§ 21 Poikkeamishakemus Myllypuro, Pihtisulunkatu 2, toimitilan rakentaminen

Lataa  Kuuntele 

TRE:1745/10.03.01/2025

Päätöspäivämäärä

19.6.2025

Päätöksen tekijä

Asemakaavapäällikkö, Kaupunkiympäristön palvelualue

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintoassistentti Milka Pellikka,​ puh. 040 527 3639,​ etunimi.sukunimi@tampere.fi


 

Päätöksen perustelut

Asia on tullut vireille 28.3.2025, joten asian käsittelyyn sovelletaan rakentamislakia.

Poikkeamispäätös RakL 57 §:n nojalla AKL § 53:n mukaisesta rakennuskiellosta. 

Tyhjälle teollisuustontille rakennetaan uusi toimitilarakennus sekä toiminnan vaatimat pysäköintialueet.

HAKIJA ON ANTANUT ERITYISET SYYT POIKKEAMISELLE 

”Poiketaan rakennuskiellosta (YLA 15.2.2022), joka on asetettu alueelle uuden asemakaavan laadintaa varten. Uuden asemakaavan vireilletulon ajankohta ei ole tiedossa hakemusta laadittaessa. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on tarve uusille toimitiloille ja tämä tontti soveltuu hyvin käyttötarkoitukseen. Poikkeamisella tontti saadaan otettua asemakaavan mukaiseen, tarkoituksenmukaisempaan, käyttöön. Rakentamisella ei poiketa käyttötarkoituksen tai laajuuden osalta asemakaavasta, tulevasta asemakaavasta tai yleiskaavasta 2040. Hulevesien viivytys ja käsittely hoidetaan kuten naapurikiinteistöllä 837-235-3594-2.”

KUULEMINEN

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Naapurit on kuultu myös rakentamislupaa varten. Naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.


POIKKEAMINEN 

Tontti asetettu rakennuskieltoon 15.2.2026 asti asemakaavan laatimista varten. Siitä poiketen rakennushanke halutaan aloittaa ennen rakennuskiellon päättymistä.

Poikkeaminen voidaan erityisestä syystä myöntää, mikäli se ei RakL 57 §:n mukaisesti

1) aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4) johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

ASEMAKAAVOITUS

Tontti sijaitsee Kalkku-Myllypuron teollisuusalueella rajautuen pohjoisessa ja idässä teollisuustontteihin, etelässä Kolmihaarankatuun ja lännessä Pihtisulunkatuun. Tontti on rakentamaton.

Suunnitelman mukainen rakentaminen on käyttötarkoitukseltaan asemakaavan mukaista. Asemakaavamääräyksissä todetaan, että tontin reunoille on jätettävä kuusi metriä leveä alue rakentamatta ja se on istutettava lehtipuin. Tontin itäreunalla olevaa puustoa säilytetään liito-oravan kulkureitiksi. Tontin etelä- ja länsirajoille tehdään viheralueet, joille istutetaan lehtipuita. Tontin pohjoisrajalla kulkee johtovaraus, jonka päälle ei saa istuttaa puustoa. Tontin pohjoisosa, jossa kasvaa paikoitellen eri-ikäistä puustoa säilytetään muutoin luonnontilaisena.

Poikkeaminen rakennuskiellosta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. 

Maankäytön muutosten vaikutuksista Myllypuron Natura-alueen luonnonarvoihin on tehty Vihnusjärven valuma-alueen hydrologinen selvitys, jota on vielä täydennetty vuoden 2004 alussa valmistuneella lisäselvityksellä. Selvitysten mukaan tontti 3594-1 sijaitsee Myllypuron lähivaluma-alueella. Rakennettaessa ko. alueelle tulee huomioida luonnonsuojelulain Natura 2000 – verkostoa koskevat erityissäännökset. Sade- ja pintavesien johtamissuunnitelman laatiminen on Myllypuron rakennuskieltoalueella otettu yleiseksi käytännöksi poikkeamis- tai rakennuslupahakemuksen yhteydessä edellä mainituin perustein. Tampereen kaupungilla olevien tietojen mukaan rakennuspaikalla ei ole arvokkaita luontokohteita, joten poikkeaminen rakennuskiellosta ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

