Perustelut
Puutarhakadun, väli Hämeenpuisto – Vanhankirkonpuisto, katusuunnitelma, suunnitelmanumero 1/22716, II Ko. (Tammerkoski).
Katusuunnitelma on laadittu Puutarhakadun ko. katuosuuden saneeraamista varten. Suunnittelun katuosuuden pituus on noin 440 metriä. Katusuunnitelmassa on esitetty mm. väylän tuleva sijainti, korkeusasema, pintamateriaalit, katuvalaistus, kalusteet sekä pintavesien kuivatus ja istutukset.
Katusuunnitelman mukaan Puutarhakadulla, katuosuudella Hämeenpuisto – Aleksis Kiven katu, ajorata on yksisuuntainen lännen suuntaan. Ajoradan leveys on 3,25 metriä. Ajoradan eteläpuolella on ajoradasta pääosin 2,50…3,60 metriä leveällä erotusalueella erotettu jalkakäytävä. Jalkakäytävän leveys eteläreunassa on 2,50…3,70 metriä. Eteläreunan erotusalueella on kadunvarsipysäköintiä, huoltoliikenteen pysäköintipaikkoja ja istutusalueita.
Em. katuosuudella ajoradan pohjoispuolella on ajoradasta 0,50 metrin erotusalueella erotettu jalkakäytävä ja pyörätie. Jalkakäytävän ja pyörätien välissä on pääosin 1,00…3,10 metrin levyinen erottelukaista. Pohjoisreunan jalkakäytävän leveys on 2,50…2,75 metriä. Pyörätien leveys on 3,00 metriä. Pohjoisreunalla erottelukaistalla on katupuita, katuvalaisimia, pyörä- ja potkulautapysäköintipaikkoja, huoltoliikenteen pysäköintipaikkoja sekä katukalusteita.
Em. katuosuudella on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia katupuita. Katuosan pohjoisreunan erottelukaistalla on nykyisiä sekä uusia katupuita. Katuosan eteläreunan erotusalueen istutusosuuksilla on koristeheiniä ja rungollisia pensaita. Eteläreunan istutettavat alueet toteutetaan alas laskettuina, ja ne rajataan matalin kasvillisuuden suoja-aidoin.
Katusuunnitelman mukaan Puutarhakadulla, katuosuudella Aleksis Kiven katu – Vanhankirkonpuisto, ajoradan leveys on 7,00 metriä ja liikenne on kaksisuuntaista. Ajoradan eteläpuolella on ajoradasta reunakivillä erotettu 2,30 metriä leveä jalkakäytävä. Ajoradan pohjoispuolella on ajoradasta 1,60 metriä leveällä erotusalueelle erotettu jalkakäytävä ja pyörätie. Jalkakäytävän leveys on 2,5 metriä ja pyörätien leveys on 3,0 metriä. Jalkakäytävän ja pyörätien välissä on 1,00 metriä leveä erottelukaista. Erottelualueella ja erotuskaistalla on kiveyspinta. Ko. katuosan ajoradalle on osoitettu takseja varten pysäköintipaikkoja.
Puutarhakadun jalkakäytävien pintamateriaali on betonikivi. Pyörätien pintamateriaali on sävyasfalttibetoni. Pyörätiellä kulkusuunnat on erotettu toisistaan asianmukaisien ajoratamerkintöjen avulla.
Katusuunnitelman mukaan Aleksis Kiven kadun ja Näsilinnankadun liikenteet ovat väistämisvelvollisia Puutarhakadun liikenteeseen nähden. Näsilinnankadun, Kuninkaankadun ja Aleksis Kiven kadun liittymäalueet ovat muusta ajoradasta korotettuja liittymäalueita. Kuninkaankadun kävelykatu jatkuu Puutarhakadun yli. Kuninkaankadun liittymäalueella pintamateriaalit ovat kauttaaltaan Kuninkaankadun kävelykadun ilmeeseen soveltuvia. Suunnitelma-alueen kaikki suojatiet ovat esteettömyysratkaisujen osalta nykyisten suunnitteluohjeiden mukaisia.
Puutarhakadun ko. katuosuuden kadunvarsipysäköintiä on rajoitettu siten, että pysäköinti on maksullista maksuvyöhykkeen 1 mukaisesti arkisin klo 8-20, lauantaisin klo 8-18 ja sunnuntaisin sekä arkipyhäpäivinä klo 12-18. Muina aikoina pysäköinti on näillä paikoilla vapaata ilman rajoituksia. Kuormaukseen ja le-pysäköintiin on varattu omat pysäköintiruudut ja näillä pysäköinti tapahtuu osoitettujen liikennemerkkien ja vallitsevien säännösten puitteissa.
