§ 12 Poikkeamishakemus Myllypuro, Pikkuluomankatu 9, ajoväylän rakentaminen

Lataa  Kuuntele 

TRE:1710/10.03.01/2026

Päätöspäivämäärä

16.6.2026

Päätöksen tekijä

Asemakaavapäällikkö, Kaupunkiympäristön palvelualue

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintoassistentti Laura Malinen, puh. 040 133 6740, etunimi.sukunimi@tampere.fi


 

Päätöksen perustelut

Poikkeamispäätös RakL 57 §:n nojalla AKL 58 § 2 momentin säädöksestä, jonka mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle.

Teollisuusalueen vanhalle ratapohjalle rakennetaan alueen sisäinen ajoyhteys.

HAKIJA ON ANTANUT ERITYISET SYYT POIKKEAMISELLE

”Tampereen Myllypuron kaupunginosassa sijaitsevalla teollisuusalueella suunnitellaan kulkuyhteyttä kiinteistöllä 837–235–9908–0 sijaitsevan vanhan ratapohjan päälle. Kulkuyhteys yhdistäisi Kiitolinjan tontilla olevan kokoonpano- ja varastoalueen varsinaiseen tehdasalueeseen siten, että porakalusto voitaisiin siirtää ajamalla Kiitolinjan tontilta varsinaiselle tehdasalueelle. Alustavan suunnitelman mukaan vanhalle ratapohjalle tehtävä kulkuyhteys olisi murskepintainen ja 5…10 m leveä.

Työalue on nykyinen penger, jota levennetään itään käytön parantamiseksi. Kulkuyhteyden alueelta poistetaan puusto rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Ratapohjalta poistetaan kiskot ja ratapölkyt. Kulkuyhteys rakennetaan vanhalle ratapohjalle siten, että vanhaa raidesepeliä kaivetaan osittain ja hyödynnetään levennysosan rakenteessa. Raidesepelin päälle rakennetaan varsinaiset rakennekerrokset murskeesta. Kaivutöitä ei tehdä Myllypuroon laskevan ojan puolella (radan länsipuoli) valaisinpylväiden asentamista lukuun ottamatta.

Työalueen vedet ohjautuvat pääasiallisesti penkereen itäpuolelle, jossa ne imeytetään maastoon. Penkereen itäpuolelta ei ole tiedossa olevaa maanpinnan virtausreittiä lähimpiin virtaaviin vesistöihin, hulevesiviemäreihin tai rumpuputkiin. Työssä varaudutaan tilanteeseen, jossa työmaavesiä ohjautuisi työalueen länsipuoliseen ojaan. Ojaan rakennetaan työn aikainen suotopato ja työmaavesien tarkkailupiste. Mikäli tarkkailupisteellä havaitaan veden samentumista tai muuta työmaan vaikutusta hulevesissä, voidaan kohteessa ottaa käyttöön tehostettuja menetelmiä työmaavesien käsittelyyn työmaavesien hallintasuunnitelman mukaisesti.”

KUULEMINEN

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Naapurit on kuultu myös rakentamislupaa varten. Naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.
POIKKEAMINEN

Kiinteistö 837-235-9908-0 on asemakaavassa osoitettu suojaviheralueeksi, jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys. Siitä poiketen kiinteistölle rakennetaan alueen sisäinen ajoyhteys kahden tontin välille.

Poikkeaminen voidaan erityisestä syystä myöntää, mikäli se ei RakL 57 §:n mukaisesti

1) aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4) johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

ASEMAKAAVOITUS

Rakennuspaikka sijaitsee Myllypuron teollisuusalueen keskellä ja rajautuu kaikissa ilmansuunnissa teollisuusrakennusten tontteihin. Alueella on sijainnut käytöstä poistettu junaradan osuus.

Alustavan suunnitelman mukaan vanhalle ratapohjalle rakennettava kulkuyhteys toteutetaan murskepintaisena, ja sen leveys on noin 5–10 metriä. Työalueena toimii nykyinen penger, jota levennetään itään käytettävyyden parantamiseksi. Kulkuyhteyden alueelta poistetaan puusto rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Suojaviheralueen leveys on noin 40 metriä, joten sen itäosan muuttaminen ajoväyläksi noin 5–10 metrin leveydeltä ei heikennä kiinteistöllä olevaa ekologista yhteyttä. Muutos ei myöskään vaikeuta naapurikiinteistöjen käyttöä.

