juuri tähän tarkoitukseen, koska muutoinkin kyseinen liikenne on suuresti yleistä liikenneturvallisuutta heikentävää toimintaa juuri tässä kohtaa. Kyseisen kiinteistön saatto- ja kuormausliikennetarve on kuitenkin tunnistettu, ja siksi näitä tarpeita varten katusuunnitelmaa on tarkistettu siltä osin, että erillinen kuormauspaikka on nyt osoitettu kyseisen kiinteistön pohjoissivulta Satakunnankadun varrelta. Tämän kuormauspaikan pitäisi pystyä palvelemaan riittävästi kiinteistön kaikkia liiketiloja ja sisäänkäyntejä.
Aleksis Kiven kadun ja Satakunnankadun liittymässä suojatien lisääminen Satakunnankadun ylitse liittymän itäpuolelle ei ole liikenteellisesti eikä liikenneturvallisuuden kannalta kannatettavaa. Tämä ratkaisu heikentäisi oleellisesti ko. katuliittymän liikenteellistä kokonaisvälityskapasiteettia ja yleistä toimivuutta. Lisäksi turvallisen suojatien toteuttaminen Satakunnankadun ylitse ei ole mahdollista katualueen kapeuden takia. Katusuunnitelman mukaiset toimenpiteet osaltaan taas väljentävät ja helpottavat ruuhkautumista liittymän länsipuolen suojatien yhteydessä. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Tampereen virastotalo KKOy huomauttaa muistutuksessaan, että Aleksis Kiven kadun katusuunnitelman ratkaisut haittaavat jalankulkua ja saapumista ko. katuosuuden varrella olevalle kaupungintalolle. Muistutuksessa esitetään tutkittavan pyörätien sijoittamista Aleksis Kiven kadun itäreunalle sekä saattopysäköintipaikkojen lisäämistä katuosan länsireunalle. Muistutuksessa perustellaan asiaa kaupungintalon merkittävyydellä henkilöliikennevirtojen muodostamisessa katutilassa.
Vastine:
Pyörätien sijoittaminen Aleksis Kiven kadun länsireunalle nykytilanteen mukaisesti on sekä liikennejärjestelmän toimivuuden, että liikenneturvallisuuden kannalta perusteltua. Lisäksi ratkaisu mahdollistaa kaupungintalon pyöräpysäköinnin ja palveluiden hyvän saavutettavuuden ja pyörätien paremman jatkuvuuden pohjoiseen Itäiselle kadulle Finlaysonin alueelle. Sikäli, kun pyörätie olisi Aleksis Kiven kadun itäreunalla Satakunnankadulle asti, isoksi ongelmaksi tulisi pyörätien jatkuvuus Satakunnankadun päässä sekä liikenteelliset haasteet jatkuvuusjärjestelyiden ratkaisuissa. Satakunnankadun ja Aleksis Kiven kadun toimivuus ei esim. mahdollista uuden liikennevalo-ohjatun suojatien ja pyöräilijän ylityspaikan toteuttamista Satakunnankadun itähaaraan. Vaihtoehtoisesti pyöräilijöiden pitäisi vaihtaa kadun länsipuolelle vilkkaasti liikennöidyssä Aleksis Kiven kadun ja Satakunnankadun katuliittymässä, kun taas katusuunnitelman mukaisessa vaihtoehdossa puolenvaihto tapahtuu vähäliikenteisessä Puutarhakadun katuliittymässä. Lisäksi itäreunan pyörätieratkaisussa pyöräilijät risteäisivät kaksi kertaa Frenckellin pysäköintilaitoksen suuren liikennevirran kanssa, mikä on liikenneturvallisuutta heikentävä vaihtoehto katusuunnitelman mukaiseen ratkaisuun verrattuna, ja mikä osaltaan heikentäisi Aleksis Kiven kadun liikennejärjestelyjen toimivuutta. Sikäli, kun pyörätie sijoitettaisiin ko. katuosuuden itäreunaan, katumuutokset olisivat kaikkinensa esitettyä katusuunnitelmaa laajemmat ja rakentamiskustannuksetkin olisivat tällöin suuremmat. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että saattoliikenteelle on osoitettu Aleksis Kiven kadun ko. katuosan varrelta yksi lyhytaikaispysäköintiin tarkoitettu kadunvarsipaikka. Tällä pysäköintipaikalla pysäköinti on sallittu pysäköintikiekkoa käyttäen maksimissaan 30 minuuttia. Tämän enempää kadunvarsipaikkoja ei voida katutilallisista syistä osoittaa ko. katuosuudelle.
