Yhdyskuntalautakunta, kokous 6.10.2020

§ 248 Asemakaava nro 8585, Lamminpää, teollisuusalueen muutos asuntoalueeksi 

TRE:781/10.02.01/2019

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön suunnittelu on valmistellut 23 .4.2019 päivätyn ja 2.12.2019 tarkistetun asemakaavamuutosehdotuksen nro 8585. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8585
Diaarinumero: TRE:781/10.02.01/2019, aiemmin TRE:8577/10.02.01/2013.
Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa.

Kaava-alueen sijainti ja luonne
Suunnittelualue sijaitsee Länsi-Tampereella, Ylöjärven rajalla, Lamminpään pientalovaltaisen asuntoalueen ja Paasikiventien välissä ja se on laajuudeltaan noin 12,5 ha. Suunnittelualue käsittää Tampereen kaupungin Lamminpään korttelin 2077 kiinteistön 3 ja kiinteistöt 8 — 15, jotka nykyisessä asemakaavassa on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Lisäksi korttelin 2042 kiinteistön 10, jolla sijaitsee Vuokratalosäätiön kerrostaloja ja joka on nykykaavassa osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaava-alueeseen kuuluu edellisten lisäksi katu-, virkistys- ja liikennealuetta.

Alue on 1970-luvulta lähtien ollut suurelta osin teollisuus- ja varastokäytössä. Alueen itäpuolelle rakennettiin valtatie 1960-luvulla ja rautatie 1970-luvulla.

Alue on kokonaisuudessaan ihmisen käsittelemää kulttuuriympäristöä. Nykyinen Jussinpuiston alueen metsikkökin on vielä 1940 — 1960-luvuilla ollut peltoa ja maatilojen pihapiiriä. Alueella on havainto liito-oravasta vuonna 2013 ja osa alueen puustosta sopii liito-oravalle. Alueelle on tehty luontoselvitys, jossa on selvitetty liito-oravan kannalta merkittävät luontoarvot ja reitit.

Kaava-alueelle johtaa nykytilanteessa paikalliselta kokoojakadulta Ylöjärventieltä Suonsivunkatu ja Juurikatu. Alueen etelälaidalla kulkee alueellinen kokoojakatu Myllypuronkatu, jolle ei nykytilanteessa ole alueelta suoraa liittymää. Paasikiventielle pääsee Myllypuronkadun eritasoliittymästä. Paasikiventie ja sen itäpuolella kulkeva rautatie ovat merkittäviä melun lähteitä.

Tampereen alueen linja-autolinjoja kulkee Ylöjärventiellä, Myllypuronkadulla ja Paasikiventiellä. Suunnitelmien mukaan Paasikiventiellä alkaa vuonna 2021 kulkemaan tiheästi liikennöity runkolinjayhteys Tampereen ja Ylöjärven välillä. Tässä yhteydessä tullaan myös tutkimaan pysäkkien lisäämistä lähelle Myllypuronkadun eritasoristeystä.

Ylöjärventien varressa kulkee pyöräilyn aluereitti, Myllypuronkadun varressa kulkee pyöräilyn pääreitti ja Paasikiventien varressa kulkee pyöräilyn laatukäytävä. Kaava-alueen pohjoisosan kohdalla on Paasikiventien alittava kevytliikenneväylä, jonka kohdalla Paasikiventiellä on linja-autopysäkit.

Palveluiden osalta suunnittelualue tukeutuu n. 1,5 - 2 kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan Lielahden aluekeskukseen. Lähimmät päiväkodit ovat Lamminpään, Piiriniityn ja Tohlopin päiväkodit, jotka sijaitsevat linnuntietä n. 0,4; 1,0 ja 1,2 kilometrin etäisyydellä kaava-alueen keskeltä. Lähimmät alakoulu ovat Lamminpään, Tesoman ja Lielahden koulut, jotka sijaitsevat linnuntietä n. 1; 1,8 ja 1,5 kilometrin etäisyydellä kaava-alueen keskeltä. Lähimmät yläkoulut ovat Tesoman ja Lielahden koulut.