Poikkeaminen asemakaavasta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. 

Hakija on suunnitelmissaan ottanut huomioon hankkeen vaikutukset Myllypuron veden laatuun. Kaivutöitä ei tehdä Myllypuroon laskevan ojan puolella (radan länsipuolella) valaisinpylväiden asentamista lukuun ottamatta. Työalueen vedet ohjautuvat pääosin penkereen itäpuolelle, jossa ne imeytetään maastoon. Penkereen itäpuolelta ei ole tiedossa olevia pintavesien virtausreittejä lähimpiin vesistöihin, hulevesiviemäreihin tai rumpuputkiin.

Työssä varaudutaan kuitenkin tilanteeseen, jossa työmaavesiä päätyisi työalueen länsipuoliseen ojaan. Ojaan rakennetaan työn ajaksi suotopato sekä työmaavesien tarkkailupiste. Mikäli tarkkailupisteessä havaitaan veden samentumista tai muita työmaan vaikutuksia, voidaan käyttöön ottaa tehostettuja menetelmiä työmaavesien käsittelyyn työmaavesien hallintasuunnitelman mukaisesti.

Alueelta on laadittu vuonna 2025 liito-oravaselvitys. Selvitysalueella ei havaittu liito-oravaa, eikä siellä todettu kolopuita tai risupesiä yhtä lahovikaista, katkennutta koivua lukuun ottamatta, jossa on palokärjen tekemiä koloja. Elinympäristöä kartoitettiin noin 70 metrin leveydeltä ojasta pohjoiseen, mutta lajista ei tehty havaintoja. Ympäristö on kuitenkin liito-oravalle edelleen potentiaalisesti soveltuva.

Ojan eteläpuolinen rakennettu penger ei ole lajille merkittävää elinympäristöä. Selvitysalueen pohjoisosa liittyy ojavarren elinympäristöön, joka toimii myös itä–länsisuuntaisena kulkuyhteytenä, vaikka yhteys katkeaa moottoritiehen. Muutoin alueella ei ole liito-oravalle laadukkaita kulkuyhteyksiä. Nykyinen kapea puustoinen kaistale mahdollistaa liikkumisen vanhan ratapohjan suuntaisesti, mutta se ei yhdistä lajille soveltuvia elinympäristöjä toisiinsa, vaan toimii lähinnä kaupunkirakenteen sisään jäävänä, kapeana puustoyhteytenä. Tämän yhteyden merkitys on liito-oravan kannalta vähäinen. Keskeinen ekologinen yhteys sijoittuu Myllypuron laaksoon. 

Poikkeaminen asemakaavasta ei siten vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

Rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita, joten poikkeaminen asemakaavasta ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena pidetään ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista, kuten 
kerrostalon rakentamista omakotialueelle tai suuren päivittäistavarakaupan perustamista. Nyt on kyse käyttötarkoitukseltaan alueelle soveltuvan sisäisen kulkuväylän rakentamisesta. Poikkeaminen asemakaavasta ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Ottaen huomioon hakijan selvityksen sekä saadut lausunnot, asemakaavayksikkö toteaa, että ehtojen mukaan toteutettuna poikkeaminen asemakaavan käyttötarkoituksesta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 

Hakijan esittämät erityiset syyt ovat RakL 57 §:n 1 momentin tarkoittamat ja kyseisen lainkohdan mukaan hyväksyttävät erityiset syyt poikkeamisen myöntämiselle.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

LIITTEET:

Kartat: Sijaintikartassa on esitetty rakennuspaikan sijainti ja poikkeuslupatilanne. Rakennuspaikka rajautuu kaikissa ilmansuunnissa teollisuusrakennusten tontteihin. Kohteen itäsuunnalla on aikaisempi lupahakemus, jolle on annettu myönteinen päätös vuonna 2025. Kaakkoissuunnalla on kahdeksan aikaisempaa lupahakemusta, joista seitsemälle on annettu myönteiset päätökset vuosina 2002, 2005, 2017, 2018, 2019, 2022 ja 2023. Yhden hakemuksista käsittely on vielä kesken. Lounais-eteläsuunnalla on niin ikään kahdeksan aikaisempaa lupahakemusta, joille on annettu myönteiset päätökset vuosina 2013 ja 2024, sekä kahdelle vuonna 2016, kahdelle vuonna 2022 ja kahdelle vuonna 2023. Lisäksi kohteen länsisuunnalla on lupahakemus, jolle on annettu myönteinen päätös vuonna 2013. Asemakaavassa rakennuspaikan pääkäyttötarkoitus on suojaviheralue, jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys. 
Lausunnot
Suunnitelmat: Kulkuväylä sijaitsee vanhalla ratapohjalla pohjois-eteläsuuntaisesti.
 