Tampereen kaupungin vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä kertoo muistutuksessaan, että katusuunnitelmassa Aleksis Kiven kadun varteen osoitetut le-pysäköintipaikat ovat huomattava parannus kaupungintaloon liittyvään esteettömyyteen. Esteettömyystyöryhmä sen sijaan muistuttaa, että kyseiset le-pysäköintipaikat tulisi olla laatutasoltaan suunnitteluohjeen mukaisia eli 3,6 metriä leveitä ja näistä tulisi osoittaa esteetön kulkuyhteys kaupungintalon sisäänkäynneille.
Esteettömyystyöryhmän muistutuksessa on lisäksi esitetty, että Aleksis Kiven kadulle tulisi toteuttaa näkövammaisille ohjaava raita aina Hämeenkadun raitiopysäkeiltä asti kaupungintalon oville.
Vastine:
Aleksis Kiven kadun katusuunnitelmaa on muutettu siltä osin, että kyseisten le-pysäköintipaikkojen leveys on nyt 3,6 metriä.
Katusuunnitelman mukaan kyseisiltä le-pysäköintipaikoilta on esteetön kulkuyhteys kaupungintalon sisäänkäynneille. Tämän osalta katusuunnitelmaan ei ole katsottu tarvetta tehdä muutoksia.
Ohjaavan raidan mahdollisuuksia laajemmin Aleksis Kiven kadulle Hämeenkadulta asti tutkitaan myöhemmin lisää erillissuunnittelussa, koska ko. kokonaisuus ei kuulu tähän suunnitteluhankkeeseen. Sikäli, kun ohjaavalle raidalle löytyy sopiva kokonaisratkaisu, se pyritään toteuttamaan ainakin ko. katusuunnitelman vaikutusalueen osalta samassa yhteydessä katusuunnitelman toteutuksen kanssa.
Tampereen seudun polkupyöräilijät ry huomauttaa muistutuksessaan, että suunnittelualueella pyörätien läheisyydessä olevat rakenteet, varusteet ja kalusteet kuten esim. pyöräpysäköintipaikat, autojen pysäköintipaikat, valaisimet ja liikennemerkit jne tulisi suunnitella ja sijoittaa riittävälle etäisyydelle pyörätiestä.
Muistutuksessa on lisäksi esitetty, että Aleksis Kiven kadun pyörätieltä olisi selkeä oma kulkuyhteys Frenckellin aukion suuntaan.
Muistutuksessa on myös huomautettu, että Aleksis Kiven kadun ja Satakunnankadun liittymässä tulisi liikennevaloratkaisuissa huomioida pyöräilijät automaattisella polkupyörien tunnistustekniikalla.
Muistuttaja esittää vielä, että Satakunnankadun jalkakäytäviä tulisi myös samalla leventää, jotta Aleksis Kiven kadun ja Satakunnankadun liittymäalueella olisi nykyistä enemmän väljyyttä jalkakäytävillä.
Vastine:
Katusuunnitelman osalta on tehty tarkistuksia pyörätien läheisyydessä olevien rakenteiden, varusteiden ja kalusteiden osalta. Pääosin nämä ovat nyt riittävän turvaetäisyyden päässä pyörätiestä. Asia pidetään mielessä edelleen rakennussuunnittelun sekä toteutuksen aikana, ja tehdään tarvittavilta osin mahdolliset toimenpiteet, jotta turvaetäisyydet olisivat riittävät. Kaikilta osin, esim. mahdolliset valaisimien jalustat, ei pystytä kuitenkaan rakenteita sijoittamaan ohjeistusten mukaisille etäisyyksille.