Suunnittelualueelta ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita. Alue on rakentamaton, eikä sitä ole tutkittu arkeologisissa inventoinneissa. Historiallisen kartta-aineiston mukaan alueella on viimeistään 1800-luvun alkupuolella sijainnut Raholan kartanon niitty ja 1900-luvun alussa heti sen koillispuolella pieni pelto. Pysyvää torppa-asutusta on syntynyt 1800-luvun puoliväliin mennessä alueen kaakkoispuolelle, noin 0,5 km etäisyydelle siitä. Pirkanmaan maakuntamuseo on suorittanut rakennuspaikalla 26.05.2025 arkeologisen maastokatselmuksen, jossa ei ole löytynyt merkkejä arkeologisista kohteista. Maastokäynnin perusteella arkeologinen inventointi alueella ei ole tarpeen.
Rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita, joten poikkeaminen asemakaavasta ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena pidetään ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista, kuten kerrostalon rakentamista omakotialueelle tai suuren päivittäistavarakaupan perustamista. Nyt on kyse teollisuusalueelle soveltuvasta ja käyttötarkoitukseltaan asemakaavan mukaisesta rakentamisesta. Poikkeaminen rakennuskiellosta ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Ottaen huomioon hakijan selvityksen sekä saadut lausunnot, asemakaavayksikkö toteaa, että ehtojen mukaan toteutettuna poikkeaminen rakennuskiellosta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 

Poikkeamisluvan myöntämisellä voidaan katsoa olevan positiivisia vaikutuksia yritystalouteen, kun yritys saa toiminnalleen tarkoituksenmukaiset tilat. 

LIITTEET:

Kartat: Sijaintikartassa on esitetty rakennuspaikan sijainti ja poikkeuslupatilanne. Tontti rajautuu pohjoisessa ja isässä teollisuustontteihin, etelässä Kolmihaarankatuun ja lännessä Pihtisulunkatuun. Kohteen itäsuunnalla on lupahakemus, jolle on annettu myönteinen päätös vuonna 2014. Kohteen kaakkoissuunnalla on kuusi aikaisempaa lupahakemusta, joille on annettu myönteiset päätökset vuosina 2013, 2016, 2017, 2022, 2023 ja 2024. Kohteen eteläsuunnalla on viisi aikaisempaa lupahakemusta, joille on annettu myönteiset päätökset vuosina 2016, 2017, 2018, 2020 ja 2022. Kohteen lounaissuunnalla on vuonna 2006 myönteisen päätöksen saanut lupahakemus, ja lisäksi kohteen luoteissuunnalla on kolme aikaisempaa lupahakemusta, joista kaikille on annettu myönteinen päätös. Päätökset annettiin vuonna 2023 sekä kaksi vuonna 2022. Asemakaavassa tontin pääkäyttötarkoitus on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tonttitehokkuus e= 0,50. Rakennusoikeus on 10 000 k-m2. 
Huleveden hallinnan periaatteet Myllypuroon johtuvalla alueella 
Lausunnot
Liito-oravaselvitys
Poikkeamishakemus:
Liitteessä on kerrottu hankkeen, rakennuspaikan ja hakijan tiedot. Henkilötietoja sisältävän liitteen verkkojulkisuutta on rajattu.
Suunnitelmat: Rakennus sijoittuu tontin keskivaiheille. Pohjoisreunaan jää istutettua aluetta samoin kuin tontin sivuille.
 

Päätös

Myönnetään tontille 837-235-3594-1 lupa saada poiketa rakennuskiellosta toimitilan rakentamiseksi, hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Myllypuron kaupunginosassa, osoitteessa Pihtisulunkatu 2 sillä ehdolla,

että hulevesien käsittelyssä noudatetaan Tampereen kaupungin viheralueet ja hulevedet -yksikön sekä ympäristönsuojeluyksikön linjausta Myllypuroon hulevedet johtavien kiinteistöjen hulevesien hallinnasta,

että työmaa-aikaisten hulevesien käsittelyssä noudatetaan Tampereen kaupungin työmaavesiohjetta: (https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/vesiensuojelu/tyomaavesien-kasittely-ja-hallinta), Rakentamisen aikaisten hulevesien hallintasuunnitelma laaditaan rakentamislupavaiheessa ja suunnitelma liitetään rakentamislupahakemuksen liitteeksi. Riittävä hulevesien hallinta on käytettävissä hankealueella jo rakentamista valmistelevia maanmuokkaustöitä toteutettaessa,

että tarkemmat hulevesisuunnitelmat sekä mahdollinen Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arviointi/tarveharkinta esitetään rakentamislupaa haettaessa ja niistä pyydetään ympäristönsuojeluyksikön ja ELY-keskuksen lausunto ennen rakentamisluvan myöntämistä.

