Yhdyskuntalautakunta, kokous 25.8.2020

§ 197 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville: Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaihe, asemakaava nro 8310 

TRE:820/10.02.01/2016

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 8.1.2018 päivätyn, 7.1.2019, 6.5.2019 ja 22.6.2020 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 8310. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8310

Diaarinumero: TRE: 842/10.02.01/2009 ja 1.2.2016 lähtien TRE:820/10.02.01/2016

Kaavan laatija Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus

Pispala sijaitsee Näsi- ja Pyhäjärven välisellä harjulla noin kolme kilometriä länteen Tampereen keskustasta. Pispala tunnetaan työväestön ilman valvontaa rakentamana puutaloalueena, jonka rakennuskanta on moninaista ja vaihtelevaa. Vaikka viimeaikaisen uudisrakentamisen myötä rakennuskanta on huomattavasti muuttunut, Pispalan rakennuksissa on edelleen ominaispiirteitä, jotka luovat Pispalan kaupunkikuvasta ainutlaatuisen. Pispala on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö eli RKY-alue.

Pispalan asemakaava uudistetaan kolmessa eri vaiheessa. II-vaiheen kaava-alue 8310 sijaitsee Ylä- ja Ala-Pispalan kaupunginosien alueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 12 ha. Pispalan II-vaiheen kaava-alueelle on tyypillistä I-vaiheen aluetta suurempi vaihtelu tonttien tiiviydessä sekä maastollisesti ja kaupunkikuvallisesti eriluonteiset osa-alueet.

Valmisteluvaiheessa kaava-alueen rajausta tarkistettiin liittämällä siihen Punaisen tukkitien uoman eteläosa, jotta kulttuurihistoriallisesti arvokasta tukkitien uomaa voitiin tarkastella kokonaisuutena. Kortteliin 1088 kohdistuu muusta kaava-alueesta 8310 poikkeavia ratkaistavia kysymyksiä historiallisen tukkitien uoman sijaitessa yksityisessä omistuksessa olevien kiinteistöjen alueella. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen 12.12.2019 pidetyssä viranomaisneuvottelussa todettiin, että Maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista tarkistaa kaava-alueen rajausta siten, että Punaisen tukkitien uoman eteläosa erotettaisiin omaksi kaavakseen, jotta Pispalan arvojen säilymisen kannalta tärkeitä asioita saadaan ratkaistua muulla osalla kaava-aluetta. Punaisen eteläosan kaavan käsittely jatkuu hyväksymiskäsittelyyn omana kaavanaan samanaikaisesti kaavan 8310:n rinnalla.

Asemakaavan tavoitteet

Asemakaavan laatimisen tavoitteena on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Pispalan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen. Tavoitteena on turvata vielä jäljellä olevan, historiallisesti merkittäväksi arvotetun rakennuskannan ja arvoaluekokonaisuuksien säilyminen sekä mahdollistaa maltillisen täydennysrakentamisen sovittaminen alueen miljööseen lisäarvoa tuottavalla tavalla. Pispalan valtakunnallisesta kulttuuriympäristöstä tulee säilyä alkuperäisiä rakennuksia, pihapiirejä ja rakennuskokonaisuuksia, vanhojen rakennusten ominaispiirteitä, kaupunkikuvaa, näkymiä sekä kaukomaisemaa, muinaismuistot, miljöössä merkittävät rakenteet: portaat ja pulterimuurit, alueelle tyypillistä kulttuurikasvillisuutta ja luontotyyppejä, virkistysmahdollisuuksia, sosiaalista ja kulttuurista monimuotoisuutta. Pispalan valtakunnallista kulttuuriympäristöä tulee kehittää niin, että rakentamisen määrä, sijoittelu ja tyyli sopeutuvat ympäristöön, uudet rakennukset tuovat miljöölle lisäarvoa, vanhoja rakennuksia laajennetaan Pispalan perinteen mukaisesti, alue säilyy asuntotyypeiltään monimuotoisena, palvelut säilyvät/uusia palveluita syntyy, yritystoiminta kehittyy, matkailua kehitetään alueelle sopivalla tavalla, ympäristöhaittoja hallitaan ja ehkäistään (mm. melu ja radon), pysäköintijärjestelyt soveltuvat miljööseen, julkinen ja kevyt liikenne sekä virkistysmahdollisuudet kehittyvät.

