§ 2 Lausunto ympäristöministeriölle huoneistotietojärjestelmän laajentamisesta muihin hallintamuotoihin

Lataa  Kuuntele 

TRE:8233/07.01.02/2018

Päätöspäivämäärä

14.1.2019

Päätöksen tekijä

Apulaispormestari, elinvoima- ja osaamispalvelut sekä asunto- ja kiinteistöpalvelut

Valmistelijan yhteystiedot

Asuntorahoitussihteeri Tarja Lampinen, puh. 040 7177 686, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Johdon assistentti Tiia Joki, puh. 040 576 8684, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätöksen perustelut

Ympäristöministeriö on 12.12.2018 lähettänyt lausuntopyynnön ”Huoneistotietojärjestelmän laajentaminen muihin hallinta-muotoihin”. Eduskunta on hiljattain hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi huoneistotietojärjestelmästä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 127/2018, MmVM 8/2018). Tässä vaiheessa huoneistotietojärjestelmän piiriin tulisi asunto-osakkeiden omistus ja panttaus sekä hallintakohteita koskevien tietojen yhdisteleminen eri viranomaisrekistereistä. Huoneistotietojärjestelmän käyttöönotto merkitsee osake-kirjoista luopumista ja siirtymistä osakkeeseen kohdistuvien oikeuksien kirjaamiseen Maanmittauslaitoksen ylläpitämään osakehuoneistorekisteriin. Uusi osakehuoneistorekisteri parantaa osakehuoneistoja koskevien tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuutta ja luotettavuutta, sillä siinä tiedot huoneistojen ominaisuuksista, omistuksista ja hallintaoikeuksista ovat sähköisessä muodossa. Huoneistotietojärjestelmällä helpotetaan myös sähköisten palveluiden kehittämistä asuntokaupassa ja luotonannossa.

Sähköisellä tiedonsiirrolla tavoitellaan merkittäviä tehokkuushyötyjä. Huoneistotietojärjestelmällä helpotetaan myös sähköisten palveluiden kehittämistä asuntokaupassa ja luotonannossa. Rekisteri parantaa myös muissa viranomaisrekistereissä olevan yhtiötä, osaketta ja huoneistoa koskevan tiedon saatavuutta. Rekisterin tuottavuuspotentiaalin hyödyntämiseksi rekisterin tulisi olla mahdollisimman kattava.

Lausuntopyynnön mukaan tarkoitus on seuraavassa vaiheessa laajentaa huoneistotietojärjestelmää käsittämään myös muut hallintamuodot, kuten asumisoikeusasunnot. Ympäristöministeriö selvittää, minkälaisia vaikutuksia olisi huoneistotietojärjestelmän laajentamisella siten, että asumisoikeusasunnot, asumisoikeus ja asumisoikeuden panttaus merkittäisiin huoneistotietojärjestelmään.

Lausuntopyynnössä pyydetään arviota myös siitä, tulisiko asumisoikeusasuntojen lisäksi muu asuntokanta, kuten vuokratalot (jotka eivät ole asunto-osakeyhtiömuotoisia tai keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, joihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia), ottaa osaksi huoneistotietojärjestelmää.

Mikäli asumisoikeuslain uudistuksessa kuntien ja asumisoikeusasuntojen omistajien tehtävänjako säilyisi nykyisellään, olisi huoneistotietojärjestelmän tietojen ylläpito omistajan tehtävä ja kunnat tekisivät päätökset asumisoikeusasuntojen enimmäishinnoista ja haltijaksi hyväksymisestä. Huoneistotietojärjestelmää voisi ajatella laajennettavan niin, että päätökset enimmäishinnan vahvistamisesta ja haltijaksi hyväksymisestä tehtäisiin (tai kirjattaisiin) huoneistotietojärjestelmään. Huoneistotietojärjestelmän laajentaminen korvaisi nykyiset kuntien käyttämät päätöksentekojärjestelmät, eikä uusi järjestelmä todennäköisesti lisäisi tehtäviä.