Päätös

Myönnetään kiinteistölle 837–235–9908–0 lupa saada poiketa asemakaavan käyttötarkoituksesta ajoväylän rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Myllypuron kaupunginosassa, osoitteessa Pikkuluomankatu 9 sillä ehdolla,

että mikäli tutkituilta ja pilaantuneeksi todetulta alueelta kuljetetaan maa-aineksia pois kulkuyhteyden rakentamisen yhteydessä, varmistetaan, että ne sijoitetaan sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia,

että hankkeessa noudatetaan hakemuksessa ja työmaavesien hallintasuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä, 

että hankkeessa otetaan huomioon alueella olevat haitalliset vieraslajit, joita ei pidä levittää ja jotka on torjuttava asianmukaisesti, ja

että valaistuksessa huomioidaan kulkuyhteyden sijoittuminen ekologiselle yhteydelle siten, että syntyvä häiriövalo minimoidaan.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa lupaa on haettava luvan voimassaoloaikana. 
 

Toimivallan peruste

Asemakaavapäällikkö päättää poikkeamisluvista yhdyskuntalautakunnan 1.4.2025 § 103 toimivallan siirtopäätöksen mukaisesti.
 

Lausunnot

Hakemuksesta on saatu lausunto ympäristönsuojelulta ja Pirkanmaan ELY-keskukselta (Nyk. Lupa- ja valvontavirasto)

Ympäristönsuojelu:
”Ympäristönsuojelulle toimitetun tiedon mukaan Pirkanmaan ELY-keskus otti 28.11.2025 kantaa hankkeesta vastaavan pyynnöstä maaperän haitta-aineisiin ja Myllypuron Natura-alueelle kohdistuviin vaikutuksiin liittyen.

Maaperässä on todettu kohteesta tehdyissä tutkimuksissa olevan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mutta Pirkanmaan ELY-keskus, joka myös toimii pilaantuneiden maiden osalta valvovana viranomaisena (nyk. LVV), ei edellyttänyt näiden suhteen puhdistamistoimenpiteitä alueen käyttötarkoitus huomioiden. Pirkanmaan ELY-keskus totesi, että mikäli tutkituilta ja pilaantuneeksi todetulta alueelta kuljetetaan maa-aineksia pois kulkuyhteyden rakentamisen yhteydessä, on varmistettava, että ne sijoitetaan sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia. Ympäristönsuojelun näkemyksen mukaan tämä on huomioitu suunnitelmissa.

Luonnonsuojelulakia valvovana viranomaisena ELY-keskus katsoi, että suunnitelmassa toiminnan vaikutuksia on arvioitu riittävällä tavalla, jotta sen pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä Myllypuron Natura-alueelle mahdollisesti kohdistuvista vaikutuksista. ELY-keskus katsoi, ettei arvioitu hanke todennäköisesti yksistään tai yhdessä muiden tiedossa olevien hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Myllypuron Natura 2000-alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Hankkeessa tulee noudattaa hakemuksessa ja työmaavesien hallintasuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä.

Ympäristönsuojelun näkemyksen mukaan hanketta voidaan näin ollen edistää esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Erillistä Natura-arviota, eikä tässä yhteydessä tehtyä laajempaa tarveharkintaakaan tarvitse laatia. Suunnitelmissa esitettyjen seikkojen lisäksi hankkeessa on otettava huomioon alueella olevat haitalliset vieraslajit, joita ei pidä levittää ja jotka on torjuttava asianmukaisesti. Valaistuksessa tulee huomioida kulkuyhteyden sijoittuminen ekologiselle yhteydelle siten, että syntyvä häiriövalo minimoidaan.”