Kaavaprosessin vaiheet  

Kaavahanke tuli vireille 14.4.2009, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 14.4.- 5.5.2009. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 4.-25.2.2016 kaupunginvaltuuston hyväksyttyä 15.2.2016 I-vaiheen asemakaavat 8256 ja 8257. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 11.1.-8.2.2018. Kaava-alueeseen lisätyn Punaisen tukkitien eteläosaa koskeva valmisteluaineisto oli nähtävillä 11.5.-1.6.2018.

Kaavaehdotus oli nähtävillä 22.8. - 23.9.2019 ja nähtävillä oloaikana järjestettiin kaavoittajan päivystystilaisuus alueen kiinteistönomistajille. Kaavaehdotuksesta saatiin 5 muistutusta ja 3 lausuntoa. Palaute koski mm. suojelutavoitteita ja rakennusoikeuden määrää. Kaavaehdotuksesta saatu RKY-alueiden suojelukaavoitusta koskeva viranomaispalaute edellytti kaavaratkaisun tarkistamista.

Asemakaava

Asemakaavaehdotus on laadittu Pispalan asemakaavan uudistamisen I-vaiheen kaava-prosessin yhteydessä muodostetun, yhdyskuntalautakunnan 15.3.2011 hyväksymän kaavaperiaatteen pohjalta. Se on luonteeltaan suojelukaavan ja maltillisen täydennyskaavan yhdistelmä, joka ei pysäytä miljöön muuttumista, mutta ohjaa muutoksen huolelliseen hallintaan.

Kaavassa osoitetaan Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän rakennusinventoinnin pohjalta suojelumerkinnät arvokkaille rakennuksille, pihapiireille, arvoalueille ja rakenteille. Suojelumerkintöjä on tarkistettu harkinnan mukaan. Rakennusinventoinnin ohella ovat vaikuttaneet kaupunkikuvalliset tavoitteet. Poikkeamat inventoinnin luokituksista perustellaan kaavaselostuksessa.

Koko aluetta koskeva yleismääräys huomioi alueen valtakunnallisen arvon. Korttelikohtainen käyttötarkoitusmerkintä A-30/s korostaa rakennetun ympäristön säilyttämistä. Arvokkaille osa-alueille osoitetaan arvoaluemerkintä sk-2 ja arvokkaille pihapiireille osoitetaan suojelumerkintä sk-piha. Arvokkaille, perinteistä pispalalaista rakennuskantaa edustaville rakennuksille osoitettuja suojelumerkintöjä on kolmea tyyppiä (srp-1, srp-2 ja srp-4). Merkintä srp-1 edellyttää, että rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää, merkinnät srp-2 ja srp-4 mahdollistavat edellisiä suurempia muutoksia rakennuksiin. Kaikki merkinnät kieltävät rakennuksen purkamisen.

Kiinteät muinaisjäännökset on suojeltu arkeologisten inventointien osoittamien aluerajausten mukaisesti merkinnällä sm-4 ja Punaisen ja Harmaan tukkitien uomat merkinnällä s-40 ”muu kulttuuriperintökohde”. Pispanaron puiston paahderinteelle on luontoselvitysten perusteella osoitettu suojelumerkintä sl-10. Piharakennuksista vain arvokkaimpaan I-luokkaan inventoiduille on osoitettu suojelumerkintöjä.

Kaava sisältää rakentamisen tapaa sääteleviä määräyksiä koskien mm. rakennusten sijoittamista maastoon, mittasuhteita, julkisivumateriaaleja, aitaamista, autosäilytystä ja näkymien säilyttämistä. Lisäksi on laadittu rakentamistapaohje, joka sisältää yleisohjeita rakennusten korjaamiseen, rakentamiseen ja laajentamiseen. Uudisrakentamista säädellään kaavassa rakennusaloin, kerrosluvuin ja massoittelumääräyksin. Mikäli suojeltu rakennus tuhoutuu tai puretaan, vanha rakennus määrittää lähtökohtaisesti korvaavan rakennuksen massoitteluperiaatteen. Rakennusala­kohtaiset massoittelumääräykset määrittävät uudisrakennuksen kerrosluvun.

Rakennusoikeuden määrittelyn lähtökohtana kaavaprosessin alkaessa oli Pispalan uudistamiseen tähdänneen v.1978 asemakaavan tonttitehokkuus kullakin osa-alueella.