että kohteen pohjoispuolella ja luoteiskulmassa kulkeva Myllypuron sivuhaara säilytetään avoimena ja sen ympäristö on puustoinen vireillä olevan yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti,

että mitään vesiä hankealueelta ei päästetä sen ulkopuolelle käsittelemättöminä eikä hankealueella ryhdytä toimiin, joiden seurauksena voisi syntyä merkittävästi heikentäviä hulevesivaikutuksia,

että hankkeella ei ole vaikutuksia Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin eikä lajistoon (liito-orava). Kohteen itälaidalla kulkee kaupungin luontoselvitysten mukainen liito-oravan kulkuyhteys. Puustoisen yhteyden on säilyttävä toimivana ja tämä tulee esittää suunnitelmissa,

että mikäli kohteesta ollaan kaatamassa puita, kaatojen vaikutusalueelta laaditaan liito-oravaselvitys ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 

että mahdolliset puiden kaadot tehdään pesimäkauden ulkopuolella,

että säästettävät puut juuristoineen suojataan rakennustöiden ajaksi,

että haitalliset vieraslajit torjutaan työalueelta asianmukaisesti eikä niitä levitetä esim. maamassojen tai työkoneiden mukana; lajien torjunnasta ko. kiinteistöllä huolehditaan asianmukaisesti, ja

että Natura-alueelle kohdistuvien vaikutusten arviointi tehdään rakentamislupavaiheessa. 

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa lupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.
 

Lausunnot

Hakemuksesta on saatu lausunto ympäristönsuojelulta ja Pirkanmaan ELY-keskukselta, lausunnot ovat kokonaisuudessaan liitteenä. Hulevesiyksiköllä sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla ei ollut huomautettavaa hankkeesta. Pelastuslaitos antaa lausunnon rakentamislupavaiheessa.

Ympäristönsuojelu:
”Kohde sijaitsee Myllypuron valuma-alueella, hulevesien käsittelyssä on noudatettava Tampereen kaupungin viheralueet ja hulevedet -yksikön sekä ympäristönsuojeluyksikön linjausta Myllypuroon hulevedet johtavien kiinteistöjen hulevesien hallinnasta. Hankkeella ei saa olla vaikutuksia Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin eikä lajistoon (liito-orava).

Ympäristönsuojeluyksikön näkemyksen mukaan hankkeen vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä Natura-alueen suojeluperusteisiin tulee arvioida hulevesisuunnitelman yhteydessä tai erillisen Natura-arvioinnin tarveharkinnan avulla. ELY-keskukselta voidaan kuitenkin vielä varmistaa lausuntoa pyytämällä, koskeeko Natura-vaikutusten arviointivelvollisuus ko. hanketta ja toimia arvioinnin laadinnan suhteen ELYn ohjeistuksen mukaisesti. Tarkemmat hulevesisuunnitelmat sekä mahdollinen Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arviointi/tarveharkinta tulee esittää rakentamislupaa haettaessa ja niistä tulee saada ympäristönsuojeluyksikön ja ELY-keskuksen lausunto ennen rakentamisluvan myöntämistä.

Työmaa-aikaisten hulevesien käsittelyssä tulee noudattaa Tampereen kaupungin työmaavesiohjetta. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallintasuunnitelma on laadittava rakentamislupavaiheessa ja suunnitelma tulee liittää rakentamislupahakemuksen liitteeksi.