Oppilaat pitää nykytilanteessa todennäköisesti ohjata Lielahden kouluun. Päiväkotien osalta Piiriniityn päiväkoti otetaan koulun käyttöön syksystä 2019 alkaen. Tesoman alueella pystytään kuitenkin vastaamaan kasvavaan päivähoitopalvelujen kysyntään. Ennen kuin kaavan mukainen rakentaminen on valmis, todennäköisesti vuosien kuluttua, tilanne on kuitenkin voinut muuttua hyvinkin merkittävästi.

Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uusien asuinrakennusten rakentaminen pienen teollisuusalueen tilalle. Samalla parannetaan alueella jo olevan kerrostalotontin käyttömahdollisuuksia, aluetta pitkin kulkevaa virkistysyhteyttä ja pyritään turvaamaan aluetta pitkin kulkevaa ekologista yhteyttä.

Asemakaavan vaiheet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 25.8. — 22.9.2016 sekä lähetettiin tiedoksi osallisille. Asemakaavamuutosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 30.8.2016, johon osallistui arviolta 40 — 50 henkeä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin viisi viranomaiskommenttia ajallaan ja yksi myöhässä sekä kuusi mielipidettä. Mielipiteet koskivat lähinnä huolta liikennemäärien ja häiriöiden lisääntymisestä sekä toiveita pientalojen, rivitalojen ja pienkerrostalojen rakentamisesta kerrostalojen sijaan. Viranomaiskommenteissa esitettiin selvitysten, mm. arkeologisen selvityksen, täydentämistä sekä virkistys- ja viheryhteydestä huolehtimista Ylöjärven rajan ja Epilänharjun välillä.

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 24.11.2016.

Asemakaavan valmisteluaineisto, kaavaluonnos, siihen liittyvät havainnekuvat, selostus ja selvitysaineistoa, kuulutettiin nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistetun version kanssa 25.4. — 16.5.2019. Asemakaavanmuutoksesta pidettiin yleisötilaisuus maanantaina 6.5.2019. Yleisöä paikalla oli noin 50 henkeä.

Valmisteluaineistosta saatiin seitsemän viranomaiskommenttia ja kaksitoista mielipidettä. Kommentteja ja mielipiteitä käydään läpi kaavaselostuksessa ja niihin on laadittu vastineet, jotka ovat erillisessä palaute- ja vastineraportissa.

Kaavaehdotusta on tarkennettu saatujen kommenttien ja mielipiteiden perusteella.

Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset
Asemakaavaluonnos pohjautui alustavaan viitesuunnitelmaan. Luonnosvaiheessa kaavaratkaisu tarkentui mm. korttelialueiden rajauksen, virkistys- ja viheryhteyksien sekä paikoituksen osalta.

Kaavaehdotusvaiheessa on tutkittu lisää nykyisen pientaloalueen ja uuden kerrostaloalueen liittymistä toisiinsa. Pientaloalueen puoleisten rakennusmassojen kerroslukua on osalta korttelialueita tarkistettu alaspäin. Lisäksi kyseisten rakennusten osien julkisivut on määrätty rakennettavaksi pääosin puusta.

Kaavaehdotusvaiheessa on tarkennettu melua, runkomelua ja tärinää koskevia määräyksiä. Myös leikki- ja oleskelualueita sekä yhteis- ja saunatiloja koskevia määräyksiä on lisätty ja tarkennettu. Tavoitteena on ohjata tulevaa rakentamista paremmin ihmisten terveyden ja viihtyisyyden kannalta hyvään suuntaan.

