Yhdyskuntalautakunta, kokous 23.6.2020

§ 174 Messukylänkadun yleissuunnitelma 

TRE:3948/08.01.02/2020

Valmistelija

  • Vandell Ari, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Liikenneinsinööri Heljä Aarnikko, puh 040 806 4917, etunimi.sukunimi@tampere.fi ja suunnittelupäällikkö Ari Vandell puh. 040 564 4518, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Lähtökohdat

Tampereen Messukylänkadulle on laadittu liikenteen ja maankäytön yleissuunnitelma, jossa esitetään tavoitetilanne Messukylänkadun liikenteelle, katuympäristölle sekä maankäytölle. Yleissuunnitelman suunnittelualueeseen kuuluu Messukylänkadun varsi Hervannan valtaväylän liittymäramppiin asti ja idässä Osuusmyllynkatuun asti.

Messukylänkadun alueen rooli ja saavutettavuus kaupunkirakenteessa on muuttunut viime vuosien aikana muun muassa rakentuvan raitiotien myötä sekä läheisen Kalevan–Kalevanrinteen ympäristön kehittyessä voimakkaasti. Messukylänkadulla on mahdollisuus olla osa tiiviimpää ja toiminnallisesti sekoittunutta joukkoliikennekaupunkia. Alueellisen vetovoiman kasvusta kertovat Messukylänkadun varrella käynnissä ja käynnistymässä olevat useat asemakaavamuutoskohteet.

Messukylänkadun yleissuunnittelun taustaksi on laadittu liikenteellinen ja katuympäristöllinen kehittämisselvitys katujaksolle Kalevantie–Messukylänkatu–Kangasalantie. Kehittämisselvityksessä on muodostettu katujaksolle kaupunkiliikkumisen ja katuympäristön tavoitetilanne eri kulkumuotojen ja katuympäristön kehittämistarpeista.

Messukylänkadun liikenteen ja maankäytön yleissuunnitelmassa esitetyt suunnitteluperiaatteet tulevat toimimaan pohjana Messukylänkadun varrella käynnissä oleville sekä myöhemmin käynnistyville asemakaavamuutoksille.

Kangasalantie-Messukylänkatu-Kalevantie liikenneverkollinen tarkastelu

Messukylänkadun yleissuunnittelun taustaksi on laadittu liikenteellinen ja katuympäristöllinen kehittämisselvitys katujaksolle Kalevantie–Messukylänkatu–Kangasalantie. Kehittämisselvityksessä on muodostettu katujaksolle kaupunkiliikkumisen ja katuympäristön tavoitetilanne eri kulkumuotojen ja katuympäristön kehittämistarpeista. Tarkastellun katujakson pituus on noin 9 kilometriä alkaen Yliopistonkadun ja Kalevantien liittymästä ja päättyen Kangasalantiellä Kangasalan kuntarajalle.

Kalevantie–Messukyläntie/-katu–Kangasalantie -katujakso sijoittuu Tampereen keskustan ja Kangasalan kuntarajan välille. Katujakso palvelee niin Tampereen sisäistä kuin Tampere-Kangasala -välin liikennettä. Erityisesti Kalevantie-Messukylänkatu -osuus toimii yhtenä Tampereen sisääntuloväylänä välittäen etelän ja idän suunnasta, Hervannan valtaväylältä ja valtatieltä 9 saapuvaa liikennettä keskustaan. Katujakson rinnakkaisyhteyksiä ovat Sammon Valtatie ja vt 12 (Teiskontie). Toiminnalliselta luokitukseltaan Kalevantie ja Messukyläntie/-katu ovat alueellisia kokoojakatuja ja Kangasalantie on alueellinen pääväylä.

Nykytilanteen merkittävimmät liikenteelliset ongelmat tarkasteltavalla katujaksolla koskevat kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita, suojateiden turvallisuutta, katuympäristön viihtyisyyttä sekä muutamaa liittymäaluetta. Pääosin nelikaistainen, geometrialtaan melko suora katu nostaa ajoneuvoliikenteen nopeuksia ja tekee kadunylityksistä vaarallisia jalankulkijoille. Katujaksolla sijaitsee useita valo-ohjaamattomia suojateitä, joissa on neljä kaistaa ylitettäväksi kerralla sekä useita 60 km/h-nopeusrajoitusalueella sijaitsevia suojateitä. Katujakson nopeusrajoitukset muuttuvat keskustasta Kangasalaa kohti mentäessä asteittain 40 kilometristä tunnissa 60 kilometriin tunnissa. Nykyiset nopeusrajoitukset eivät ole kaikilta osin Tampereen kaupungin nopeusrajoituspolitiikan (Tampereen kaupunki 2016d) mukaisia. Esimerkiksi nopeusrajoitusta 60 km/h tulisi käyttää vain seudullisilla ja alueellisilla pääväylillä, joilla jalankulku- ja pyöräilyliikenne risteää ajoneuvoliikenteen kanssa eritasossa tai valo-ohjatuissa liittymissä. Lisäksi nopeusrajoituspolitiikan mukaan väylillä, joilla on paljon jalankulku- ja pyöräilyliikennettä, tulisi käyttää enintään 50 km/h nopeusrajoitusta.