Ehdotusvaiheessa v. 2019 tonttitehokkuuden suhteen tehtiin viranomaispalautteen ja kaavoituksen harkinnan pohjalta tontti- tai korttelikohtaisia muutoksia perustuen suojelutavoitteisiin, käyttötarkoitukseen ja kaupunkikuvallisiin syihin, koska alueella on useita tontteja, joille ei voida sijoittaa vanhan kaavan mahdollistamaa rakennusoikeutta kaavan kulttuuriympäristön suojelun tavoitteita ohittamatta.

Kaavaehdotuksesta saadussa viranomaispalautteessa korostettiin, että RKY-alueiden suojeluasemakaavoissa täydennysrakentaminen on lähtökohtaisesti alisteista ja täydennysrakentamisen mahdollisuudet rajattuja, ja valtakunnallisten kulttuuriympäristöarvojen turvaaminen ensisijaista. Kaavaratkaisu, jossa alkuperäiset rakennukset muodostaisivat enää vähemmistön alueen asuinrakennuksista ja mahdollistetaan kymmeniä uusia asuinrakennuksia tonteille, joilla jo sijaitsee suojeltava asuinrakennus, ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain kulttuuriympäristön arvojen turvaamisvelvoitetta. Uusia täydentäviä asuinrakennuksia voi RKY-alueella olla vain yksittäisiä, eli rakennusoikeuden laskeminen on perusteltu ratkaisu uudisrakentamisen määrän vähentämiseksi.

Pispalan kaavaperiaatteeseen sisältyy myös mahdollisuus rakennusoikeuden maltilliseen vähentämiseen perustuen mm. suojelutavoitteisiin ja kaupunkikuvallisiin syihin. Viranomaispalautteen pohjalta on laadittu tarkistettu kaavaehdotus, jossa rakennusoikeutta on laskettu koko kaava-alueella, koska pääosalle aluetta ei voida sijoittaa tonttitehokkuuden e=0,5 mahdollistamaa rakennusoikeutta kaavan kulttuuriympäristön suojelun tavoitteita ohittamatta.

Rakennusoikeuden määrää on vähennetty siten, että koko kaava-alueella rakennusoikeutta on osoitettu tonttitehokkuusluvun e=0,4 mukaisesti. Lisäksi arvokkaimmilla, suojelumerkinnällä ”sk-piha”-merkityillä tonteilla, joilla suojeltava rakennus on kooltaan pieni eikä enempää rakennusoikeutta voida sijoittaa tontille kaavan kulttuuriympäristön suojelun tavoitteita ohittamatta, rakennusoikeus on määritelty tonttitehokkuusluvun e=0,3 mukaisesti. Myös puutarhamaisella tasamaa-alueella Rimminkadun arvoalueen ympäristössä rakennusoikeus on määritelty tonttitehokkuusluvun e=0,3 mukaisesti alueelle ominaisen kaupunkikuvan säilyttämiseksi.

Rakennusoikeudet alueen asuintonteilla vastaavat tonttitehokkuuksia e = 0,3–0,4. Suurella osalla suojeltavien pientalojen tonteista on em. tonttitehokkuustasollakin rakennusoikeutta käyttämättä, joten kaava-alueelle muodostuu rakennuspaikkoja noin 15 uudelle asuinrakennukselle ja 25 uudelle piharakennukselle, joista n. puoleen mahtuu sivuasunto.

Tontit ovat kohtuullisella tavalla käytettävissä käyttötarkoituksensa mukaisesti asuinkäyttöön. Rakennusoikeus mahdollistaa jokaiselle tontille asuinrakennuksen ja piharakennuksen, johon voi rakennusoikeuden salliessa sijoittaa sivuasunnon.

Ehdotusvaiheessa on tarkistettu kaavaratkaisuja liittyen mm. täydennysrakentamisen määrään ja sijaintiin. Selostusta ja havainnemateriaalia on täydennetty.

Asemakaavan keskeiset vaikutukset

Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan

Suurimman muutospaineen ja riskin kulttuuriympäristön säilymiselle aiheuttavat täydennysrakentamisen mahdollisuudet suojelutonteilla. Tarkistetussa kaavaehdotuksessa rakennusoikeuden laskeminen koko kaava-alueella vähentää muutospainetta, koska uudisrakennuksia mahdollistetaan vähemmän tai ne ovat pienempiä ja siten paremmin sovitettavissa olevaan miljööseen. 

