Perustelut
Asia on tullut vireille 29.5.2025, joten asia käsitellään soveltaen rakentamislakia (RakL) ja alueidenkäyttölakia (AkL) sekä muita 1.1.2025 voimaan tulleita määräyksiä.
Kiinteistöjen 837-601-1-282 ja 837-601-1-175 alueilla haetaan ns. Erkkilän sillan siirtoa kulkemaan alueen halki Näsisaareen. Silta kunnostetaan ja kootaan uudelleen kevyen liikenteen käyttöön, sijoittuen Pispalan uittotunnelin suuaukolta kanavan yli Näsisaareen.
POIKKEAMINEN
Poikkeamista haetaan katusuunnitelman osan hyväksymiseksi vastoin asemakaavaa (AkL 85§).
Katu tulee rakentaa kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman on oltava sellainen, että katu sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöön ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden sekä viihtyisyyden vaatimukset. Kyseisellä alueella on kumottu asemakaavat nro 3146, 5476 ja 5671, mikä vaikuttaa suunnittelun lähtökohtiin ja edellyttää erityistä huomiota kaavanmukaisuuden arvioinnissa.
Poikkeaminen (RakL 57§) ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei myöskään saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista eikä johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
KUULEMINEN
Naapureiden kuuleminen on hoidettu yleisenä kuulutuksena Aamulehdessä 7.8.2025. Tampereen kaupunki omistaa alueet. Kiinteistötoimella maaomaisuuden haltijana ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Muut naapurit tai osalliset eivät vastusta hanketta.
Hakijan perustelut hakemuksensa tueksi; ns. erityiset syyt poikkeamiseen (RakL 57§ 1 mom.):
”Erkkilän teräsrakenteinen ratapihan ylittävä langer-palkkisilta on purettu TRE HRP -hankkeen yhteydessä nykyiseltä paikaltaan Erkkilänkadulta touko-kesäkuussa 2025. Silta on tarkoitus kierrättää ja siirtää osina Näsisaareen, kunnostaa ja koota uudelleen Näsisaaren kanavan ylittäväksi kevyen liikenteen sillaksi Pispalan uittotunnelin suuaukolta kanavan yli Näsisaareen.
Siltapaikka on merkitty moniin Järvikaupungin aluetta käsitteleviin hankesuunnitelmiin, mutta voimassa olevassa kaavassa siltapaikkaa ei ole olemassa. Vaitinaron eritasoliittymään liittyvän kaavoituksen yhteydessä siltapaikka on tarkoitus merkitä kaavaan, mutta tämä kaava saa lainvoiman aikaisintaan vuonna 2026 ja valitusprosessien myötä kenties vielä vuosia tätäkin myöhemmin. Vanhan Erkkilän sillan uusiokäytön kannalta olisi ensiarvoista, että teräsrakenteinen silta voidaan kunnostaa ja rakentaa uudelleen mahdollisimman nopeasti uudelle paikalleen siten, että sillan kantavat rakenteet saadaan pysyvästi suojaan säärasitukselta ja korroosiolta.
Sillan siirto liittyy Pispalan uittotunnelin saneerausprojektiin, jossa vanha uittotunneli on tarkoitus muuttaa ympärivuotiseksi ja -vuorokautiseksi kevyen liikenteen väyläksi Pyhä- ja Näsijärven rantareittien välille. Tähän liittyen tässä poikkeamishakemuksessa haetaan lupaa rakentaa Näsisaaren puolelle väliaikainen kevyen liikenteen väylä uuden sillan pohjoispäästä Näsisaaren läpi itä-länsi-suunnassa kulkevalle ja raitiotielinjaa mukailevalle kevyen liikenteen pääreitille. Näin rantareitistö saataisiin liitettyä yhteen ja tehokkaaseen käyttöön ennen varsinaista Näsisaaren kaavoitusta ja rakentamista.