Kohteen itälaidalla kulkee kaupungin luontoselvitysten mukainen liito-oravan kulkuyhteys. Puustoisen yhteyden on säilyttävä toimivana ja esitettyjä suunnitelmia tulee muokata tältä osin. Jos kohteesta ollaan kaatamassa puita, tulee kaatojen vaikutusalueelta laatia liito-oravaselvitys ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Liito-orava on luonnonsuojelulain 78 §:n tarkoittama Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävä eliölaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat tiukan suojelun piirissä. Tiukkaa suojelua edellyttävään eläinlajiin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää.

Mahdolliset puiden kaadot tulee tehdä pesimäkauden ulkopuolella. Säästettävät puut tulee juuristoineen suojata rakennustöiden ajaksi.

Kohteen pohjoispuolella ja luoteiskulmassa kulkeva Myllypuron sivuhaara tulee säilyttää avoimena ja sen ympäristön tulee olla puustoinen vireillä olevan yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti.

Pihtisulunkadun ja Kolmihaarankadun risteyksessä on havaintoja haitallisesta vieraslajista komealupiinista. Haitalliset vieraslajit tulee torjua työalueelta asianmukaisesti eikä niitä pidä levittää esim. maamassojen tai työkoneiden mukana.

Kohde sijaitsee kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeellä, TUKES / Pela -lausunnon tarve on tarkastettava.”

ELY-keskus:
”Natura 2000 
Hankekiinteistö 837-235-3594-1 sijoittuu Myllypuron Natura 2000 -alueen valuma-alueelle noin 650 metrin etäisyydelle Natura-alueesta. Lisäksi kyseisellä rakentamattomalla tontilla sekä tontin pohjoispuolella virtaa Tampereen kaupungin pienvesiaineiston perusteella (Kantakaupungin pienvesiselvitys 2022) Myllypuroon johtava uoma. Mm. edellä mainituilla perusteilla hankkeesta voisi syntyä haitallisia vesistövaikutuksia alapuoliselle Myllypuron Natura 2000 -alueelle. Erityisesti haitallisia vaikutuksia voisi syntyä sekä rakentamisen aikana että rakentamisen jälkeen syntyvien hulevesivaikutusten (laatu ja määrä) kautta. Hankkeeseen on suunniteltu hulevesien hallintaa (Hulevesisuunnitelma luonnos, 22.4.2025), millä voidaan pienentää hankkeen vaikutuksia, mutta ELY-keskus ei pidä suunnitelman mukaista hallintaa riittävänä sulkemaan pois luonnonsuojelulain perusteella kiellettyjä, merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Myllypuron Natura 2000 -alueelle. Koska hankkeella voisi, joko yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa, olla merkittävästi heikentäviä vaikutuksia, on Natura 2000 -alueelle kohdistuvia vaikutuksia arvioitava hankkeen yhteydessä. 

Laadittavassa vaikutusten arvioinnissa (ensisijaisesti Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen tai tarvittaessa varsinainen Natura-arviointi) tulee noudattaa Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi -oppaan ohjeistuksia (Mäkelä & Salo: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi, Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle. 2. korjattu painos. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43/2023, linkki https://helda.helsinki.fi/items/d2c3ab28-1ebe-42a0-9712-0da31675578f). Arvioinnissa tulee huomioida kaikki hankkeen mahdolliset Natura 2000 -alueelle ulottuvat vaikutukset. Lisätietoja arviointia varten Myllypuron Natura 2000 -alueesta löytyy mm. seuraavan linkin takaa https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/myllypuro. ELY-keskukselta tulee pyytää lausunto laaditun arvioinnin asianmukaisuudesta ja riittävyydestä.  
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan riittävä ja asianmukainen hulevesien hallinta on välttämätöntä Myllypuron Natura-alueelle kohdistuvien vaikutusten rajoittamiseksi. Myllypuron Natura 2000 -alueen vesitase ja vedenlaatu on säilytettävä ennallaan ja Myllypuroon kohdistuvaa hulevesivirtaamaa on rajoitettava, jotta merkittävästi heikentävät vaikutukset vältetään. Vain mikäli poikkeamislupapäätöksen lupamääräyksillä kyetään varmistamaan, että hankealueella ei ryhdytä toimiin, joiden seurauksena merkittävästi heikentäviä hulevesivaikutuksia voisi syntyä, ja että riittävä hulevesien hallinta edellytetään lupamääräyksissä suunniteltavan ja myös pystytään riittävänä toteuttamaan hankealueella, voidaan Natura-alueelle kohdistuvien vaikutusten arviointi tehdä vasta rakentamislupavaiheessa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hankkeen hulevesisuunnitelmaa pitää täydentää Tampereen kaupungin ympäristösuojeluyksikön 20.6.2022 tekemän ohjeistuksen ”Viheralueet ja hulevedet yksikön sekä ympäristönsuojeluyksikön linjaus Myllypuroon hulevedet johtavien kiinteistöjen hulevesien hallinnasta” (liite) vaatimusten mukaiseksi. Tarkistamisen tarvetta on mm. riittävän viivytystilavuuden osalta. ELY-keskus pitää merkittävästi heikentävien vaikutusten välttämiseksi erityisen tärkeänä myös, että riittävä hulevesien hallinta on käytettävissä hankealueella jo rakentamista valmistelevia  maanmuokkaustöitä toteutettaessa. Työmaa-aikaisten hulevesien käsittelyssä tulee noudattaa Tampereen kaupungin työmaavesiohjetta https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/vesiensuojelu/tyomaavesien-kasittely-ja-hallinta, eikä mitään vesiä hankealueelta tule päästää käsittelemättöminä Myllypuroon johtavaan uomaan.  