Rakennusten suojelumääräykset turvaavat vielä jäljellä olevan, merkittäväksi arvotetun rakennuskannan, kaupunkikuvan ja miljöön säilymistä. Arvoaluekokonaisuuksien säilymistä turvaa suojelumerkintä sk-2, joka edellyttää uudisrakentamisen sopeuttamista aluekokonaisuuden kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa tukien. Kaavassa osoitettu rakennusoikeus on pääosin kohtuullisesti sovitettavissa tonteille rakentamistapamääräysten ja -ohjeen avulla niin, että alueen ominaispiirteet ja miljöö säilyvät. Vaikutukset kaukomaisemaan jäävät vähäisiksi, koska rakentamistehokkuus pääpiirteissään säilyy tai pienenee ja täydennysrakentaminen ohjataan kaavassa pienipiirteiseen suuntaan. Vaikutukset lähimaisemaan ja katunäkymiin ovat vähäisiä, mikäli vanhojen rakennusten laajentaminen, korottaminen sekä uudisrakentaminen tehdään kaavan ja rakentamistapaohjeiden suositusten mukaisesti.

Asemakaavan yritysvaikutukset perustuvat Pispalan kulttuurihistoriallisen arvoalueen merkitykseen kaupungin matkailumarkkinoinnissa.

Lausunnot

Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Pirkanmaan liitolta

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Asemakaavaehdotus nro 8310 (päivätty 8.1.2018, tarkistettu 7.1.2019, 6.5.2019 ja 22.6.2020) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Asia jätettiin pöydälle.

Kokouskäsittely

Minna Kiviluoto oli paikalla asiantuntijana ja poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa.

Aleksi Jäntti ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Matti Höyssä ja Ossi Aho kannattivat Jäntin ehdotusta.

Lautakunta päätti yksimielisesti, että asia jätetään pöydälle.

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Projektiarkkitehti Minna Kiviluoto, puh. 040 801 6951, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 1241 626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Asia jätettiin pöydälle 11.8.2020.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa:

Asemakaavaehdotus nro 8310 (päivätty 8.1.2018, tarkistettu 7.1.2019, 6.5.2019 ja 22.6.2020) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Asemakaavaehdotus nro 8310 (päivätty 8.1.2018, tarkistettu 7.1.2019, 6.5.2019 ja 22.6.2020) hyväksytään asetettavaksi nähtäville siten, että tonttien olemassa olevaa rakennusoikeutta lasketaan korkeintaan 20 % ja perustellusta syystä tontille on mahdollista rakentaa useampia kuin yksi asuinrakennus, mikäli maanomistaja ei ole antanut suostumusta suurempaan rakennusoikeuden laskemiseen ja rakennusoikeuden rajaamiseen vain yhteen asuinrakennukseen. Ennen nähtäville asettamista kaava-aineistoon tehdään sellaiset muutokset, joilla se saatetaan tämän päätöksen mukaiseen muotoon.


Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Perustelut:
Pispalan ominaispiirteisiin on sen rakentumisen alusta lähtien kuulunut rakeisuus ja rakentumisen myötä kerroksellisuus. Hyvällä suunnittelulla ja korkeintaan 20 % tonttikohtaisen rakennusoikeuden laskemisella voidaan turvata Pispalan RKY-alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen ja vahvistaa alueen ominaispiirteitä. Täydennysrakentaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään on Tampereen kaupunkistrategian ja voimassa olevan pormestariohjelman tavoitteiden mukaista.
Yhdyskuntalautakunnassa on viime vuosina käyty useita valmistelua ohjaavia lähetekeskusteluja Pispalan asemakaavojen valmisteluun liittyen. Kaupunginhallitus vaati Pispalan kaavojen valmistelutilanteesta tilannekatsauksen, joka pidettiin 10.2.2020. Käsittelyn yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyi seuraavan ponnen ohjaamaan valmistelua: "Kaupunginhallitus edellyttää, että Pispalan asemakaavoituksen 2. ja 3. vaihetta viedään eteen päin samojen suunnitteluperiaatteiden pohjalta kuin asemakaavoituksen 1. vaihetta."
Ottaen huomioon Pispalan asemakaavoituksen 1. vaiheen suunnitteluperiaatteet, yhdyskuntalautakunnassa käydyt lähetekeskustelut, kaupunginhallituksen ponsi sekä asemakaavayksikön antama ohjaus yksittäisissä hankkeissa lautakunta katsoo, että olemassa olevan rakennusoikeuden laskeminen yli 20 %:lla ja rakennusoikeuden rajaaminen vain yhteen asuinrakennukseen olisi kohtuutonta ja rikkoisi maanomistajien luottamuksensuojaa.
Viranomaisten antamaan lausuntoon on tämänkaltaisissa taloudellisesti ja ajallisesti merkittävissä prosesseissa voitava luottaa. Hallintolain 6§ mukaan viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hyvän hallinnon edellyttämien oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden tarkoituksena on ennakoitavuuden ylläpitäminen.