Siltaan liittyvistä kevyen liikenteen reitistöistä ja itse sillasta on tehty laajat tarkastelut sekä ympäristön, liikenteen, että liittyvien suojelukohteiden (Pispalan uittotunneli) osalta. Suunnitelmat on tehty yhteistyössä Väyläviraston konsulttien ja Vaitinaron eritasoliittymään liittyvien Paasikiventien muutossuunnitelmien kanssa. Lisäksi on pyydetty lausunnot sekä Pirkanmaan Ely-keskukselta sillan vesiluvan tarpeesta, että Kainuun Ely-keskukselta liittyen sillan rakentamisen ja uittotunnelin edessä olevan maapadon muutosten vaikutukseen uittotunnelin patoturvallisuuteen. Lisäksi tähän hakemukseen on liitetty lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta uittotunnelin ja sillan muodostamasta kokonaisuudesta, jossa museolla ei sillan osalta ollut kommentoitavaa.
Pispalan Uittotunnelin pohjoispäätä ja Näsijärven rantaa käsittävissä voimassa olevissa kaavoissa (5671 ja 8768) ei ole otettu huomioon Näsisaareen rakennettua raitiotielinjaa seuraavaa kevyen liikenteen väylää tai kaavan 8703 mukaista Näsijärven kevyen liikenteen rantareittiä, joka jatkuu nykyisen kaavan 5671 rajalta itään kohti Santalahden satamaa ja edelleen kohti Särkänniemeä ja Mustanlahden satamaa. Edellä mainituissa voimassa olevissa kaavoissa ei ole Uittotunnelin ja Näsisaaressa kulkevan uuden pyöräilyn itä-länsi-suuntaisen pääreitin yhteystarvetta otettu huomioon lainkaan.
Pispalan uittotunnelin pohjoispään kohdalla Näsisaaren kanavan ylittävä silta ja lyhyt raittiyhteys sillalta raitiotiereitin pyöräilyn pääväylälle avaisi suoran yhteyden Uittotunnelin kautta Pyhäjärven rantareiteiltä Pispalan harjun eteläpuolelta Näsijärven rantaan Santalahteen, Hiedanrantaan ja edelleen kauemmas Lielahteen ja Lentäväniemeen. Uittotunneli on tähän asti nykyisessä kunnossaan toiminut kävelyn ja pyöräilyn reittinä harjun ali kesäkuukausina ja siitä on tarkoitus saneerata ympärivuotinen ja vuorokautinen reitti osaksi seudullista pyöräilyverkkoa järvien välille. Siltapaikka ja kevyen liikenteen yhteys suoraan Uittotunnelin suuaukon edustalla sitoisi kahden järven rantareitistöt saumattomasti yhteen ja toteuttaisi pyöräilyn ja kävelyn pääreitistön tarpeet alueen uudempien kaavojen (8769 ja 8703) edellyttämällä tavalla.”
Yleiskaavoitus:
Aiottu sillan sijoittamispaikka sijaitsee Paasikiventien (Näsijärven rantareitin) ja Näsisaaren bulevardin välisellä alueella uittotunnelin jatkeena.
Maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymässä Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 alue on merkitty osaksi ehdollista taajamatoimintojen aluetta sekä osaksi tärkeää vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Ulkoilureitti on osoitettu uittotunnelin alueelle rantaan asti.
Kantakaupungin yleiskaavayhdistelmässä: Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2021–2025, hyväksytty 19.5.2025,
Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017–2021, hyväksytty 9.6.2023 ja Kantakaupungin yleiskaava 2040, hyväksytty 20.1.2020 hankealue sijoittuu keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneelle alueelle, kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeelle, kaupunkivihreän kehittämisalueelle, kävelykeskustana kehitettävälle hitaan liikkumisen alueelle, pyöräliikenteen seudulliselle pääreitistölle ja pyöräliikenteen alueelliselle pääreitistölle. Aluetta sivuaa raitiotie.
Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, vaan ne on kumottu asemakaavalla nro 8768 vuonna 2021 (asemakaavat nro 3146, osa asemakaavaa nro 5476 ja ja osa asemakaavaa nro 5671.) Uittotunnelin suulla Erkkilän sillan lähtöpisteessä on voimassa asemakaava nro 5671, jonka mukaan Näsijärven rantareitin alue on uittotunnelialuetta EUT-2.
Ottaen huomioon olemassa olevan yleiskaavan mukaisen rakentamisen voidaan todeta, että aiottu hanke ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen, liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta. Se on myös sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Poikkeamisen ei katsota aiheuttavan haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei myöskään vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Toimivalta: Hallintosäännön 22 §:n 4 momentin 2) kohdan mukaisesti yhdyskuntalautakunta päättää poikkeamisluvista.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Poikkeamishakemus, joka koskee ns. Erkkilän sillan siirtämistä kiinteistöjen 837-601-1-175 ja 837-601-1-282 alueille, hyväksytään seuraavin ehdoin:
Sillan siirto tulee toteuttaa siten, että asemakaavoituksen lausunnossa esiin tuotu seikka sillan sinisenturkoosin värityksen säilyttämisestä otetaan huomioon. Teräsrakenteet on ennallistettava alkuperäisen värityksen mukaisesti uudelleenrakentamisen yhteydessä.
Rakentamisen yhteydessä Näsisaaren kanavaan ei saa päästä samentumista aiheuttavia maa-aineksia.
Suunnitelmat ja toteutus tulee tehdä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa patoturvallisuudelle. Jatkosuunnittelussa on erityisesti huomioitava uusien rakenteiden liittyminen alkuperäiseen tiivisteseinään sekä rakenteelliset ratkaisut, jotka estävät veden suotautumisen tunnelin yhteyteen.
Mahdolliset taitorakenteet on sovitettava yhteen uittotunnelin nykyisten rakenteiden sekä esitetyn suunnitelman kanssa. Tiesuunnitelma on yhteensovitettava Erkkilän sillan siirron sekä uittotunnelin pyörätien suunnitelmien kanssa.
Pohjavesialueen pohjaveden rantaimeytymistä ei saa estää eikä lisätä. Hankkeella ei saa olla vaikutuksia pohjaveden määrään tai laatuun.
Kohteesta on laadittava pohjavesiselvitys, joka sisältää pohjavesien hallintasuunnitelman. Suunnitelmaa on noudatettava rakentamisen aikana.
Rakentamisessa on noudatettava kaupungin hulevesiohjelman periaatteita, erityisesti liitettä 2: Pohjavesialueiden hulevesien laadullisen hallinnan periaatteet, sekä työmaavesiohjetta.
Mahdollisesti pilaantuneiden maiden osalta on oltava yhteydessä ELY-keskukseen ja toimittava heidän ohjeidensa mukaisesti. On huomioitava alueella olevien täyttömaiden mahdollinen pilaantuneisuus. Hulevesiä ei saa imeyttää pilaantuneiden maiden läpi, ja mahdollisesti tuotavien täyttömaiden on oltava puhtaita.
Valaistus on suunniteltava siten, ettei vesiluonnolle aiheudu tarpeetonta häiriövaloa.
Poikkeamislupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman.
Hankkeen toteuttaminen edellyttää lainvoimaista katusuunnitelmaa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan maakuntamuseon, kaupunkikuva-arkkitehdin, kiinteistötoimen, asemakaavoituksen (mahdollinen haitta tulevalle kaavoitukselle) ja ympäristönsuojelun lausunnot.
Pirkanmaan ELY-keskus, vesilain mukaisen luvan tarpeen arviointi (30.11.2023):
”… Siltapaikka sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeälle I-luokan pohjavesialueelle Epilänharju-Villilä A (numero 0483702A).
