Yhdyskuntalautakunta, kokous 4.2.2025

Lataa  Kuuntele 

§ 32 Ruskontien katuhanke välillä Kauhakorvenkatu – Juvankatu 

TRE:4968/10.03.02/2022

Valmistelija

  • Sivenius Jouni, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Vanhempi erikoissuunnittelija Joni Vuoristo, puh. 050 382 6458, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Katusuunnitelmaehdotus on laadittu huonokuntoisen Ruskontien ajoradan saneerausta varten. Ajorata säilyy reunakivettömänä katuvälillä Kauhakorvenkatu – Marmorikatu pois lukien Marmorikadun liittymäalueen kohta. Katuvälillä Kauhakorvenkatu – Marmorikatu ajoradan leveys kapenee ja sen leveys vaihtelee 6 metristä 8 metriin. Ajorata muutetaan reunakivelliseksi Marmorikadun liittymästä pohjoiseen. Katu päällystetään asfalttibetonilla. Ajoradan leveys on pääosin 6,5 metriä. Katuvälillä Suopursunkatu – Juvankatu ajorata säilyy ennallaan 7,4–7,8 metriä leveänä. Kadun pintavesiä johdetaan avo-ojien ja hulevesiviemäreiden avulla läheisiin ojiin sekä nykyiseen hulevesiviemäriin.

Saneerauksessa katurakenteen kuivatusta sekä kadun pintakuivatusta parannetaan. Kadun rakennekerrospaksuutta kasvatetaan, ja kadun korkeusasema nousee nykyisestä katuväleillä Kauhakorvenkatu – Marmorikatu, Marmorikatu – Hirvikallionkatu ja Ryypönkatu – Suopursunkatu, sekä katuvälillä Hirvikallionkatu – Sakkolanmäenkatu nykyinen pyörätie ja jalkakäytävä nousee 30 metrin matkalla. Muilla osin kadun korkeusasema ei muutu. Ruskontie välillä Kauhakorvenkatu – Juvankatu saneeraustyöt sisältyvät Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen alustaviin vuosien 2025– 2026 vuosisuunnitelmiin.

Ruskontie väli Kauhakorvenkatu – Juvankatu rakentamisen kustannusarvio on noin 730 000 euroa.

Katusuunnitelmaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 9.12.-23.12.2024. Ehdotusta vastaan on tehty yksi muistutus.

Muistutus

Muistutuksessa esitetään, että ajoradan saneerauksen lisäksi tulee saneerata myös ajoradan viereistä yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää, jotta se vastaa leveytensä puolesta nykyisiä suunnitteluohjeita. Yhdistetty jkpp-väylä on lisäksi joiltain osuuksiltaan myös heikkokuntoinen. Katuvälillä Kauhakorvenkatu – Marmorikatu – Solkiniitynkatu se on erillään ajoradasta eikä muistutuksessa esitetä saneerausta tälle katuvälille. Muistutuksessa pidetään katuvälillä Solkiniitynkatu – Ryypönkatu olevaa yhdistettyä jkpp-väylää liian kapeana ja tätä kapeaa väylää kaventaa entisestään väylän vieressä oleva kaide ja reunakivi. Muistutuksessa esitetään, että katualueelta on löydettävä lisätilaa jkpp-väylälle. Muistutuksessa pidetään katuvälin Suopursunkatu – Juvankatu ajorataa ylileveänä, ja siitä seuraa alimittainen yhdistetty jkpp-väylä. Muistutuksessa on lisäksi huomautettu, että Kauhakorven risteyksessä puuttuu yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän merkistä kaksisuuntaisuutta osoittava lisäkilpi.

Vastine

Ruskontien katusuunnitelma on laadittu ensisijaisesti nykyisen erittäin huonokuntoisen ajoradan parantamiseksi sekä nykyisen tiemäisen katuosuuden muuttamiseksi katumaisemmaksi. Lisäksi nykyistä yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää nähtiin tarpeellisena leventää välillä Ryypönkatu – Metsäniitynpolku sekä parantaa liittymien ja ajoradan ylityskohtien turvallisuutta.

Katuväli Ryypönkatu – Metsäniitynpolku on osuus, jossa tarkasteltiin nykyisen yhdistetyn väylän leventämistä 3,5 metriin. Tällä osuudella yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän leventäminen ei ollut mahdollista tontin ja kadun korkeuserojen takia. Lisäksi katuvälillä olevat puut on järkevää säilyttää viihtyisyyden vuoksi. Metsäniitynpolun eteläpuolella yhdistettyä pyörätietä pystytään leventämään nykyisestä 2,5 metristä siirtämällä valaisinpylvästä lähemmäksi tonttirajaa ja poistamalla yksi puu. Näin jkpp-väylää saada parannettua tontille ajon kohdassa. Ruskontien katualueen leveys ei mahdollista jkpp-väylän leventämistä järkevällä tavalla pistemäisiä osuuksia lukuun ottamatta.

Katuvälillä Solkiniitynkatu – Ryypönkatu Ruskontie sijoittuu rinnemaastoon. Kallioinen maasto nousee itäpuolella ja vastaavasti laskee länsipuolella. Kadun itäpuolella olevan tontin rakennuksien parvekkeet ovat osittain katualueella. Tähän maastoon yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän leventäminen ei ole taloudellisesti järkevää, vaan muilla toimenpiteillä pyritään luomaan turvallisempaa liikkumisympäristöä. Näitä muita toimenpiteitä ovat ajoradan kavennus ja reunakivien asentaminen myös ajoradan itäpuolelle. Näillä pyritään vaikuttamaan ajonopeuksiin. Ajorataa kaventamalla kadun itäreunaan saadaan hieman lisää lumitilaa. Jkpp-väylän leventäminen tarkoittaisi ajoradan siirtoa itään päin ja tukimuurin rakentamista ja tällöin lumitilaa ei enää ole.

Katuvälillä Suopursunkatu – Juvankatu Ruskontiellä on jonkin verran raskasta liikennettä ja tontille kääntymistä, muun muassa huoltoajoa päiväkodin tontille. Tässä vaiheessa ei ole tarvetta tehdä muutoksia muuten hyväkuntoiselle kadulle. Yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän leveys katuvälillä Suopursunkatu – Juvankatu on noin 3,5 metriä.  Nykytilanne tällä katuvälillä säilyy siten ennallaan. Katuvälillä Ryypönkatu – Juvankatu uusitaan nykyinen yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän asfaltti.

Kauhakorvenkadun yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän merkkiin on lisätty kaksisuuntaisuutta osoittava lisäkilpi ehdotusvaiheen jälkeen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Ruskontien väli Kauhakorvenkatu - Juvankatu, katusuunnitelma numero 1/21852, hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksista huolimatta seuraavien ehdotusvaiheen jälkeen tehdyin muutoksin:

Kauhakorvenkadun yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän merkkiin on lisätty kaksisuuntaisuutta osoittava lisäkilpi.

Liikennemerkkeihin on tehty pieniä muutoksia.

Alueidenkäyttölain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Muistuttaja, Petri Keivaara, Olli Halme, Leena Tala

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta kaupungin verkkosivuilla. Jos ilmoitus julkaistaan kaupungin verkkosivujen lisäksi myös sanomalehdessä, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen kuitenkin seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta verkkosivuilla. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 270 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.