Yhdyskuntalautakunta, kokous 27.4.2021

Lataa  Kuuntele 

§ 137 Pirkankadun katusuunnitelma välillä Tipotie – Sotkankatu 

TRE:225/10.03.02/2021

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kielo Mikko, Vanhempi erikoissuunnittelija, Mikko.Kielo@tampere.fi

Perustelut

Pirkankadun katusuunnitelma nro 1/21336 välillä Tipotie – Sotkankatu, IV (Amuri A), V (Amuri B) ja VII (Pyynikinrinne) kaupunginosissa.

Suunnitelma on laadittu ensisijaisesti Pirkankadun ja Satakunnankadun liittymän toimivuuden parantamiseksi sekä liikenteen sujuvoittamiseksi. Lisäksi tavoitteena on parantaa Pirkankadun etelänpuoleista jalankulun ja pyöräilyn laatukäytävää erottelemalla jalankulku ja pyöräily toisistaan Vesilinnankadun ja Heinätorin välisellä osuudella.

Katusuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota myös Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Santalahdentien toimipisteen edustalla sijaitsevien linja-autopysäkkien ja pysäkkialueiden toiminnallisuuden parantamiseen. Pysäkkialueiden muutoksien yhteydessä ammattiopiston puolella sijaitsevan linja-autopysäkin läheisyyteen toteutetaan uusi kaupunkipyöräasema sekä pyöräpysäköintipaikkoja. Lisäksi lähemmäksi ammattiopiston pääovea toteutetaan kaksi potkulautojen pysäköinnille osoitettua aluetta. Pirkankadun jalkakulkuyhteydet kuuluvat esteettömyyden erikoistason verkostoon, mikä on huomioitu suunnitelmassa reunakivilinjojen toteutustavoissa suojateiden kohdalla.

Suunnitelman mukaan Pirkankadun ajorataa kavennetaan hieman Vesilinnankadun ja Heinätorin välisellä osuudella, jotta saadaan enemmän tilaa kadun eteläreunalle rakennettavalle erotellulle jalankulku- ja pyöräilyväylälle. Jalankulun ja pyöräilyn erotteleminen toteutetaan kahdenkiven levyisellä betonikiviraidalla, mutta pyörätiellä kulkusuuntia ei erotella väylän kapeudesta johtuen Vesilinnankadun ja Ilomäentien välisellä osuudella.

Satakunnankadun liittymän kapasiteetin ja toiminnallisuuden parantamiseen liittyen nykyinen lännestä päin tuleva linja-autokaista päätetään Tipotien liittymään. Kaistajärjestelyiden muutoksesta johtuen Pirkankadun eteläisimmän puoleista ajokaistaa hyödynnetään jatkossa tehokkaammin Satakunnankadun liittymästä suoraa keskustan suuntaan jatkavan liikennevirran osalta ja vasemmanpuoleinen ajokaista vastaavasti varataan Satakunnankadulle kääntyvälle liikennevirralle. Samassa yhteydessä Pirkankadulta Vesilinnankadulle kääntyvälle liikennevirralle varattua kääntymiskaistaa saadaan pidennettyä muuttamalla keskisaarekkeen muotoilua. Saarekkeen suunnittelemisessa on huomioitu Pirkankadun ja Satakunnankadun välinen erikoiskuljetusreitti, minkä vuoksi keskisaareke toteutetaan osittain yliajettavana.

Satakunnankadun liittymän itäpuolella linja-autopysäkkijärjestelyjä parannetaan muuttamalla Pirkankadun pohjoisenpuoleinen linja-autopysäkki ajoratapysäkiksi. Järjestelyllä saadaan enemmän tilaa pysäkin odotustilalle ja pysäkkikatos voidaan sijoittaa odotustilan yhteyteen. Pirkankadun pohjoisimman puoleinen ajokaista toimii jatkossa linja-autokaistana sekä kääntymiskaistana keskustan suunnasta Satakunnankadulle kääntyvälle liikennevirralle. Myös ammattiopiston puolella sijaitsevaa linja-autopysäkkiä parannetaan toteuttamalla odotustila pysäkin yhteyteen pyörätien ja ajoradan väliselle osalle. Katutilassa tapahtuvista muutoksista johtuen voidaan nykyinen pysäkkikatos siirtää kevyen liikenteen väylän ulkoreunasta uuden odotustilan yhteyteen ja jatkossa linja-autoon nouseva tai ajoneuvosta poistuva henkilöliikennevirta ei heti risteä viereisen pyöräliikennevirran kanssa. Pysäkin välittömään läheisyyteen on osoitettu myös paikat uudelle kaupunkipyöräasemalle sekä pyöräpysäköintipaikoille.