Katuosuuden katuvalaistus uusitaan. Ajorata ja kadun eteläreuna valaistaan rakennuksien seiniin kiinnitettävin vaijerivalaisimin. Kadun pohjoisreunan jalkakäytävä valaistaan pylväsvalaisimilla.
Kadun pintavedet johdetaan pinnan kallistusten ja reunakivien avulla hulevesikaivoihin.
Puutarhakadun ko. katuosuuden rakennustyöt sisältyvät Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuosien 2025 ja 2026 alustaviin vuosisuunnitelmiin.
Puutarhakadun katusuunnitelman kustannusarvio on noin 1 756 000 euroa (n. 240 euroa/m2).
Katusuunnitelmaehdotus oli julkisesti nähtävillä 07.10.– 21.10.2024. Katusuunnitelmaehdotusta vastaan jätettiin viisi muistutusta.
Taloyhtiöiden, yhdistysten yms. muistutukset:
As Oy Näsilinnankatu 20 esittää muistutuksessaan, että Puutarhakadun katusuunnitelmassa huomioitaisiin paremmin Näsilinnankatu 20 kiinteistön liiketiloihin kohdistuvat kuormaustarpeet. Muistutuksen mukaan katusuunnitelmassa toistaiseksi esitetyt kuormauspaikat eivät palvele riittävällä tasolla Näsilinnankatu 20:n liiketiloja.
Vastine:
Katusuunnitelmassa esitetty katuosuuden Hämeenpuisto – Näsilinnankatu pohjoisreunan kuormauspaikka on nyt sijoitettu keskeisesti ko. korttelivälin pohjoisreunaa palvelevaksi. Jos kuormauspaikkaa siirrettäisiin idemmäksi/lähemmäs As Oy Näsilinnankatu 20 liiketiloja, niin silloin kortteliosan länsipään liiketilojen tilanne heikentyy oleellisesti kuormauspaikan palvelutason suhteen. Toisaalta kuormauspaikkojen lukumäärääkään ei voida nostaa jo esitetystä, koska silloin taas menetettäisiin katutilasta sellaisia elementtejä, jotka ovat myös olleet tärkeitä suunnittelun lähtökohtia. Muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Tampereen kaupungin vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä esittää muistutuksessaan, että Puutarhakadun katusuunnitelmaan lisättäisiin näkövammaisten esteettömyyttä lisäävä ohjaava raita Puutarhakadun suunnassa liikkuville Kuninkaankadun liittymäalueelle.
Vastine:
Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että näkövammaisten ohjaava raita on lisätty Kuninkaankadun liittymäalueelle Puutarhakadun suuntaisesti kadun pohjoispuolen jalkakäytävälle.
Tampereen seudun polkupyöräilijät ry huomauttaa muistutuksessaan, että Puutarhakadun katusuunnittelussa pyöräkatu olisi ollut ehdottomasti parempi vaihtoehto. Muistuttaja perustelee asiaa paremmalla katutilan jakautumisella eri tarpeiden kesken sekä sen sallimalla suuremmalla pysäköintipaikkamäärällä sekä myös sillä, että tällöin pyörätielle pysäköinti ei olisi mahdollista.
Muistuttaja esittää muistutuksessaan, että voisiko Aleksis Kiven kadun suuntaisen pyöräilyn ohjata Puutarhakadun ja Aleksis Kiven kadun liittymäalueen ylitse vinottain Aleksis Kiven kadun länsi- ja itäreunan välillä. Muistuttaja perustelee esitystä pyöräilyn sujuvoittamisella kyseissä kohtaa.
Muistutuksessa on lisäksi esitetty, että kuormauspaikkoja tulisi lisätä suunnitelmaan huomattavasti ja varsinkin kadun pohjoispuolelle. Muistuttajan mukaan kuormauspaikkoja voisi osoittaa myös ajoradalle ja muistuttajan mukaan ajoradan geometriaa voisi myös muokata kuormauspaikkojen ehdoilla niiden lisäämiseksi. Kuormauspaikkojen lisääminen on muistuttajan mukaan kriittinen asia pyörätielle pysäköimisongelman ratkaisemiseksi. Muistutuksessa on myös esitetty lisäratkaisuja pyörätielle pysäköimisen estämiseksi ajoradan ja pyörätien välille laitettavilla pollareilla ja/tai esitettyä korkeammilla reunakivillä.