Eniten luonnosvaiheen jälkeen on tullut uusia määräyksiä, jotka koskevat rakennusten ulkonäköä ja muotoa. Uusilla määräyksillä on pyritty ohjaamaan tulevaa rakentamista kaavoitusprosessin yhteydessä laaditun viitesuunnitelman suuntaisesti niin, että viitesuunnitelman luonteinen rakentaminen toteutuu, vaikka kaava-alueen rakennuspaikkojen hallinta jossain vaiheessa siirtyisi uusille rakennuttajille

Asemakaava
Suunnittelualueelle syntyy uuden kaavan toteutuessa uusi noin 750 metriä pitkä ja 100 metriä leveä pohjois-eteläsuuntainen kerrostaloalue, jonka itäpuolella on Paasikiventie sekä rautatie ja länsipuolella on Suonsivunkatu ja Lamminpään pientaloalue. Alueelle tullaan Myllypurontien ja Paasikiventien eritasoliittymän rampin yläpäähän tehtävän uuden nelihaararisteyksen kautta. Risteyksen itäpuolelle tulee pieni liikerakennusten korttelialue.

Kerrostaloalueen keskelle tulee pieni puisto, jonka kohdalla Suonsivunkatu katkeaa moottoriajoneuvoliikenteeltä. Kerrostaloalueen pohjoispuolelle tulee Jussinpuisto-niminen suojaviheralue. Viheralueille tulee merkintä sl-6 eli alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa.

Kerrostaloalueen paikoitus tulee kerrostalotonttien väleihin ja tonttien itäpuolelle Paasikiventien varteen jäävän suojaviheralueen reunaan. Osa paikoituksesta sijoitetaan autokatoksiin, jotka meluaitojen kanssa muodostavat melusuojaa Paasikiventien ja rautatien suuntaan. Alueen liikenne kulkee pitkin kerrostalojen ja Paasikiventien välissä olevaa paikoitusaluetta uuteen Myllypuronkadun ja Suonsivunkadun liittymään. Pientaloalueen kaduille ei tule merkittävästi uutta liikennettä. Suonsivunkadun varteen tulee viherkaista ja puurivi ja katua kehitetään vehreäksi puistomaiseksi kaduksi.

Korkeimmat kerrostalot, 6—8 kerrosta, tulevat kerrostalotonttien itälaidalle, jossa ne yhdessä muodostavat suojan melua vastaan. Itälaidalta lähtien kerrostalot madaltuvat ja ovat tonttien länsilaidalla kolmikerroksisia. Tällä tavoin kerrostaloalue ja pientaloalue eivät muodosta toisilleen kohtuuttoman jyrkkää kontrastia.

Tontille 2042-10 eli Vuokratalosäätiön tontilla olevat 3½-kerroksiset lamellitalot korvataan neljäkerroksisilla pistetaloilla ja kaksikerroksisilla pienkerrostaloilla, rivitaloilla tai kytketyillä pientaloilla.

Suunnittelualueelle on asemakaavaluonnoksessa osoitettu asuinrakentamista yhteensä 60.100 k-m2. Lisäksi alueelle on osoitettu enintään 1.200 k-m2 liikerakentamista ja 1.600 k-m2 autosuojia. Asuinrakentamisesta 1600 k-m2 on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten kerrosalaa, 6.500 k-m2 asuin-, liike- ja toimistorakennusten kerrosalaa ja loput 52.000 k-m2 ovat asuinkerrostalojen kerrosalaa.

Pääosin asuinrakentamiseen tarkoitettujen korttelialueiden pinta-ala on yhteensä n. 5 ha ja liikerakennusten korttelialueen pinta-ala on n. 0,3 ha. Autopaikkojen korttelialuetta on n. 1,8 ha, katualuetta on n. 2,2 ha ja liikennealuetta n. 0,4 ha. Puistoa on n. 0,45 ha ja suojaviheraluetta on n. 2,5 ha. Koko alueen pinta-ala on n. 12,5 ha.

Toteuttaminen ja ajoitus
Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.

Lausunnot

Pirkanmaan ELY, Pirkanmaan liitto, Väylävirasto, Tampereen sähköverkko

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Asemakaavaehdotus nro 8585 (päivätty 23.4.2019, tarkistettu 2.12.2019) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset (pitäen sisällään maankäyttösopimukset, luovutus-/vaihtokirjat, toteutussopimukset vuokramiesten kanssa) on hyväksytty.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Katja Nisumaa-Saarela ilmoitti olevansa esteellinen asian käsittelyyn, koska Nisumaa-Saarela on Tampereen Vuokratalosäätiön hallituksen jäsen. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 §:n 1 momentin 5) kohdan perusteella. Nisumaa-Saarela poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, puh. 044 486 3497, etunimi.sukunimi@tampere.fi 

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 1241 626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 23.4.2019 päivätyn ja 2.12.2019 sekä 28.9.2020 tarkistetun asemakaavamuutosehdotuksen nro 8585. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteesta: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8585

Diaarinumero: TRE:781/10.02.01/2019, aiemmin TRE:8577/10.02.01/2013

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa.