ELY-keskus toteaa, että silta rakennetaan maatukien varaan. Maatuet asennetaan pohjavesialueelle kovaan kallioon asti. Maatukien ei katsota aiheuttavan vähäistä suurempaa haittaa pohjavesialueelle. Silta rakennetaan kuitenkin Näsin saaren kanavan ylitse, joten töitä ei vesialueella tarvitse tehdä. ELY-keskus katsoo, että silta voidaan rakentaa ilman vesilain mukaista lupaa. Rakentaminen tulee kuitenkin tehdä niin, ettei Näsin saaren kanavaan pääse samentumista aiheuttavia maa-aineksia. Lisäksi ELY-keskus huomauttaa, että vesistöön rakentaja on vesilain mukaisessa vastuussa mahdollisista vahingoista ja haitoista.”
Pirkanmaan ELY-keskus, Pispalan uittotunnelin rakenne- ja käyttötapamuutosten vaikutus patoturvallisuuteen (15.4.2024):
”… Kainuun ELY-keskuksen patoturvallisuusviranomainen toteaa, että esisuunnitelmassa esitetyt ratkaisut ja silta uittoaukolta Näsinsaareen voidaan toteuttaa, kunhan muutokset suunnitellaan ja rakennetaan siten, ettei niistä aiheudu vaaraa patoturvallisuudelle. Esisuunnitelmassa esitetyt rakenneratkaisut parantavat patoturvallisuutta ja uittotunnelin käytettävyyttä esitettyyn käyttötarkoitukseen. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida uusien rakenteiden liittyminen alkuperäiseen tiivisteseinään ja rakenteellisiin ratkaisuihin estää veden suotautuminen tunneliin yhteyteen. Tunneli voidaan ottaa ympärivuotiseksi kevyen liikenteen väyläksi.”
Pirkanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri, Tienpidon suunnittelu (4.8.2025):
”…Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupunki laativat parhaillaan kyseiselle alueelle tiesuunnitelmaa ”Vt 12 ja kt 65 liikennejärjestelyt Hiedanrannan kohdalla”. Tiesuunnitelman laadinta on aloitettu vuonna 2024 ja valmistuu arviolta loppuvuonna 2026. Tiesuunnitelman laadinta on vielä kesken, mutta valtatie 12 tulee laajenemaan pohjoiseen lisäkaistalla sekä melunsuojauksella uittotunnelin kohdalla. Kyseiseen kohtaan todennäköisesti esitetään taitorakenteita, jotka tulee sovittaa yhteen uittotunnelin nykyisten rakenteiden kanssa sekä lausuntopyynnössä esitetyn suunnitelman kanssa. Tiesuunnitelmassa esitetään laajoja johtosiirtoja ja kunnallistekniikan muutoksia uittotunnelin suunnitelman alueelle. Tiesuunnitelma tulisi yhteensovittaa Erkkilän sillan siirron suunnitelman sekä uittotunnelin pyörätien suunnitelman kanssa.
Liikenteellisesti esitetty uusi jalankulku- ja pyöräilyväylä on toivottava ja tuo tärkeän yhteyden muuten haastaviin harjun poikittaisiin jkpp-yhteyksiin.”
Pirkanmaan ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (18.8.2025):
”ELY-keskus kiittää Tampereen kaupunkia kulttuuriympäristön arvoja tukevasta uittotunnelin käyttöönotosta sekä Erkkilän sillan ilmastokestävästä uusiokäytöstä. ELY-keskus on pyytänyt nähtäväksi lupahakemusaineistoon sisältyvät havainnekuvat ja arvioi, että niiden perusteella sillalla ei ole sellaisia erityisiä kielteisiä vaikutuksia maisemaan tai kulttuuriympäristöön, joihin ELY-keskuksen olisi tarpeen puuttua.