Pirkanmaan ELY-keskus (nyk. Lupa- ja valvontavirasto):
”Tampereella Myllypuron kaupunginosassa sijaitsevan kiinteistön 837–235–9908–0 alueella on toteutettu maaperätutkimuksia osana uuden kulkuyhteyden suunnittelua. Kulkuyhteys on suunniteltu tehtävän kiinteistöllä sijaitsevan vanhan ratapohjan päälle. Maaperätutkimusten tavoitteena oli selvittää maa-ainesten mahdollisia haitta-ainepitoisuuksia ja jätteisyyttä olemassa olevan rata-alueen itäpuolella. ELY-keskus on tutustunut sille 19.11.2025 toimitettuun maaperätutkimusraporttiin, jonka perusteella alueen maaperässä havaittiin paikoin kohonneita raskasmetallien (antimoni ja sinkki) sekä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tutkimuksissa havaitut haitta-ainepitoisuudet eivät edellytä maaperän laajempaa puhdistamista alueen käyttötarkoitus huomioon ottaen. Esitetyn suunnitelman mukaisista rakentamistoimenpiteistä, ei ole tarpeen laatia (527/2014) 136 §:n mukaista ilmoitusta pilaantuneen maanperän puhdistamisesta, koska olosuhteet kohteessa eivät muutu ja mahdollisia haitta-ainepitoisia maa-aineksia kaivetaan ainoastaan rakentamisen takia. Mikäli tutkituilta ja pilaantuneeksi todetulta alueelta kuljetetaan maa-aineksia pois kulkuyhteyden rakentamisen yhteydessä, on varmistettava, että ne sijoitetaan sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia. 

Suunniteltu kulkuyhteys sijoittuu Myllypuron Natura 2000 -alueen (FI0345001) valuma-alueelle. Natura 2000 - verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää (LSL 34 §). Uusi kulkuyhteys on suunniteltu vanhan ratalinjan väylälle, jota levennetään itään. Levennystyöllä ei muuteta alueen nykyisiä valuma-alueita tai virtaussuuntia. Työmaavedet imeytetään maastoon tien itäpuolelle, josta ei havaittu virtausreittiä lähimpiin virtaaviin vesistöihin, hulevesiviemäreihin tai rumpuputkiin. Kulkuyhteyden länsipuolella on oja, josta vesi laskee lopulta Myllypuroon. Oja on toissijainen purkusuunta, johon tehdään suotopato sekä tarkkailupiste. Suunnitelman mukaan kaivuutöitä ei tehdä Myllypuroon laskevan ojan puolella valaisimien asentamista lukuun ottamatta. 

Tielinjan alueelta on tehty liito-oravakartoitus keväällä 2025, jossa ei tehty havaintoja lajista (Liito-oravaselvitys Sandvikin teollisuusalueen ympäristössä, Sitowise, 2025) ELY-keskus katsoo, että suunnitelmassa toiminnan vaikutuksia on arvioitu riittävällä tavalla, jotta sen pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä Myllypuron Natura-alueelle mahdollisesti kohdistuvista vaikutuksista. ELY-keskus katsoo, ettei arvioitu hanke todennäköisesti yksistään tai yhdessä muiden tiedossa olevien hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Myllypuron Natura 2000-alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Hankkeessa tulee noudattaa hakemuksessa ja työmaavesien hallintasuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä.”
 

Allekirjoitus

Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen

Organisaatiotieto

Tampere

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija;

2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;

3) se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa;

4) se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;

5) kunta;

6) naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;

7) muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Oikaisuvaatimuksen saa lisäksi tehdä toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.

Oikaisuviranomainen

Oikaisua vaaditaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.

Oikaisuvaatimus tehdään ensisijaisesti Tampereen kaupungin asiointipalvelussa osoitteessa https://www.tampere.fi/asioi-kaupungin-kanssa.

Oikaisua voi kuitenkin vaatia myös postitse, sähköpostitse tai tuomalla kirjelmän kaupungin kirjaamoon. Tampereen kaupungin yhteystiedot:

Tampereen kaupunki
Kirjaamo
Aleksis Kiven katu 14 - 16 C, PL 487
33101 Tampere
sähköposti: kirjaamo@tampere.fi

Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusaika​​​​​

Päätös on annettu tiedoksi julkisella kuulutuksella kaupungin verkkosivuilla (www.tampere.fi/ilmoitustaulu). Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisajankohdasta. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

- oikaisuvaatimuksen tekijä, millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen ja oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
- päätös, johon vaaditaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Sähköisen oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisen päivän aikana. Paperisen oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä klo 16 mennessä. 

Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.