Kokouskäsittely

Elina Karppinen ja Minna Kiviluoto olivat paikalla kokouksessa asiantuntijoina.

Leo Boström poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Aleksi Jäntti teki seuraavan muutosehdotuksen: "Asemakaavaehdotus nro 8310 (päivätty 8.1.2018, tarkistettu 7.1.2019, 6.5.2019 ja 22.6.2020) hyväksytään asetettavaksi nähtäville siten, että tonttien olemassa olevaa rakennusoikeutta lasketaan korkeintaan 20 % ja perustellusta syystä tontille on mahdollista rakentaa useampia kuin yksi asuinrakennus, mikäli maanomistaja ei ole antanut suostumusta suurempaan rakennusoikeuden laskemiseen ja rakennusoikeuden rajaamiseen vain yhteen asuinrakennukseen. Ennen nähtäville asettamista kaava-aineistoon tehdään sellaiset muutokset, joilla se saatetaan tämän päätöksen mukaiseen muotoon.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi."

Perustelut:
Pispalan ominaispiirteisiin on sen rakentumisen alusta lähtien kuulunut rakeisuus ja rakentumisen myötä kerroksellisuus. Hyvällä suunnittelulla ja korkeintaan 20 % tonttikohtaisen rakennusoikeuden laskemisella voidaan turvata Pispalan RKY-alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen ja vahvistaa alueen ominaispiirteitä. Täydennysrakentaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään on Tampereen kaupunkistrategian ja voimassa olevan pormestariohjelman tavoitteiden mukaista.
Yhdyskuntalautakunnassa on viime vuosina käyty useita valmistelua ohjaavia lähetekeskusteluja Pispalan asemakaavojen valmisteluun liittyen. Kaupunginhallitus vaati Pispalan kaavojen valmistelutilanteesta tilannekatsauksen, joka pidettiin 10.2.2020. Käsittelyn yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyi seuraavan ponnen ohjaamaan valmistelua: "Kaupunginhallitus edellyttää, että Pispalan asemakaavoituksen 2. ja 3. vaihetta viedään eteen päin samojen suunnitteluperiaatteiden pohjalta kuin asemakaavoituksen 1. vaihetta."
Ottaen huomioon Pispalan asemakaavoituksen 1. vaiheen suunnitteluperiaatteet, yhdyskuntalautakunnassa käydyt lähetekeskustelut, kaupunginhallituksen ponsi sekä asemakaavayksikön antama ohjaus yksittäisissä hankkeissa lautakunta katsoo, että olemassa olevan rakennusoikeuden laskeminen yli 20 %:lla ja rakennusoikeuden rajaaminen vain yhteen asuinrakennukseen olisi kohtuutonta ja rikkoisi maanomistajien luottamuksensuojaa.
Viranomaisten antamaan lausuntoon on tämänkaltaisissa taloudellisesti ja ajallisesti merkittävissä prosesseissa voitava luottaa. Hallintolain 6§ mukaan viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hyvän hallinnon edellyttämien oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden tarkoituksena on ennakoitavuuden ylläpitäminen.
 

Matti Höyssä, Ilpo Sirniö ja Reeta Ahonen kannattivat ehdotusta.

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus jota ei voitu yksimielisesti hyväksyä, asiasta oli äänestettävä.

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen:

Esittelijän päätösehdotus = JAA
Jäntin muutosehdotus = EI

Äänestysesitys hyväksyttiin.

Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen hyväksytyksi äänin 6-7.

Äänestystulokset

  • Jaa 6 kpl 46%

    Kaisa Vatanen, Erik Lydén, Katja Nisumaa-Saarela, Jouni Sirén, Sonja Harmaala, Ossi Aho

  • Ei 7 kpl 54%

    Matti Höyssä, Ulla Kampman, Ilpo Sirniö, Aleksi Jäntti, Reeta Ahonen, Matti Järvinen, Katja Karintaus

Tiedoksi

Elina Karppinen, Minna Kiviluoto, Sirpa Lehtonen, Jaana Huttunen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)

 

Käsitellyt asiat