Pirkanmaan ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue tuo hakemukseen liittyen kuitenkin esille huolen siitä, että Santalahden ja Hiedanrannan alueella on edistetty useita varsin laajoja hankkeita poikkeamisluvin ja vesilain mukaisin luvin. Nyt käsiteltävissä olevassa poikkeamislupahakemuksessa on todettu: Siltaan liittyvistä kevyen liikenteen reitistöistä ja itse sillasta on tehty laajat tarkastelut sekä ympäristön, liikenteen, että liittyvien suojelukohteiden (Pispalan uittotunneli) osalta.
ELY-keskus muistuttaa, että alueidenkäyttölain 4 § mukaan kunnan osa-alueen käyttö ja rakentamisen järjestäminen osoitetaan asemakaavassa. Ylemmän tason kaavoissa on osoitettu rantaan esimerkiksi viheryhteyksiä, joiden toteuttamismahdollisuudet voivat heikentyä jatkuvien poikkeamislupien myötä. ELY-keskus pyytää, että lupaharkinnassa arvioidaan maakuntakaavan mukaisen viheryhteyden toteuttamismahdollisuudet ja varmistetaan, että poikkeaminen ei haittaa yleiskaavan ja maakuntakaavan toteuttamista.
ELY-keskus on ottanut saman viheryhteyden toteuttamismahdollisuuteen kantaa useammassa antamassaan kaavoja ja poikkeamislupahakemuksia koskevassa lausunnossaan. ELY-keskus kehottaa Tampereen kaupunkia tarkastelemaan alueen viheryhteyksiä ja ekologisia yhteyksiä kokonaisuutena ja varmistamaan, että yhteydet ovat riittävän laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset. Lisäksi ELY-keskus pyytää Tampereen kaupunkia tarvittaessa määrittelemään poikkeamislupapäätöksessä viranomaisten hakemuksesta antamien lausuntojen mukaisesti lupaehtoja. Reunaehtoja on tuotu esiin mm. ELY-keskuksen vesilain mukaisen luvan tarveharkintaa ja patoturvallisuutta koskevissa lausunnoissa sekä Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen lausunnossa.”
Pirkanmaan maakuntamuseo (22.4.2025):
”…Erkkilän sillan siirtosuunnitelmista Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa.”
Kaupunkikuva-arkkitehti (22.8.2025):
”Erkkilän sillan siirto Näsisaareen on erittäin kannatettava hanke, joka tukee Hiedanrannan alueen kiertotalouden tavoitteita.
Silta tulee väritykseltään ensisijaisesti sopeuttaa ympäristöön ja alueen tulevaan kaupunkikuvaan. Sillan sinisen sävyn säilyttäminen on mahdollista, mutta ei välttämätöntä. Sillan siirtämisen lähtökohtana ei ole rakennetun ympäristön suojelu, eikä siltaa ole kaupunkikuvallisesti alkuperäisessä sijainnissaan suojeltu. Kiertotalouden kannalta sillan värin säilyttäminen ei ole olennaista, eikä tunnistettavuus anna lisäarvoa uudiskäytölle. Kiertotaloudessa tuotteita tulisi käyttää uudelleen ilman historiallista painolastia. Silta voisi toisen värisenä muodostua uuteen paikkaan sidotuksi maamerkiksi.”
Kiinteistötoimi (2.7.2025):
”Ei huomautettavaa.”
Asemakaavoitus (21.8.2025):
”Haetaan poikkeamista katusuunnitelman hyväksymistä varten AKL 85 § 1 momentista, joka edellyttää että katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä. Katusuunnitelma sijoittuu osittain asemakaavan uittotunnelialueelle (EUT-2) ja pääosin alueelle, josta vanhentuneen asemakaavan merkinnät ja määräykset on kumottu (asemakaavamuutos nro 8768).