Muistuttaja huomauttaa myös turvaetäisyyksien huomioimisesta suunnittelussa pyörätien ja läheisyydessä olevien kiinteiden rakenteiden suhteen.
Muistutuksessa on lisäksi muistutettu, että Puutarhakadun ja Hämeenpuiston liikennevaloissa tulisi pyöräilijöillä olla erilliset liikennevalot. Lisäksi liikennevalojen osalta suunnittelu pitäisi muistuttajan mielestä ulottua koskemaan myös Hämeenpuiston läntisen ajoradan yhteydessä olevia liikennevalojakin ja siellä myös pitäisi olla pyöräliikenteen nykyistä paremmin huomioivat liikennevaloratkaisut.
Muistutuksessa on myös esitetty, että Näsilinnankadun liittymäalueella pyörätie tulisi katusuunnitelmassa linjata suoremmin ajoradan vierellä kulkien. Muistuttajan mukaan tällä kohtaa ei tarvita odotustiloja jalankulkijoille Puutarhakadun ylittävien suojatien kohdilla.
Muistuttaja muistuttaa vielä, että Puutarhakadun pyörätien leveys tulisi olla mitoitettu Väyläviraston pyöräliikenteen suunnitteluohjeen mukaisella baanamitoituksella 3,5 metriä tai 4,0 metriä leveäksi. Muistuttajan mielestä katusuunnitelman mukainen tästä kapeampi mitoitus voi vaarantaa hankkeelle myönnetyn valtionavustuksen. Muistuttajan mielestä tästäkin näkökulmasta olisi hyvä vielä harkita pyöräkatuvaihtoa, jolloin suunnitteluohjeen mukainen ratkaisu olisi mahdollinen ja siten valtionavustuksen yksi kriteeri tulisi täytettyä.
Vastine:
Muistuttaja voi olla osaltaan oikeassa pyöräkaturatkaisun eduista, mutta toisaalta katusuunnitelman mukainenkin ratkaisu edistää pyöräliikennettä ja yleisesti kaupunkikuvan kehittymistä parempaan. Kaksisuuntaiseen pyörätiehen perustuva katusuunnitelma on poliittisen ohjauksen kautta katuyleissuunnittelusta jatkosuunnitteluun edennyt vaihtoehto. Sen perusratkaisun pohjalta on laadittu paras mahdollinen kokonaisuus katusuunnitelmaksi. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Aleksis Kiven kadun suuntaista pyöräilyä ei voida ohjata vinottain Puutarhakadun ylitse Aleksis Kiven kadun ja Puutarhakadun liittymäalueella, koska kyseiseen ratkaisuun ei ole löydettävissä liikenneturvallista ratkaisua. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Katusuunnittelun tavoite oli suunnitella kaksi kuormauspaikkaa jokaiselle korttelivälille ja näiden tuli jakautua vielä molemmin puolin katua. Katutilan suunnittelussa oli myös lukuisia muita tavoitteita ja kriteerejä. Kuormauspaikkojen suhteen tavoitteet toteutui katuosuuksilla Hämeenpuisto – Näsilinnankatu ja Näsilinnankatu – Kuninkaankatu. Sen sijaan katuosuudella Kuninkaankatu – Aleksis Kiven katu molemmat kuormauspaikat jouduttiin katutilallisista syistä sijoittamaan kadun eteläreunalle. Kuormauspaikkojen lukumäärääkään ei voida nostaa jo esitetystä, koska silloin menetettäisiin katutilasta sellaisia elementtejä, jotka ovat myös olleet tärkeitä suunnittelun lähtökohtia. Kadun ajoradan vaakageometrian muutokset kuormauspaikkojen lisäämiseksi ei myöskään ole kaupunkikuvallisesti ja tilajaollisesti mielekästä tai asian suhteen hyödyllistäkään, eikä lopulta sekään toisi mukanaan lisää kuormauspaikkoja, koska katutilan käyttämisen suhteen on niin paljon muitakin tärkeitä tarpeita. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Ajoradan ja pyörätien välille ei ole aiheellista laittaa pollareita. Nämä olisivat kadun kunnossapitoa turhaan vaikeuttavia elementtejä, ja lisäksi näistä tulisi pyöräilijöille niitä liian lähellä olevia kiinteitä esteitä, koska ei niitä pystyttäisi pyörätiestä riittäväksi kauaksikaan sijoittamaan. Sen sijaan katusuunnitelmaa on muutettu reunakivikorkeuksien osalta siten, että ajoradan ja pyörätien välissä olevaa reunakiveä on nostettu tietyillä osuuksilla. Koko suunnittelualuetta koskevasti ko. reunakiven korkeutta ei voitu muuttaa, koska siitä aiheutuisi kohtuuttomia haasteita kadun korkeustason ja pinnan kaltevuuksien sekä kuivatuksen suunnittelulle.