Santalahdentien liittymä muotoillaan uudelleen suojatieylityksen turvallisuuden parantamiseksi ja samalla liittymään rakennetaan ajoradan korotus pyörätien ja Pirkankadun ajoradan väliin. Liittymäalueen muuttamisen myötä Santalahdentien ylittävän suojatien pituus lyhenee ja ajoradan kaventaminen rauhoittaa osaltaan liikennettä Santalahdentiellä.

Raitiotiereittiin liittyvien ratkaisujen vuoksi myös Pirkankadun ja Sepänkadun liittymäalueen osalta on tulossa muutoksia, jotta uuden kulkumuodon edellyttämät muutokset saadaan yhteen sovitettua nykyiseen katuverkostoon. Tässä katusuunnitelmassa ei esitetä muutoksia varsinaisiin raitiotiejärjestelyihin, Pirkankadun sekä Sepänkadun raitiotiehen liittyvät ratkaisut ovat esitetty aiemmin hyväksytyissä katusuunnitelmissa. Raitiotiejärjestelmän toteuttaminen Pyynikintorilta Länsi-Tampereen suuntaan edellyttää Pirkankadun keskisaarekkeiden uudelleen muotoilemista Sepänkadun liittymäalueella. Saarekkeiden uusimisella pyritään autoliikenteen ohjauksen sekä Pirkankadun ylittävien suojateiden turvallisuuden parantamiseen. Myös Sepänkadun ja Heinätorin välisellä katuosuudella keskustan suuntaan johtavaa ajorataa kavennetaan hieman, jotta jalkakäytävästä erotettu pyörätie voidaan toteuttaa 2,5 metrin levyisenä Pirkankadun eteläreunaan. Sepänkadun ja Sotkankadun välillä myös Pirkankadun pohjoisreunalla sijaitsevan yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien huonokuntoinen asfalttipäällyste uusitaan. Nykyiset kadunvarsipysäköintipaikat rakennusten edustalla säilyvät kuitenkin ennallaan kevyen liikenteen väylän pintarakenteiden kunnostamisesta huolimatta.

Katualueilla pintavesien kuivatus hoidetaan hulevesiviemäröinnillä, jota täydennetään tarvittavilta osin. Katutöiden yhteydessä myös katuvalaistus sekä liikennevalo-ohjattujen liittymien liikennevalot uusitaan tarvittavilta osin.

Kohde sisältyy Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2022 vuosisuunnitelmaan, mutta Santalahdentien ja Sotkankadun välisellä osuudella muutostyöt toteutetaan jo keväällä 2021 käynnissä olevan raitiotieosuuden rakentamisen yhteydessä.

Pirkankadun katutöiden kustannusarvio on noin 930 000 euroa (130 €/m²). Kustannusarvioon sisältyy Tipotien ja Santalahdentien välinen osuus sekä Pirkankadun pohjoisen puoleisen jalkakäytävän ja pyörätien sekä pysäköintipaikkojen pintarakenteiden uusiminen Sepänkadun ja Sotkankadun välisellä osuudella. Muilta osin kustannukset sisältyvät raitiotieallianssin toteutussisältöön. Raitiotieallianssin toteutussisältöön kuuluvan Santalahdentien ja Sotkankadun välisen osuuden kustannusarvio on raitiotierakenteineen noin 1,4 miljoonaa euroa.

Katusuunnitelmaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 25.1 - 8.2.2021. Katusuunnitelmaehdotusta vastaan on tehty neljä muistutusta. Lisäksi kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on kommentoinut katusuunnitelmaehdotusta nähtävillä oloaikana.

Yksityishenkilöiden muistutukset

Muistuttaja (A) on esittänyt, että Santalahdentien Tredun piha-alueella oleva puisto säilytettäisiin nykyisen kaltaisena. Lisäksi muistuttaja (A) on toivonut, että kaupunkipyöräparkki ja potkulautaparkki sijoitettaisiin Pyynikintorille.

Muistuttaja (B) on esittänyt, että kaupunkipyöräparkki sekä potkulautaparkki sijoitettaisiin Pyynikintorille.