Ajoneuvoliikenteellä on katujaksolla paikoin ylikapasiteettia, kun taas pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet koko katujaksolla ovat heikot. Pyöräily tapahtuu kapeilla, yhdistetyillä kevyen liikenteen väylillä. Katujakso kulkee myös historiallisesti ja kulttuurillisesti merkittävien alueiden läpi, mutta tällä hetkellä ympäristö ja katualue eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimenpidesuunnitelmassa 2018-2022 on tunnistettu kolme tarkasteltavan katujakson läheisyydessä sijaitsevaa katu- ja tiemelun suojauskohdetta: Kalevantiellä ns. Kiinanmuurin korttelin ja Karjalanpuiston kohdalla, Messukylänkadulla Messukylän koulun kohdalla ja Vehmaisten kohdalla Kangasalantiellä.

Liikenneverkkotarkastelussa esitetyt keskeisimmät katujakson kehittämistoimenpiteet ovat:

  • ajoneuvoliikenteen rauhoittaminen vähentämällä kaistamäärää ja laskemalla nopeusrajoitustasoa
  • katutilan jäsentely nopeusrajoitustasoja ja kaupunkimaisempaa katuympäristöä tukevaksi
  • ongelmallisten ajoneuvoliittymien kehittäminen
  • nykyisten pysäköintialueiden säilyttäminen katujaksolla ja palveluiden kehittämistä tukevan kadunvarsipysäköinnin mahdollistaminen tiivistyvän maankäytön jaksoilla (esim. Messukylä)
  • joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen kehittämällä pysäkkiympäristöjä ja pysäkkien saavutettavuutta
  • jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen parantamalla reittien jatkuvuutta ja laatutasoa
  • suojatieylitysten turvallisuuden parantaminen
  • kaupunkimaisen, viihtyisän ja turvallisen katuympäristön luominen huomioiden eri alueiden ominaispiirteet sekä vaalien kulttuuriympäristöjä ja luontoarvoja
  • liikennemelun vähentäminen laskemalla nopeusrajoitusta, vähentämällä liikennemääriä sekä toteuttamalla tarvittavilta osin melusuojausrakenteita.

 

Verrattuna vuoden 2030 perusennusteeseen liikennemäärät laskevat koko tarkastelujaksolla noin kahdestakymmenestä jopa yli viiteenkymmeneen prosenttiin. Ajoneuvoliikenteen sujuvuus tarkastelujaksolla heikkenee hiukan ajokaistojen poistamisesta ja kapasiteetin pienentymisestä johtuen. Liikenne ei kuitenkaan ruuhkaudu katujaksolla. Myöskään liikenteen siirtymä ei tehtyjen tarkastelujen mukaan ruuhkauta liikenneverkkoa tarkastelujakson ulkopuolella. Liikenteen on tarkastelujakson toimenpiteiden johdosta ennustettu siirtyvän pääväylille eli Vt12:lle ja Vt9:lle ja osin myös Sammon valtatielle Vt9:n itäpuolella. Liikenteen siirtymä ei kuitenkaan tarkasteluiden perusteella aiheuta toimivuusongelmia muualla liikenneverkolla. Lisäksi ajoneuvoliikenteen ennustetaan vähenevän tarkastelujaksolla, koska ihmisten ennakoidaan siirtyvän käyttämään enemmän kestävämpiä liikkumismuotoja joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden parantuessa.

Messukylänkadun yleissuunnitelma

Messukylänkatu on alueellinen kokoojakatu, jonka nopeusrajoitus nykytilassa on 50 km/h. Katu on pääosin yksiajoratainen ja nelikaistainen. Messukylänkatu palvelee nykytilassa sekä Tampereen sisäistä, että Tampereen ja Kangasalan välistä liikennettä ja jonkin verran myös Pirkanmaan ulkopuolelta saapuvaa liikennettä. Liikennemäärä on nykytilassa n. 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja kuormitusasteen on arvioitu olevan vain noin 20-30 % iltahuipputunnin aikana. Iltahuipputunnin liikennemäärä on noin 1200-1400 ajoneuvoa. Nykyisentyyppiselle katuratkaisulle vuoden 2030 ennustetuilla liikennemäärillä kadun kuormitusasteen arvioidaan olevan 30-40%. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Messukylänkadulla on myös ennustetilassa merkittävästi ajoneuvoliikenteen ylikapasiteettia. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet ja turvallisuus ovat puutteelliset, ja liikennemelun vuoksi Messukylänkoulun kohdalla on todettu melusuojauksen tarve.