Katusuunnitelma käsittää osiin puretun entisen Erkkilän sillan uudelleen rakentamisen Näsisaareen uittotunnelin kohdalle sekä väliaikaisen kevyenliikenteen yhteyden rakentamisen Näsisaaren bulevardille (raitiotiekadulle). Hanke toteuttaa yleiskaavaa ja Hiedanrannan yleissuunnitelmaa, ja on siten erittäin kannatettava ja puollettavissa myös kiertotalouden näkökulmasta. Alueella on vireillä asemakaavan muutos nro 8896 (Paasikiventien liikennejärjestelyt, vaihe II) jossa on tarkoitus osoittaa asemakaavaan nyt kyseessä olevan sillan paikka. Asemakaavatyö on ohjelmoitu vuodelle 2026 ja voisi saada lainvoiman aikaisintaan alkuvuodesta 2027. Lainvoimaisuus voi viivästyä edelleen mahdollisista valituksista johtuen, joten poikkeamisen hakeminen vireillä olevan kaavan hengessä on perusteltua aikataulusyistä.
Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei myöskään saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista eikä johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Sillan ja tilapäisen kulkuyhteyden rakentaminen Näsisaareen ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ja on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen, liikenneturvallisuuden ja saavutettavuuden kannalta. Kevyen liikenteen sillan ja väliaikaisen reitin rakentamista ei voida pitää vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena. Sillan jänne ylittää Näsisaaren kanavan kokonaisuudessaan ilman tarvetta välituille, joten ympäristövaikutusta vesistöön ei synny.
Erkkilän silta on ollut kaupunkikuvallisesti näkyvä ja merkittävä maamerkki Tampereen keskustassa yli neljänkymmenen vuoden ajan. Ikonisen sinisen värin säilyttäminen lisää kohteen rakennushistoriallista ymmärrettävyyttä; katsoja tunnistaa heti että kyseessä on sama tuttu silta, joka on nyt vain tuotu uuteen paikkaan. Maakuntamuseota kuultuaan asemakaavoitus esittää, että poikkeamisluvassa tulee edellyttää, että sillan sinisenturkoosi väri teräsrakenteissa ennallistetaan uudelleen rakentamisen yhteydessä.
Pyydettävä lausunto ympäristönsuojeluyksiköltä.”
Ympäristönsuojelu (8.9.2025):
”Kohde sijaitsee pohjavesialueella ja tällä kohtaa rantaa tapahtuu pohjaveden imeytymistä. Rantaimeytymistä ei saa estää eikä toisaalta lisätäkään. Hankkeella ei saa olla vaikutuksia pohjaveden määrään eikä laatuun. Kohteesta tulee laatia pohjavesiselvitys ja se on huomioitava rakentamisessa. Pohjavesiselvityksen tulee sisällyttää pohjavesien hallintasuunnitelma, jota tulee rakentamisessa noudattaa. Hankkeessa tulee noudattaa kaupungin hulevesiohjelman periaatteita, kts. etenkin Liite 2 Pohjavesialueiden hulevesien laadullisen hallinnan periaatteet. Rakentamisaikaisten hulevesien hallinnassa tulee huomioida kaupungin työmaavesiohje.
Uittotunnelin suun alueella toimineen venesataman vuoksi alueelle on merkattu maaperän Matti-kohde, jonka mukaan mahdollisesti pilaantuneiden maiden vuoksi asiassa tulee olla yhteydessä ELY-keskukseen ja toimia heiltä saadun ohjeistuksen mukaisesti. Myös alueella jo olevat täyttömaat saattavat olla pilaantuneita, mikä tulee huomioida asianmukaisesti. Muodostuvia hulevesiä ei saa imeyttää maahan pilaantuneiden maiden läpi, myös alueelle mahdollisesti tuotavien uusien täyttömaiden on oltava puhtaita.
Näsijärven rantaa myötäilee yleiskaavan mukainen ohjeellinen virkistysyhteys ja alue sijoittuu kaupunkivihreän kehittämisalueelle. Alueelle tulee osoittaa kerroksellista kasvillisuutta ja puita. Kohteen valaistus on syytä suunnitella siten, että etenkään vesiluonnolle ei synnytetä turhaa häiriövaloa.
Tunnelin osalta on syytä tarkistaa pelastusviranomaisen lausunnon tarve.”