Muistuttaja (C) on esittänyt, että Santalahdentien Tredun piha-alueella oleva puisto säilytettäisiin nykyisen kaltaisena.

Muistutus

Tampereen polkupyöräilijät ry on muistutuksessaan esittänyt, että 2,0 metrin levyinen pyörätie on liian kapea pyöräliikenteen pääreitiksi. Lisäksi on esitetty pysäkkikatoksen sijoittamista 0,5 metrin päähän pyöräilyväylästä ja kaiteen lisäämistä pysäkkikatoksen yhteyteen ohjaamaan jalankulkijoita paremmin turvallisille pyörätien ylityspaikoille.

Suojateiden liikennevalo-ohjauksen osalta on toivottu, että painonapit sijoitettaisiin kulkusuuntaan nähden sekä vasemmalle että oikealle puolelle, mikäli suojateiden valot toteutetaan painonappiohjauksella.

Ympäristönsuojeluyksikön kommentit

Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on esittänyt kaupunkivihreän lisäämistä korvaamalla suunnitelmassa esitetyt kiveystyypit hulevesikivellä. Hulevesikiveyksessä on normaalia suuremmat saumavälit minkä vuoksi kivettäen alueiden saumoihin muodostuisi paremmin vettäläpäisevää pintaa ja jonkin verran kasvillisuutta.

Kasvillisuuden lisäämiseksi ympäristönsuojeluyksikkö on ehdottanut kivettävien alueiden toteuttamista hulevesikiveyksellä tai niiden korvaamista osittain nurmetuksella mm. liikenteenjakajien osalta. Lisäksi on ehdotettu pysäköintialueiden toteuttamista hulevesikiveyksellä.

Vastineet

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Santalahdentien toimipisteen edustalle sijoittuva kaupunkipyöräasema kuuluu yhtenä toimipisteenä koko kaupunkia koskevaan kokonaisuuteen ja näin ollen se palvelee kesällä 2021 toteutettavaa uutta kaupunkipyöräjärjestelmää. Keskusta-alueelle on tulossa yhteensä noin 70 kaupunkipyöräasemaa. Muistuttajat kritisoivat aseman paikkaa Tredulla ja toivoivat aseman sijoittamista nimenomaan Heinätorille Pyynikintorin raitiotien päätepysäkin yhteyteen. Heinätorille on tulossa myös kaupunkipyöräasema, mutta muistuttajilla ei tästä valitettavasti ollut tietoa, koska tämän katusuunnitelman ulkopuolisesta toimenpiteestä ei ollut erillistä merkintää suunnitelmaehdotuksessa.

Pyöräpysäköintipaikkojen toteuttaminen Tredun linja-autopysäkin läheisyyteen ei edellytä muutoksien tekemistä Bertel Strömmerin piha-alueen (Tredun tontilla sijaitsevaan) puistoon, koska uudet pysäköintialueet ovat suunniteltu sijoitettavan puuttomille viheralueille. Vastaavasti uudet potkulautaparkit sijoittuvat Tredun pääoven läheisyyteen kiinteistön nykyisten pyörätelineiden yhteyteen. Rakennuksen seinustalla ei ole puustoa.

2,0 metrin levyisen pyörätien leventäminen ei ole perusteltua, koska katutilan ahtauden vuoksi suunnittelualueelle ei ole mahdollista toteuttaa leveämpää eroteltua pyörätietä. Katutilan ahtauden vuoksi mm. Tredun edustalla jalkakäytävän ulkoreuna sijoittuu osittain ammattiopiston tontille, jotta pysäkin yhteyteen on mahdollista toteuttaa odotustila pyörätien ja ajoradan väliselle osalle. Pysäkkikatos sijoitetaan odotustilaan ja tilan ahtaudesta johtuen myös katoksen ja pyörätien välisestä 0,5 metrin suojaetäisyystavoitteesta on jouduttu tinkimään.

Kaiteiden lisääminen pysäkkikatoksen yhteyteen Tredun pysäkillä on perusteltua, jotta vilkasliikenteisen pysäkin kohdalla jalankulkijat voidaan ohjata näkemien kannalta paremmille kohdille viereisen pyöräilyn pääreitin ylittämistä ajatellen. Jalankulkijoiden ohjaaminen edellyttää lyhyehkön kaidelinjan asentamista pysäkkikatoksen kummallekin puolelle. Kaiteet ovat sijoitettavissa 0,5 metrin etäisyydelle pyörätiestä.   