Kaupunkikuvallisesti Messukylänkadun varrelle on hahmoteltu vaihtelevaa, vehreää ja tiivistyvää kaupunkirakennetta. Maankäytön suunnittelulla tuetaan liikkumisympäristön kehitystä ja parannetaan palveluiden syntymisen edellytyksiä. Yleissuunnitelmatyössä on tarkasteltu Messukylänkatuun rajautuvien kortteleiden täydennysrakentamista ja Messukylänkadun kehittämistarpeita.

Suunnitteluperiaatteet

Yleissuunnitelmalle asetettuja tavoitteita ovat liikenteellisten olosuhteiden parantaminen, kaupunkimaisen katutilan luominen ja Messukylänkadun varren maankäytön kehittämisen tukeminen. Liikenteen osalta merkittäviä tavoitteita ovat olleet jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden kehittäminen, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä liikenteestä aiheutuvien haittojen vähentäminen.

Vanhaa maantiemaista liikenneympäristöä on haluttu kehittää kaupunkimaisemmaksi. Samalla katutilan viihtyisyyttä on haluttu parantaa ja koko kaupunkikuvaa kehittää, kuitenkin siten, että Messukylän arvokas kulttuuriympäristö sekä viher- ja ekologiset yhteydet säilyvät. Yleissuunnitelman laatimisessa on otettu huomioon Tampereen kaupungin maankäytön kehittämissuunnitelmat ja täydennysrakentamishankkeet alueella.

Ratkaisuvaihtoehdot

Vaihtoehdossa 1 kadun poikkileikkaus on nykyisen kaltainen. Ajorata on nelikaistainen, eikä pyöräilyn pääreitille voi osoittaa tavoitteen mukaista eroteltua väylää Messukylänkadun yhteyteen. Molemmilla puolilla katua on kapeat yhdistetyt jalankulku- ja pyöräilyväylät.

Vaihtoehdossa 2 ajoneuvoliikenteelle on osoitettu 1+1 ajokaistaa. Kadun eteläpuolelle on osoitettu uusi eroteltu pyöräilyn pääväylä ja jalankulkuväylä. Toisella puolella katua on yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä.

Vaihtoehdossa 3 ajoneuvoliikenteelle on osoitettu 1+1 ajokaistaa. Eroteltu jalankulku- ja pyöräilyväylä on osoitettu molemmille puolille katua.

Vaihtoehtojen vaikutuksia vertailtiin eri kulkumuotojen sujuvuuden ja turvallisuuden, liikenteestä aiheutuvien haittojen sekä katuympäristön viihtyisyyden ja maankäytön kehittämismahdollisuuksien osalta. Vaihtoehtovertailun perusteella päädyttiin laatimaan yleissuunnitelma vaihtoehdon 2 pohjalta.

Suunnitelmassa esitetyt liikenteelliset toimenpiteet

  • Nopeusrajoitus lasketaan 50 km/h -> 40 km/h ja ajoneuvoliikenteen kaistoja vähennetään linjaosuudella 1+1 kaistaan
  • Ajoneuvoliikenteen vasemmalle kääntymiskaistat säilyvät, jolloin Messukylänkadun suuntaisesti ajavan liikenteen sujuvuus ei häiriinny.
  • Tonttikatujen liittymiä jäsennetään
  • Suojatieylityksien turvallisuutta parannetaan toteuttamalla niille leveät keskisaarekkeet, jolloin jalankulkija voi ylittää yhden kaistan liikenteen kerrallaan.
  • Messukylänkadun eteläpuolelle toteutetaan eroteltu kävely- ja pyöräilyväylä
  • Linja-autopysäkit sijoitetaan tulevan maankäytön painopistekohdille suojateiden läheisyyteen
  • Pysäkkien viihtyisyyttä ja turvallisuutta parannetaan mm toteuttamalla odotustilat ja valaistut katokset
  • Ristinarkuntien ja Kirkonmäenkadun liittymäalueen toimivuutta parannetaan siirtämällä liittymää hieman itään päin
  • Messukylänkadulla säilyy erikoiskuljetusreitti (SEKV 7x7m).