Katusuunnitelman osalta on tehty tarkistuksia pyörätien läheisyydessä olevien rakenteiden, varusteiden ja kalusteiden osalta. Pääosin nämä ovat nyt suunnitteluohjeen mukaisesti riittävän turvaetäisyyden päässä pyörätiestä. Asia pidetään mielessä edelleen rakennussuunnittelun sekä toteutuksen aikana ja tehdään tarvittavilta osin mahdolliset toimenpiteet, jotta turvaetäisyydet olisivat riittävät.
Liikennevalojen suunnittelu ei kuulu katusuunnitteluvaiheeseen siinä määrin, että nyt pystytään kertomaan varmuudella liikennevalojen toiminnan teknisiä yksityiskohtia tai toteutuksellisia ratkaisuja. Se kuitenkin tiedetään, että keskusta-alueella liikennevalojen suojatiet on päiväliikenteen aikaan huomioitu siten, että suojatien vihreä valo on automaattisesti mukana normaalissa valokierrossa. Näin ollen päiväliikenteen aikaan katujen ylityksille ei ole lainkaan tarvetta erillisille vihreän valon kutsupyynnöille, perustuisi ne sitten erillisiin painonappeihin tai muihin teknisiin tapoihin. Keskusta-alueella on siis vain hiljaisen liikenteen aikaan tarve antaa erillinen vihreän valon pyynti, esim. painonapilla, suojatien ylitystä varten. Kyseisen katuliittymän tekninen ratkaisu tähän asiaan suunnitellaan katurakennussuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Todennäköisin ratkaisu on, että ko. liittymään tulee pyöräilijöille omat erilliset painonapit vihreän valon pyyntejä varten. Tutkaohjaukseen perustuvan ohjauksen mahdollisuuksia sekä pyöräilijöiden omien liikenneopastimien mahdollisuuksia tutkitaan myös jatkosuunnittelussa.
Hämeenpuiston läntisen ajoradan yhteydessä oleviin liikennevaloihin kohdistuvaa suunnittelua ja uusimista ei katsottu aiheelliseksi sisällyttää tähän suunnittelu- ja toteutuskokonaisuuteen. Hämeenpuistoon liittyvä asemakaavatyö on vielä kesken, joten kaikkia rakenteellisia muutoksia ei vielä tiedetä Hämeenpuiston alueella. Tämän lisäksi Puutarhakadun pyörätien jatkon suunnittelu aina Pirkankadulle asti on aiheellista lähivuosina. Näistä syistä johtuen ko. liikennevaloihin kohdistuvaa isompaa tarkastelua on aiheellista tehdä vasta lähitulevaisuuden suunnitteluhankkeissa. Hämeenpuiston molempien ajoratojen liikennevalot Puutarhakadun liittymissä ovat kuitenkin saman liikennevalo-ohjauskojeen piirissä, joten liikennevalojen ohjaukseen liittyvää tarkastelua tehdään näihin kokonaisuutena, ja sen myötä pienet ajoitusmuutokset liikennevalo-ohjauksessa ovat mahdollisia myös läntisen liittymän osalta. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Puutarhakadun ja Näsilinnankadun liittymässä pyörätien pienet sivusiirtymät ovat aiheelliset, koska jalankulkijoille on katsottu tarpeelliseksi järjestää odotustilat ennen Puutarhakadun ylittäviä suojateitä. Tämä lisää liikenneturvallisuutta ja lyhentää kerralla tapahtuvan suojatieylityksen pituutta. Lisäksi on todettava, että Näsilinnankadulta kääntyminen Puutarhakadulle vaatii henkilöautoa isommalta kalustolta ajorataa ko. katuliittymässä siinä määrin, että katusuunnitelman mukainen ratkaisu pystytään jäsentämään koko katuliittymän osalta liikenneturvallisemmin kuin mitä muistuttajan esittämän mukainen vaihtoehto pystyttäisiin liikenneturvallisuuden näkökulmasta järjestämään. Katusuunnitelman mukainen järjestely ko. katuliittymässä on siis myös pyöräilijöille liikenneturvallisempi ratkaisu. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Puutarhakadun pyörätien leveys ei ole Väyläviraston mitoitusohjeen mukainen. Tämä johtuu katutilan ahtaudesta ja siitä, että kaikkia haluttuja toimintoja ei saada katutilaan mahtumaan siinä määrin ja laajuudessa kuin erilaisia tahtotiloja on suunnittelussa ollut. Kaikkien elementtien osalta on tehty erittäin kriittisiä mitoituksellisia kompromisseja, että katusuunnitelma on saatu laadittua. Pyörätien leveyden osalta esitetty ratkaisu on paras mahdollinen käytettävissä oleva tila ja kaikki muut katutilan tarpeet huomioiden. Valtion investointiavustusten suhteen muistuttajan ei tarvitse olla huolissaan, eikä sen takia ole tarve tehdä ko. asian suhteen suunnitelmamuutoksia, sillä nähtävillä ollut katusuunnitelmaehdotus on ollut investointituen myöntäjällä hyväksyttävänä, ja he ovat jo hyväksyneet esitetyn suunnitelman. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Yksityishenkilöiden muistutukset:
Muistutus (A):
Muistuttaja huomauttaa muistutuksessaan, että Puutarhakadun katusuunnittelussa pyöräkatu olisi ollut kaikin puolin parempi vaihtoehto. Muistuttaja perustelee asiaa paremmilla lumitiloilla ja sillä, että kuorma-autojen pyörätielle pysäköiminen vaan jatkuu katusuunnitelman mukaisen vaihtoehdon myötä.
Muistutuksessa on huomautettu, että Puutarhakadun ja Aleksis Kiven kadun liittymässä liittymän itäpuolinen Puutarhakadun ylittävä suojatie on liian pitkä. Muistuttaja esittää ko. suojatien lyhentämistä.
Muistuttaja esittää muistutuksessaan lisäksi, että Näsilinnankadulla tulisi mahdollistaa ns. vastavirtapyöräily. Muistuttaja perustee asiaa sillä, että muillakin keskustan yksisuuntaisilla kaduilla on näin jo tehty.
Muistuttaja huomauttaa myös, että katusuunnitelmassa on liikennemerkkejä hirveä määrä. Muistuttaja esittää, että liikennemerkit olisivat pienikokoisia. Muistuttaja perustelee asiaa katutilan esteettisyyden lisäämisellä.
Muistuttaja huomauttaa vielä, että Puutarhakadun katusuunnitelman itäpäässä Keskustorin pysäköintipaikkojen läheisyydessä pyörätien tekee katusuunnitelmassa jyrkähkön mutkan ja esittää, että sitä tulisi suoristaa.
Vastine:
Muistuttuja voi olla osaltaan oikeassa pyöräkaturatkaisun eduista, mutta toisaalta katusuunnitelman mukainenkin ratkaisu edistää pyöräliikennettä ja yleisesti kaupunkikuvan kehittymistä parempaan. Kaksisuuntaiseen pyörätiehen perustuva katusuunnitelma on poliittisen ohjauksen kautta katuyleissuunnittelusta jatkosuunnitteluun edennyt vaihtoehto. Sen perusratkaisun pohjalta on laadittu paras mahdollinen kokonaisuus katusuunnitelmaksi. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Katusuunnitelmaa on muutettu siltä osin, että Puutarhakadun ja Aleksis Kiven kadun liittymässä liittymän itäpuolista Puutarhakadun ylittävää suojatietä on lyhennetty.
Näsilinnankadulla, katuosuudella Kauppakatu – Satakunnankatu, ns. vastavirtapyöräilyä ei ole mahdollista ottaa käyttöön nykyisten kadunvarsipysäköintijärjestelyiden takia. Tässä suunnittelu- ja toteutushankkeessa ei ole aiheellista edistää tätä asiaa. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Katusuunnitelmassa on esitetty asianmukainen määrä liikennemerkkejä, ja ne on jo valtaosin määritelty pienikokoisiksi merkeiksi. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Katusuunnitelmaa on muutettu siltä osin, että Puutarhakadun itäpäässä, lähellä Keskustorin parkkipaikkoja, pyörätien ja jalkakäytävän linjauksia on tarkistettu niin, että kyseissä kohdassa olevat mutkat ovat nyt loivempia.