Katusuunnitelmaa on muutettu siltä osin, että Aleksis Kiven kadun pyörätieltä Frenckellin aukion suuntaan siirtymiseen tarvittava kulkuaukko on lisätty katusuunnitelmaan.
Liikennevalojen suunnittelu ei kuulu katusuunnitteluvaiheeseen siinä määrin, että nyt pystytään kertomaan varmuudella liikennevalojen toiminnan teknisiä yksityiskohtia tai toteutuksellisia ratkaisuja. Se kuitenkin tiedetään, että keskusta-alueella liikennevalojen suojatiet on päiväliikenteen aikaan huomioitu siten, että suojatien vihreä valo on automaattisesti mukana normaalissa valokierrossa. Näin ollen päiväliikenteen aikaan katujen ylityksille ei ole lainkaan tarvetta erillisille vihreän valon kutsupyynnöille, perustuisi ne sitten erillisiin painonappeihin tai muihin teknisiin tapoihin. Keskusta-alueella on siis vain hiljaisen liikenteen aikaan tarve antaa erillinen vihreän valon pyynti, esim. painonapilla, suojatien ylitystä varten. Kyseisen katuliittymän tekninen ratkaisu tähän asiaan suunnitellaan katurakennussuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Todennäköisin ratkaisu on, että ko. liittymään tulee pyöräilijöille omat erilliset painonapit vihreän valon pyyntejä varten. Tutkaohjaukseen perustuvaa ohjausta tuskin kuitenkaan tulee, koska ko. liittymässä niistä aiheutuisi melko todennäköisesti aivan liikaa turhia pyyntejä vihreille valoille. Tätäkin asiaa kuitenkin tutkitaan vielä lisää suunnittelun edetessä.
Satakunnankadun katutila ei mahdollista ko. katuliittymän alueella sellaisia muutoksia, joilla saataisiin jalkakäytäviä levennettyä tällä kohtaa. Satakunnankadun kaistaleveyksissä ei ole mahdollisuuksia kavennuksille ja toisaalta jalkakäytäviä ei voi levittää ulkoreunoiltakaan jalkakäytävissä kiinni olevista rakennuksista johtuen. Toisaalta katusuunnitelman mukainen ratkaisu osaltaan väljentää jalkakäytäviä Satakunnankadun ylittävän suojatien molemmilla puolilla nykytilaan verrattuna, koska jalankulkijoita ja pyöräilijöitä ohjataan nykytilaan verrattuna laajemmalle alueelle ja kulkumuotoja pyritään nykyistä selkeämmin erottelemaan toisistaan. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Yksityishenkilöiden muistutukset:
Muistutus (A):
Muistuttaja esittää, että Aleksis Kiven kadun ja Satakunnankadun liittymän liikennevaloissa huomioidaan pyörätieratkaisuun sopivat liikennevaloratkaisut.
Vastine:
Liikennevalojen suunnittelu ei kuulu katusuunnitteluvaiheeseen siinä määrin, että nyt pystytään kertomaan varmuudella liikennevalojen toiminnan teknisiä yksityiskohtia tai toteutuksellisia ratkaisuja. Se kuitenkin tiedetään, että keskusta-alueella liikennevalojen suojatiet on päiväliikenteen aikaan huomioitu siten, että suojatien vihreä valo on automaattisesti mukana normaalissa valokierrossa. Näin ollen päiväliikenteen aikaan katujen ylityksille ei ole lainkaan tarvetta erillisille vihreän valon kutsupyynnöille, perustuisi ne sitten erillisiin painonappeihin tai muihin teknisiin tapoihin. Keskusta-alueella on siis vain hiljaisen liikenteen aikaan tarve antaa erillinen vihreän valon pyynti, esim. painonapilla, suojatien ylitystä varten. Kyseisen katuliittymän tekninen ratkaisu tähän asiaan suunnitellaan katurakennussuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Todennäköisin ratkaisu on, että ko. liittymään tulee pyöräilijöille omat erilliset painonapit vihreän valon pyyntejä varten. Tutkaohjaukseen perustuvaa ohjausta tuskin kuitenkaan tulee, koska ko. liittymässä niistä aiheutuisi melko todennäköisesti aivan liikaa turhia pyyntejä vihreille valoille. Tätäkin asiaa kuitenkin tutkitaan vielä lisää suunnittelun edetessä.