Liito-orava 
Liito-orava kuuluu Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttäviin eläinlajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää luonnonsuojelulain (9/2023) 78 §:n perusteella. Lupahakemuksen ohessa on esitetty ELY-keskuksen näkemyksen mukaan asianmukainen liito-oravaselvitys (päiväys 24.4.2025), joka kattaa hankealueen ja on tehty oikea-aikaisesti. Sen mukaan kiinteistöllä ei esiinny liito-oravaa eikä kiinteistöllä ole potentiaalista liito-oravan elinympäristöä. Kiinteistöllä ei todeta myöskään olevan olennaista merkitystä liito-oravan kulkuyhteytenä, koska kiinteistön kautta ei välity yhteyttä kahden elinpiirin tai soveltuvan alueen välillä. Liito-oravalle mahdollisesti soveltuva kulkuyhteys sijoittuu selvityksen mukaan kiinteistön itäreunan metsäkaistaleelle. Viitteitä liito-oravan liikkumisesta tontin reunustaa myöten ei kuitenkaan selvityksen yhteydessä tunnistettu, mutta puustoisena yhteytenä lajilla on mahdollisuus liikkua tontin itä- ja eteläreunustaa myöten. ELY-keskus suosittelee tontin itäreunan puustoisen yhteyden säilyttämistä mahdollisuuksien mukaan.  

Vieraslajit 
Laji.fi -viranomaisportaaliin tallennettujen tietojen mukaan hankealueen läheisyydessä esiintyy haitallisista vieraslajeista ainakin komealupiinia. Mikäli vieraslajeja esiintyy hankealueella, on huomioitava, että niiden lisääntymiskykyisiä osia, kuten siemeniä tai juurenkappaleita ei tule hankkeen yhteydessä levittää maamassojen, työkoneiden tai alueen ulkopuolelle valuvien vesien välityksellä. Myös lajien torjunnasta ko. kiinteistöllä tulee huolehtia asianmukaisesti.”
 

Allekirjoitus

Vs. asemakaavapäällikkö Hanna Montonen

Organisaatiotieto

Tampere

Muutoksenhaku

 

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.


Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija;

2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;

3) se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa;

4) se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;

5) kunta;

6) naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;

7) muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Oikaisuvaatimuksen saa lisäksi tehdä toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.

 

Oikaisuviranomainen

Oikaisua haetaan Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalta.

Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:

Tampereen kaupunki                    
Kirjaamo                   
Frenckellinaukio 2 B
PL 487                    
33101 Tampere

Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella osoitteessa https://www.tampere.fi/asioi-kaupungin-kanssa tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi

Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.
 

Oikaisuvaatimusaika​​​​​

Päätös on annettu tiedoksi julkisella kuulutuksella julkaisemalla kuulutus ja kuulutettava asiakirja Tampereen kaupungin verkkosivuilla (www.tampere.fi/ilmoitustaulu).

Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä lukien, kun päätös annettu tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
 

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 16 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.