Muistutus (B):
Muistuttaja huomauttaa muistutuksessaan, että katusuunnitelman perusratkaisu on kehno. Muistuttajan mielestä kaksisuuntaiset pyörätiet eivät kuulu tiivisti rakennetulle alueelle.
Muistuttaja huomauttaa, että katusuunnitelma sisältää vaarallisia kohtia, kuten Puutarhakadun itäpäässä lähellä Keskustorin pysäköintialuetta olevat mutkat sekä Puutarhakadun ja Hämeenpuiston liittymäalueen.
Muistuttaja esittää muistutuksessaan, että Puutarhakadun ja Kuninkaankadun liittymässä Puutarhakadun pyörätien tulisi jatkua Kuninkaankadun yli selkeästi erottuvana, ja tähän kohtaan tulisi laittaa suojatie Kuninkaankadun suunnassa kulkeville. Muistuttajan mukaan tämä olisi selkeämpi, pyöräilyä sujuvoittavampi ja liikenneturvallisempi ratkaisu.
Muistuttaja huomauttaa, että katusuunnitelman mukainen madallettu reunakiviratkaisu aiheuttanee vastedeskin pyörätiellä pysäköintiä.
Lisäksi muistuttaja huomauttaa vielä, että Puutarhakadun ja Näsilinnankadun liittymässä pyörätiessä on suunnitteluohjeen vastaista mutkittelua.
Vastine:
Kaksisuuntaiseen pyörätiehen perustuva katusuunnitelma on poliittisen ohjauksen kautta katuyleissuunnittelusta jatkosuunnitteluun edennyt vaihtoehto. Sen perusratkaisun pohjalta on laadittu paras mahdollinen kokonaisuus katusuunnitelmaksi. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Katusuunnitelmaa on muutettu siltä osin, että Puutarhakadun itäpäässä, lähellä Keskustorin parkkipaikkoja, pyörätien ja jalkakäytävän linjauksia on tarkistettu niin, että kyseissä kohdassa olevat mutkat ovat nyt loivempia.
Puutarhakadun ja Hämeenpuiston liikennevalo-ohjatussa liittymässä liikenneturvallisuutta on parannettu nykytilaan verrattuna kaventamalla Puutarhakadun ajorataa ja ohjaamalla kääntyvä ajoneuvo etelämmäksi, jotta kääntyvästä ajoneuvosta olisi paremmat mahdollisuudet havaita Hämeenpuiston itäisen ajoradan ylittävät kävelijät ja pyöräilijät. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille
Puutarhakadun ja Kuninkaankadun liittymän osalta suunnitteluratkaisu perustuu siihen lähtökohtaan, että Kuninkaankadun kävelykatu jatkuu Puutarhakadun yli, jolloin Puutarhakatua kulkevat autot ja polkupyörät siirtyvät hetkeksi kävelykadulle ja ovat siten alisteisia ja väistämisvelvollisia Kuninkaankadun liikenteeseen nähden. Näin ollen muistuttaja esittämä ratkaisu ei sovellu suunnittelun lähtökohtaan. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.
Katusuunnitelmaa on muutettu reunakivikorkeuksien osalta siten, että ajoradan ja pyörätien välissä olevaa reunakiveä on nostettu tietyillä osuuksilla. Koko suunnittelualuetta koskevasti ko. reunakiven korkeutta ei voitu muuttaa, koska siitä aiheutuisi kohtuuttomia haasteita kadun korkeustason ja pinnan kaltevuuksien suunnittelulle.
Puutarhakadun ja Näsilinnankadun liittymässä pyörätien pienet sivusiirtymät ovat aiheelliset, koska jalankulkijoille on katsottu tarpeelliseksi järjestää odotustilat ennen Puutarhakadun ylittäviä suojatietä. Tämä lisää liikenneturvallisuutta ja lyhentää kerralla tapahtuvan suojatieylityksen pituutta. Lisäksi on todettava, että Näsilinnankadulta kääntyminen Puutarhakadulle vaatii henkilöautoa isommalta kalustolta ajorataa ko. katuliittymässä siinä määrin, että katusuunnitelman mukainen ratkaisu pystytään jäsentämään koko katuliittymän osalta liikenneturvallisemmin kuin muistuttajan esittämän mukainen vaihtoehto pystyttäisiin liikenneturvallisuuden näkökulmasta järjestämään. Katusuunnitelman mukainen järjestely ko. katuliittymässä on siis myös pyöräilijöille liikenneturvallisempi ratkaisu. Tältä osin muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.