Liikennevalo-ohjatuissa liittymissä pyöräilyn pääreiteillä on kiinteät pyynnöt, joten painonappeja ei tarvita pääreitin suunnassa. Pirkankatua ylittävien suojateiden yhteyteen painonappeja on kyllä tulossa, mutta mm. kadun kunnossapidolle aiheutuvien haittojen vuoksi ei ole perusteltua lisätä painonappeja jokaisen suojatien kumpaankin reunaan. Vesilinnankadun ja Sepänkadun ylityskohdat ovat oletettavasti vilkkaimpia pyöräliikenteen osalta ja näille kohdin painonapit ovat tulossa suojatien kumpaankin reunaan. Muilta osin Pirkankadun ylityspaikat palvelevat pääsääntöisesti jalankulkua, koska pyörätiereitit eivät risteä Pirkankatua Tipotien ja Sepänkadun välisellä katuosuudella.

Sepänkadun ja Sotkankadun välisellä osuudella Pirkankadun pohjoisen puoleisen jalkakäytävän ja pyörätien sekä pysäköintipaikkojen pintarakenteiden uusimisen yhteydessä on perusteltua toteuttaa pysäköintialueiden kohdalle vettäläpäisevä betonikiveys. Käytettäessä kivityyppinä golfkiveä saadaan nykyisille katupuille ohjattua nykyistä enemmän vettä ja katuvihreää saadaan lisättyä, kun alue heinittyy jonkin verran kasvien kasvaessa betonikiveyksen saumoissa.

Pinta-aloiltaan pienillä erillisillä alueilla kasvillisuus ei menesty hyvin ja alueet edellyttävät jatkuvaa aktiivista ylläpitoa, mistä aiheutuu kohtuuttoman paljon kustannuksia saavutettavaan hyötyyn nähden. Tämän vuoksi ei ole perusteltua kapeiden välikaistojen ja pienien keskisaarekkeiden osalta korvata kivettyjä alueita nurmetuksella tai normaalia suuremmat saumavälillä olevalla kiveyksellä, jolla kivettäen alueiden saumoihin muodostuisi kasvillisuutta.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Pirkankadun katusuunnitelma nro 1/21336 välillä Tipotie – Sotkankatu, IV (Amuri A), V (Amuri B) ja VII (Pyynikinrinne) kaupunginosissa hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksista huolimatta seuraavin muutoksin:

Tredun edessä olevan linja-autopysäkin katoksen yhteyteen on lisätty kaide katoksen kummallekin puolelle.

Heinätoria vastapäätä Pirkankadun pohjoisen puoleisen puurivin ja pysäköintialueiden kohdalla asfalttipäällyste on muutettu vettäläpäiseväksi betonikiveykseksi.

Päätös voidaan maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Asia jätettiin pöydälle.

Kokouskäsittely

Aleksi Jäntti ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Erik Lydén ja Ossi Aho kannattivat Jäntin ehdotusta. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Jäntin pöydällepanoehdotuksen.

Pia Hastio poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen.

Asian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen puheenjohtaja esitti pidettäväksi 12 minuutin kokoustauon.

Valmistelija

  • Sivenius Jouni, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Vanhempi erikoissuunnittelija Mikko Kielo, puh. 050 532 1029, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Asia jäi pöydälle 13.4.2021.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa:

Pirkankadun katusuunnitelma nro 1/21336 välillä Tipotie – Sotkankatu, IV (Amuri A), V (Amuri B) ja VII (Pyynikinrinne) kaupunginosissa hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksista huolimatta seuraavin muutoksin:

Tredun edessä olevan linja-autopysäkin katoksen yhteyteen on lisätty kaide katoksen kummallekin puolelle.

Heinätoria vastapäätä Pirkankadun pohjoisen puoleisen puurivin ja pysäköintialueiden kohdalla asfalttipäällyste on muutettu vettäläpäiseväksi betonikiveykseksi.

Päätös voidaan maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Muistuttajat, Mikko Kielo, Timo Seimelä, Jyrki Lehtimäki, Petri Hakala, Pasi Ruohomäki, Juha Antila, Jukka Heinonen/Sweco Infra & Rail Oy, Leena Tala

Liitteet


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta kaupungin verkkosivuilla. Jos ilmoitus julkaistaan kaupungin verkkosivujen lisäksi myös sanomalehdessä, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen kuitenkin seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta verkkosivuilla. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.