 

Yleissuunnitelman vaikutukset

Yleissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet vähentävät vuoden 2030 ennustetilanteen liikennemääriä koko Kalevantie-Messukylänkatu-Kangasalantie -katujaksolla verrattuna nykyisen katuratkaisun perusennusteeseen v. 2030. Messukylänkadulla liikennemäärä vähenee eniten, jopa yli 50 %. Yleissuunnitelman mukaiset toimenpiteet siirtävät läpiajavaa liikennettä muille pääväylille, kuten Vt12:lle ja Vt9:lle sekä osin Sammon valtatielle. Liikenteen siirtymä ei kuitenkaan tarkasteluiden perusteella aiheuta toimivuusongelmia muualla liikenneverkolla. Lisäksi liikkujien ennakoidaan siirtyvän käyttämään kestävämpiä kulkumuotoja joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun olosuhteiden parantuessa.

Pohjois-eteläsuuntaiseen liikenteeseen (Ristinarkuntie-Kirkonmäenkatu) toimenpiteillä ei liikennemallin mukaan ole merkittävää vaikutusta.

Liikennemäärien merkittävän väheneminen ja nopeusrajoituksen laskeminen Messukylänkadulla vähentävät liikenteen aiheuttamaa melua huomattavasti. Keskiäänitasot ovat melumallin mukaan rakennusten piha-alueilla sekä päivä- että yöaikaan pääosin ohjearvojen tasossa. Messukylänkadun nykytilaan ja perusennusteeseen nähden keskiäänitasot laskevat sekä rakennusten piha-alueilla, että julkisivuilla noin 5 dB luokkaa, mikä on varsin merkittävä vaimennus.

Katutila voidaan jäsennellä kaupunkimaisemmaksi ja paremmin nopeusrajoitustasoa ja suunnittelulle asetettuja tavoitteita tukevaksi. Alemman nopeustason ja vähäisemmän liikennemäärän johdosta suojatiet voidaan toteuttaa valo-ohjaamattomina. Suojateiden turvallisuus ja esteettömyys paranevat merkittävästi nykytilanteeseen nähden. Tonttikaduilta liittyminen on turvallisempaa ja sujuvampaa Messukylänkadun kaventuessa ja ajonopeuksien rauhoittuessa.

Pyöräilyn olosuhteet paranevat merkittävästi kadun eteläpuolelle toteutettavan erotellun pyörätien myötä. Eroteltu pyöräväylä vastaa pyöräilyn pääreitin laatutasoa.

Linja-autopysäkeille esitetyt järjestelyt parantavat joukkoliikennematkustajien palvelutasoa.

Vuorovaikutus

Suunnittelun aikana on järjestetty kaksi asukastilaisuutta (4.6.2019 ja 11.3.2020), yksi sidosryhmätilaisuus alueen kiinteistönomistajille ja -kehittäjille (24.10.2020) sekä toteutettu karttapohjainen nettikysely 8.-22.3.2020. Asukastilaisuuksiin osallistuttiin vilkkaasti (80/110 osallistujaa) ja sidosryhmätilaisuudessa oli noin 25 osallistujaa. Nettikyselyyn vastasi 195 vastaajaa. Asukastilaisuuden jälkeen suunnitelmasta jätettiin 3 mielipidettä (Messukylän omakotiyhdistys, seurakunnat ja yksityishenkilö) sekä Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto.

Pääasiassa asukastilaisuuksissa saadut kommentit olivat positiivisia ja yleissuunnitelmaan oltiin kohtalaisen tyytyväisiä. Erityisen tärkeäksi koettiin kaistojen vähentäminen. Nykyisellään katu koetaan vaaralliseksi ja meluisaksi etenkin iltapäiväliikenteen aikaan. Myös nopeusrajoituksen lasku 50km/h ->40km/h koettiin hyväksi ratkaisuksi. Jonkin verran yksittäisiä kommentteja saatiin tonttikatujen järjestelyistä ja kehittämistarpeista, pyörätien ratkaisusta ja pohjois-eteläsuuntaisen pyöräilyn kehittämistarpeesta.

Yleissuunnitelmatasolla merkittävät palautteet on otettu yleissuunnitelmassa huomioon, ja jatkosuunnitteluun liittyvät palautteet on koottu yleissuunnitelma-aineiston liitteeksi.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Messukylänkadun liikenteellinen yleissuunnitelma hyväksytään tarkempien yleis- ja katusuunnitelmien sekä Messukylänkadun maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Elina Karppinen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Kapa_lisu, Petri Keivaara/raksa, Tapio Lindström/raksa, Markku Kaila/aka, Katarina Surakka/aka

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)

 

Käsitellyt asiat