Kaavaehdotus oli nähtävillä 12.12.2019 – 20.1.2020.

Ehdotuksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Pirkanmaan liitolta. Lisäksi saatiin yksi muistutus lähivaikutusalueen asukkaalta.

ELY-keskus

ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että kaavasuunnittelussa tulee riittävin selvityksin, kaavamääräyksin ja melunsuojaustoimenpitein varmistaa, että VNp:n 993/1992 meluohjearvot täyttyvät ja että suunnittelu takaa terveellisen – ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön uusille asukkaille. Ilmanlaatuselvitys tulee huomioida tarpeellisin kaavamääräyksin.

Kaavamääräykset meluun liittyen eivät ole riittävät kaavaehdotuksessa. Hankkeessa tulee saavuttaa melun kannalta vähimmäisvaatimukset, eli ainakin toinen julkisivu tulee olla ohjearvojen mukaisella tasolla ja asuntojen tulee aueta hiljaiselle, ohjearvojen mukaiselle puolelle, kaikissa kerroksissa. Kaavamääräyksiin tulee lisätä myös määräys parvekkeiden melutasoista.

Pohjaveden pinnankorkeus ja orsiveden pinnankorkeus kaavoitettavalla alueella tulisi olla tiedossa. Orsivedessä oli useita haitta-aineita ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina, eikä orsivettä saa päästää sekoittumaan varsinaiseen pohjaveteen.

Kaupungin vastine:

Kaavaan on lisätty ilmanlaatua koskeva määräys. 

Kaavan melumääräyksiä on tarkistettu. Melumääräykset ovat kaupungin melulinjausten mukaisia. Ehdotuksessa olevissa määräyksissä on jo määrätty parvekkeilla ja ulko-oleskelupaikoilla sallitusta melusta: ”Rakennuslupaa haettaessa on osoitettava meluntorjuntasuunnitelmalla, että parvekkeille, terasseille sekä leikki- ja oleskelualueille asetetut melun ohjearvot eivät ylity”. Kaupunki katsoo, että päällekkäiset melumääräykset eivät selvennä asiaa. Kaavan melumääräyksillä ja rakennusalojen rajauksilla rakentamista ohjataan niin, että terveellinen melulta suojattu asuinrakentaminen on mahdollista.

Alueelle teetettiin uusi pohjavesiselvitys, jossa on huomioitu myös orsivesi edellistä selvitystä tarkemmin. Kaavan pohjavesialueen huomioimista ja suojelua koskevaa määräystä on tiukennettu ja kaavaan on lisätty aluerajaus, jonka sisällä orsiveden sekoittumisen mahdollisuus pohjaveteen on olemassa ja jonka sisällä se on erityisesti otettava huomioon.

Pirkanmaan liitto

Pirkanmaan liitto toteaa, että Lamminpään asemakaavan muutosehdotuksessa ei ole pohjavesialuemerkintään liittyviä suunnittelumääräyksiä, joissa sekä maakuntakaavan että yleiskaavan mukaiset pohjaveden laatuun, määrään ja vedenhankintakäyttöön liittyvät määräykset tulisivat otetuksi huomioon. Kaavaan liittyvistä taustaselvityksistä tai kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnista ei käy ilmi, mitkä ovat kaava-alueelle suunnitellun uuden maankäytön rakentamisajan (paalutus, maansiirtotyö) sekä mahdollisen asfaltoinnin (vettä läpäisemättömien pinnoitteiden) vaikutukset pohjaveden määrään. Liitto esittää, että pohjavesialueeseen liittyvää selvitysaineistoa ja asemakaavamääräyksiä täydennetään tältä osin.