Nykyisessä toimintamallissa kunta ei asumisoikeusasioita hoitavana viranomaisena käsittele asumisoikeussopimuksia eikä näiden panttaustietoja. Asumisoikeussopimusten ja asumisoikeuksien panttausten hallinnointi huoneistotieto-järjestelmässä tuottaisi vastaavia etuja kuin asunto-osakkeiden osakekirjojen ja panttausten sähköinen käsittely. Asumisoikeussopimukset voitaisiin tehdä yhtenä kappaleena, sopimus säilyisi arkistoituna sähköisessä muodossa, panttaustieto voitaisiin kirjata järjestelmään eikä erillisiä tiedoksisaanti- ja kuittaamattomuustodistuksia tarvittaisi.

Vuokra-asuntojen osalta nähtävissä oleva etu olisi, että kaikkia asuinhuoneistoja hallinnoitaisiin samantapaisesti sähköisessä järjestelmässä. Vuokrasopimukset voisivat olla tallennettuna rekisteriin, josta esim. Kela asumistukea myöntävänä viranomaisena saisi ne käyttöönsä tarvittaessa. Yksityisten toimijoiden suuri määrä saattaa asettaa vuokrasopimusten hallinnoinnista huoneistotietojärjestelmässä haasteita, toisaalta yksityisten vuokranantajien omistamien asuntojen tietoja kirjataan joka tapauksessa ajan kuluessa huoneistotietojärjestelmään, jolloin niiden tiedot olisivat siellä jo valmiina. Mikäli kaikki yksityisten vuokranantajien omistamat asunnot olisivat järjestelmässä ja vuokrausta hallinnoitaisiin järjestelmässä, tietoja voitaisiin käyttää hyväksi tilastoinnissa.

Uuden järjestelmän käyttöönotosta aiheutuisi väistämättä jonkin verran kustannuksia. Kustannusten suuruus on riippuvainen esimerkiksi järjestelmästä perittävistä maksuista. Kohtuuhintaisen asumisen ollessa kyseessä asunnon vuokralaiselle/asumisoikeusasunnon haltijalle ei kuitenkaan saa vyöryttää merkittäviä uusia kustannuseriä.

Järjestelmän laajentamisella olisi todennäköisesti myönteisiä vaikutuksia ja laajentamisen selvittäminen olisi siten kannatettavaa. Maksimaalinen hyöty järjestelmän laajentamisesta todennäköisesti edellyttäisi mahdollisimman laajaa ja monipuolista käyttöä ja liittymistä järjestelmään.

Päätös

Tampereen kaupunki toteaa lausuntonaan, että huoneistotieto-järjestelmän laajentaminen koskemaan asunto-osakkeiden lisäksi myös muita hallintamuotoja on kannatettava ja selvitettävän arvoinen hanke. Huoneistotietojärjestelmän laajentamisella koskemaan myös asumisoikeus- ja vuokrataloja saataisiin oletettavasti samoja hyötyjä kuin asunto-osakeyhtiöiden osalta, eli tehokkuus, palveluiden kehittäminen sekä tiedon saatavuuden ja luotettavuuden parantuminen.

Tampereen kaupunkikonsernissa asuntojen vuokraus on pääosin konserniin kuuluvien yhtiöiden ja yhteisöjen tehtävä. Asumisoikeusasuntojen enimmäishinnan vahvistaminen ja haltijan hyväksyminen asuntoon sekä asumisoikeusjärjestysnumeron antaminen on tällä hetkellä asunnon sijaintikunnan tehtävä. Asumisoikeuslainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Hallitukselle annetussa esityksessä asumisoikeusasuntojen järjestysnumeroiden hallinta siirtyisi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle ja asunnon enimmäishinnan vahvistaminen ja haltijaksi hyväksyminen siirtyisivät asunnon omistajan tehtäväksi. Mikäli asumisoikeuslain uudistus etenee esityksen kaltaisena, Tampereen kaupungin asumisoikeus- ja vuokra-asuntoihin liittyvät tehtävät, joihin huoneistotietojärjestelmän laajentamisella olisi vaikutusta, olisivat melko vähäiset.

Allekirjoitus

Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki

Organisaatiotieto

Tampere