Muistutus (B):
Muistuttaja esittää muistutuksessaan, että Aleksis Kiven kadulla pyöräliikenne tulisi ohjata Kauppakadun ja Satakunnankadun välisellä katuosuudella ajoradalle ja järjestää yksisuuntaisin pyörätiejärjestelyin. Muistuttaja perustelee asiaa sillä, että tiheästi rakennetuilla alueilla kaksisuuntaiset pyörätiet ovat vaarallisia ja ne ovat huonosti yhdistettävissä ajoratoihin sekä sillä, että katutilaa ei pitäisi myöskään tuhlata tarpeettomasti ajoneuvoliikenteen keskinäiseen erotteluun.
Muistuttaja muistuttaa lisäksi, että katusuunnitelma ei anna vastauksia siihen, miten Aleksis Kiven kadun pyöräliikenne liittyy Satakunnankadun pyöräliikenteeseen ja miten ko. katuliittymän liikennevaloissa pyöräilijät on huomioitu.
Muistuttaja huomauttaa muistutuksessaan, että Satakunnankadun katuliittymässä Aleksis Kiven ylittävän suojatien yhteydessä olevan nykyisen suojatiesaarekkeen poisto heikentää jalankulkijoiden turvallisuudentunnetta.
Lisäksi muistutuksessa on muistutettu, että katusuunnitelmassa esitetyissä ratkaisuissa liikenteen ohjauksen suhteen on tehty virheellisiä ratkaisuja. Muistuttaja viittaa kaksisuuntaisista pyöräilijöistä varoittaviin lisäkilpiin Aleksis Kiven kadun ja Satakunnankadun liittymässä.
Muistuttaja on muistutuksessaan huolestunut myös Aleksis Kiven kadun suunnitelma-alueen kuivatusratkaisuista. Muistuttaja pohtii, että miten kuivatus saadaan toimimaan talvisin ja miten vältytään talviaikaisilta kuivatukseen liittyviltä ongelmilta.
Vastine:
Aleksis Kiven kadun nykyiset ja ennustetut autoliikenteen määrät eivät mahdollista pyöräliikenteen ohjaamista Aleksis Kiven kadun ajoradalle. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Katusuunnitelman tarkoitus ei olekaan kertoa, miten liikennevalokierrossa pyöräilijät tai mikään muukaan liikennemuoto on huomioitu. Tähän katusuunnitteluvaiheen tarkkuus ei riitä, eikä katusuunnitelman sisältö sitä mahdollista tai edellytä. Liikennevalojen suunnittelu ei kuulu katusuunnitteluvaiheeseen siinä määrin, että nyt pystytään kertomaan varmuudella liikennevalojen toiminnan teknisiä yksityiskohtia tai toteutuksellisia ratkaisuja. Se kuitenkin tiedetään, että keskusta-alueella liikennevalojen suojatiet on päiväliikenteen aikaan huomioitu siten, että suojatien vihreä valo on automaattisesti mukana normaalissa valokierrossa. Näin ollen päiväliikenteen aikaan katujen ylityksille ei ole lainkaan tarvetta erillisille vihreän valon kutsupyynnöille, perustuisi ne sitten erillisiin painonappeihin tai muihin teknisiin tapoihin. Keskusta-alueella on siis vain hiljaisen liikenteen aikaan tarve antaa erillinen vihreän valon pyynti, esim. painonapilla, suojatien ylitystä varten. Kyseisen katuliittymän tekninen ratkaisu tähän asiaan suunnitellaan katurakennussuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Todennäköisin ratkaisu on, että ko. liittymään tulee pyöräilijöille omat erilliset painonapit vihreän valon pyyntejä varten. Tutkaohjaukseen perustuvaa ohjausta tuskin kuitenkaan tulee, koska ko. liittymässä niistä aiheutuisi melko todennäköisesti aivan liikaa turhia pyyntejä vihreille valoille. Tätäkin asiaa kuitenkin tutkitaan vielä lisää suunnittelun edetessä.