Kaupungin vastine:

Pohjavedestä ja orsivedestä on teetetty uusi selvitys ja selvityksen perusteella kaavaan on lisätty uusi aluerajaus, jonka sisällä orsivesi on erityisesti huomioitava suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös muuta pohjavesialuetta koskevaa määräystä on tiukennettu edellisestä. Rakennustapaohjeeseen on lisätty tehdyn selvityksen suosittelema paalutusta koskeva ohje sille pohjavesialueen osalle, jolla orsiveden pohjaveteen sekoittumisen riski on olemassa: ”Mikäli orsivesialueella katsotaan tarkoituksenmukaiseksi perustamistavaksi kitka/koheesio- tai tukipaalutus, suositellaan paalumateriaaliksi pyöreää umpinaista teräväkärkistä paalua (esim. teräsputkipaalu). Karkea pintamaakerros (sora) tulisi poistaa siten, ettei se pääse paalun mukana muuttamaan vettä pidättävän kerroksen vedenjohtavuutta.”

Muistutukset

Muistutuksia tuli yksi kappale. Siinä todetaan, että: ”Kommentoin jo luonnosvaiheessa tontille 2042 rakennettavista kerros- ja luhtitaloista. Luonnokseen jälkeen tehty 4 metrin siirto ei ole riittävä. Rakennusten korkeus ja se että ne sijaitsevat ylämäessä suhteessa meidän asuntoomme tekee haittaa yksityisyydelle ja maaston ottaminen huomioon rakentamisessa on jäänyt suunnittelijalta huomioimatta täysin. Tällä hetkellä kerrostalojen sijoitus on niin, että kerrostalojen pääty on meidän asuntoon päin, ja siitä johtuen ei yksityisyys häiriinny. Suunnitelmasta saa ymmärtää, että tulevaisuuden taloissa asunnoista on suora näkymä meidän tontille, ja koska talot ovat korkeita on siitä suuri haitta. Suunnitelmassa pitää ottaa paremmin huomioon yksityisen suojaan liittyvät asiat niin, että kerrostaloja on madallettava 3 kerroksen korkuiseksi ja niin että suunnitelmassa rakennetaan näkösuojaa joko luontaisesti tai muulla tapaa.

Jussinkadun varteen rakennettavien luhtitalojen suhteen on myös muutosta tehtävä niin, että asuntojen 2 kerroksisuus ja ylämäki sijainti tekee myöskin haittaa yksityisyydelle. Luhtitalojen sijaintia on muutettava niin, että siihen tulee muutos yksityisyyden ja näkösuojan parantamiseksi. Paras ratkaisu olisi, jos kolmesta luhtitalosta yksi, lähimpänä tonttiani olevaa ei rakenneta ja asuntojen väliin tulee luontainen näköeste puista ja pensaista.” Muistutuksen verkkojulkisuutta on rajoitettu henkilötietojen takia.

Kaupungin vastine:

Kerrostalojen rakennusalojen rajat sijoittuvat lähimmillään noin 27 metrin etäisyydelle muistutuksessa mainitusta asunnosta ja noin 21 metrin etäisyydelle kyseisen talon tontinrajasta. Rakennusalojen rajojen muutos tulee jonkin verran heikentämään VTS:n tontin pohjoispuolella olevien talojen pihojen yksityisyyttä, muttei kaupungin näkemyksen mukaan kohtuuttomasti.

Vanhassa, nyt voimassa olevassa kaavassa, sallitaan kerrostalojen tontille yksikerroksisen 375 k-m2 rakennuksen rakentaminen n. 14,5 m etäisyydelle muistutuksessa mainitusta asunnosta ja noin 11 m etäisyydelle tontin rajasta. Tämä rakennusoikeus tontin haltijalla on edelleen, vaikkei kyseistä rakennusoikeutta ole käytetty. Rakennusoikeus tulee kaupungin näkemyksen mukaan huomioida uutta kaavaa laadittaessa. Kerrostalojen rakentamismahdollisuuksien lisärajoittaminen, siirtämällä rakennusalojen rajoja vielä kaavassa esitettyä kauemmas tontin rajoista ilman erityisen vahvoja perusteita, olisi kaupungin näkemyksen mukaan kohtuutonta.