Pyöräilijän siirtyminen Aleksis Kiven kadulta Satakunnankadulle tai päinvastoin on sen sijaan katusuunnitelmasta tulkittavissa. Siirtyminen tapahtuu joko Satakunnankadun ylittävän pyöräilijän ylityspaikan kautta tai Aleksis Kiven kadun ylittävän suojatien kautta tai Satakunnankadulta Aleksis Kiven kadun suuntaan Satakunnankadun vasemmalle kääntyvälle kaistalle ryhmittymisen kautta. Pyöräilijän on siis mahdollista siirtyä Aleksis Kiven kadulta Satakunnankadulle ajoratapyöräilyyn, mutta suositeltavampaa on pyöräileminen seudullisella pyöräilyn pääreitillä Puutarhakadulla ja Valssipadonraitilla sekä Rongankadulla.
Keskisaarekkeen poisto Aleksis Kiven kadun ylityksestä Satakunnankadun liittymässä oli välttämätöntä Aleksis Kiven kadun katusuunnitelman mukaisten länsireunan katujärjestelyiden aikaansaamiseksi. Keskisaarekkeen poisto mahdollisti leveämpää katutilaa länsireunalle ja tämän myötä länsireunalle saatiin jalankululle ja pyöräilylle omat tilat ja lisäksi myös pienet erottelu- ja odotusalueet. Aleksis Kiven kadun ylittävän suojatien kokonaisleveys ei kuitenkaan ole nykyiseen verrattuna muuttunut huonompaan suuntaan, koska ajorataa on kavennettu huomattavasti suojatien kohdalla ja lisäksi liikennevalot antavat suojatieylityksillä riittävästi turvaa. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Katusuunnitelmaa on muutettu siltä osin, että Aleksis Kiven kadun ja Satakunnankadun liittymän yhteydessä olleet kaksisuuntaisesta pyöräliikenteestä varoittavat lisäkilvet on katusuunnitelmasta poistettu.
Aleksis Kiven kadun katusuunnitelmaan liittyvät pintakuivatusratkaisut ovat kyseiseen paikkaan oikeat. Linjakuivatus on jokseenkin ainut järkevä pintakuivatusratkaisu tasaisille katuosuuksille, kuten tässäkin tapauksessa on kyseessä. Linjakuivatus ei yksin aiheuta muistuttajan mainitsemia ongelmia. Talviaikaisten ja kevätsulannan aikaisten jäätymisongelmien ehkäisemisessä on tärkeää kadun kunnossapidon oikea-aikaisuus ja tehokkuus – oli pintakuivatusjärjestelmä mikä tahansa. Talviaikaiset ja kevätsulannan aikaiset jäätymisongelmat ovat siis todennäköisiä myös perinteisempien pintakuivatusratkaisujen kohdalla, jos talviaikaisessa kunnossapidossa jollain tapaa epäonnistutaan. Lisäksi on todettava, että myös linjakuivatuskouruja voidaan varustaa sulatusjärjestelmillä, jotka osaltaan auttavat kyseisten ongelmien ehkäisyssä. Katusuunnitelman pintakuivatusratkaisuja tarkistetaan vielä mitoituksellisesti rakennussuunnitteluvaiheessa, että linjakuivatuksesta tulee riittävän tehokas ja sopiva juuri tähän kohteeseen. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.