Kaava-aineistoon tehdyt muutokset ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen:

Saadun palautteen perusteella kaavaa varten tilattiin uusi pohja- ja orsivesiselvitys. Lisäksi meluselvitystä täydennettiin lisäkuvilla, joista käy yksityiskohtaisemmin ilmi alueen nykyinen ja ennustettu melutilanne. Kaavaa varten laadittu uusi liikenneselvitys ja katujen yleissuunnitelma sekä vesihuollon yleissuunnitelma ovat valmistuneet.

Kaavakartalle on lisätty aiempaa määräystä tarkempi pohjavesialuetta ja sen suojelua koskeva määräys ja kaava-alueen Myllypuronkadun puoleiseen päähän on lisätty tehtyyn selvitykseen pohjautuva orsivettä koskeva aluerajaus ja määräys. Kaavan yleismääräykseen on lisätty määräys: ”Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu selvitys hulevesimenetelmistä. Rakentamisen aikaisesta vaiheittaisesta hulevesien hallinnan toteuttamisesta tulee tehdä suunnitelma ennen rakentamiseen ryhtymistä. Suunnitelma tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella, joka myös valvoo rakentamisaikaista hulevesien hallintaa.”

Korttelia 2077 koskevaan yleismääräykseen on lisätty melua koskeva määräysosa: ”Jos asunnon ulkoseinään kohdistuvan melun päiväajan keskiäänitaso on 65 dB tai enemmän, tulee asuntojen avautua myös hiljaiselle puolelle (alle 55 dB)."

Korttelia 2077 koskevaan yleismääräykseen on lisätty ilmalaatua koskeva määräysosa: ”Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä selvitys rakennusten ilmanlaadun varmistamisesta.” Lisäksi Paasikiventien puoleisiin rakennusalojen rajoihin on lisätty merkintä eas/I, joka osoittaa rakennusalan sivun, johon ei saa sijoittaa asuinhuoneiden ikkunoita roomalaisella numerolla ilmoitettuun kerrokseen.

Korttelin 2077 Paasikiventien puoleisiin rakennusaloihin on lisätty merkintä r50%, joka osoittaa ne rakennusalanosat, joilla rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän ylemmän kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Samalla kyseisien rakennusalan osien kerroslukua on kasvatettu yhdellä kerroksella, näin mahdollistaen osin rinteeseen rakennettavien kerrosten rakentaminen ilman, että suunnitelman mukainen täysien kerrosten luku laskee.

Kaavaselostus on päivitetty sisältämään ehdotusvaiheesta saatu palaute ja kaupungin vastineet saatuun palautteeseen. Lisäksi selostukseen on lisätty tehtyjä uusia selvityksiä ja selvitysten täydennyksiä koskevat kohdat. Myös vaikutusten arviointia on täydennetty.

Tehdyistä muutoksista on keskusteltu kaava-alueen maanomistajien, sopimuksen haltijoiden tms. kanssa ja he ovat muutokset hyväksyneet. Tästä johtuen kaupunki katsoo, että koska tehdyt muutokset eivät vaikuta merkittävällä tavalla kaava-alueen ulkopuolella olevien oikeuksiin, kaavaa ei tarvitse asettaa uudestaan nähtäville.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 8585 (päivätty 23.4.2019, tarkistettu 2.12.2019 ja 28.9.2020) hyväksytään ja esitetään kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

  • Katja Nisumaa-Saarela ilmoitti olevansa esteellinen asian käsittelyyn, koska on Tampereen Vuokratalosäätiön hallituksen jäsen. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 §:n 1 momentin 5) kohdan perusteella. Nisumaa-Saarela poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Tiedoksi

hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, muistutuksen antaja 1 kpl, Sirpa Lehtonen, Jaana Huttunen

Oheismateriaali


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)

 

Käsitellyt asiat