§ 267 Kommentti ELY-keskukselle vastineeseen Hupakankorven luonnonsuojelualueen hakemukseen

Lataa  Kuuntele 

TRE:4708/11.01.03/2017

Päätöspäivämäärä

19.3.2019

Päätöksen tekijä

Kiinteistöjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm, puh. 0400 205 044, etunimi.sukunimi@tampere.fi 

Lisätietoja päätöksestä

Ympäristösuunnittelija Eeva Punju, puh. 040 806 2184, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätöksen perustelut

Luonnonsuojelulain mukaan jokamiehen liikkumisoikeuksia voidaan luonnonsuojelualueen perustamispäätöksessä rajoittaa asettamalla kielto tai rajoitus edellyttäen, että alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sitä vaatii.

Vastineessa esitetään suojelun perusteeksi ainoastaan alueen hyönteislajistoa. Hupakankorven suojelun perusteena ovat näiden lisäksi alueen luontotyypit, erityisesti suobiotoopit. Tavoitteena on siten pitää Myllyojaa ympäröivän suoalueen luonnonolosuhteet ennallaan ja ehkäistä luontoarvojen heikentyminen. Alue on pienialainen, n. 9 ha, josta suurin osa turvemaata. Suobiotoopeista vallitsee lähinnä isovarpuräme, joka on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa arvioitu Etelä-Suomessa vaarantuneeksi. Alueen eteläisellä osalla suotyyppinä vaihtelevat erilaiset korvet, kangaskorvista ruohokorpiin. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa erilaiset korpibiotoopit ovat Etelä-Suomessa arvioitu tyypistä riippuen äärimmäisen uhanalaisista erittäin uhanalaisiksi.

Hupakankorvesta on havaittu mm. kihokkisulkanen-nimistä pikkuperhosta, joka on luokiteltu uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi lajiksi. Kihokkisulkasen toukat käyttävät ravinnokseen suoalueella kasvavan pienen suokasvin, pyöreälehtikihokin lehtiä. Siten kihokkisulkanen on riippuvainen alueen suokasvillisuuden säilymisestä. Pirkanpalkonen on kuvattu tieteelle uutena lajina Hupakankorvesta v. 2000, eikä sen elinympäristövaatimuksia tunneta tarkasti. Pirkanpalkosia on useimmiten tavattu soiden läpi virtaavilta puroilta. Lajin toukan elintapoja ei tunneta, mutta sukulaistensa tavoin sen oletetaan nauttivan ravinnokseen rihmalevien solunesteitä. Koska lajin elintapoja ei tunneta, tulisi varovaisuusperiaatteen mukaisesti ehkäistä muutoksia elinympäristössä.

Suokasvillisuuden kuluminen aiheuttaa kyseisten uhanalaisten luontotyyppien, suobiotooppien ja niiden lajiston heikentymistä. Hupakankorpi on pääasiassa rahka- ja muiden sammalien peittämää paksuturpeista isovarpurämettä, jonka maaperä on turvetta. Myös korvissa turvetta peittää sammalpeite. Maaperän peittävä sammalpeite ruopiintuu hyvin helposti rikki ja uusiutuu huonosti. Suojaavan sammalpeitteen rikkoonnuttua paljastunut turve liejuuntuu. Liejuuntuminen puolestaan aiheuttaa reitin ja siten kulutuksen siirtymistä sivuun liejukolta, ja kasvillisuus- ja maastovauriot leviävät alkuperäiseltä reitiltä kiertoteille.

Maastopyöräily on lisääntynyt viime vuosina runsaasti, ja lajin harrastajamäärät ovat kasvussa. Välineet ovat kehittyneet niin, että nykyisin pystytään ajamaan myös maastoltaan hyvin vaihtelevilla, kosteilla ja rikkonaisilla reiteillä. Tämä on lisännyt painetta myös luonnonoloiltaan aroille alueille, joissa maaston kuluminen aiheuttaa haittoja. Hupakankorven ympäristössä asukasmäärät ja siten paine alueelle on kasvussa ja pinta-alaltaan pienen suoalueen maaperän kulutuskestävyys tulevaisuudessa koetuksella. Alueella on havaittavissa maastopyöräilyn aiheuttamia maastovaurioita, joissa pyöräurat ovat ruopineet sammalpeitteen rikki ja turvelieju on paljastunut levittäen polku-uraa.

ELY-keskus pyytää lausuntoa vastineeseen koskien Hupakankorven rauhoitusmääräysten maastopyöräilykieltoa. Vastineessa kyseenalaistetaan maastopyöräilykielto nimenomaan talviaikaan. Ympäristönsuojeluyksikkö katsoo, että on mahdollista sallia talviaikainen maastopyöräily alueella ilman että se uhkaa alueen kasvillisuuden tai eläimistön säilymistä. Määräyksessä voidaan sallia maastopyöräily vain silloin, kun maa on alueella kauttaaltaan jäässä ja lumipeitteinen. Tämä suojaa luontotyyppejä, kasvillisuutta ja siitä riippuvaista eläimistöä riittävästi. Sulan maan aikana tai suojaavan lumipeitteen puuttuessa maastopyöräilykielto on perustelua alueen heikon kulutuskestävyyden vuoksi. Ongelmalliseksi voi tulla olosuhteiden tulkinnallisuus suhteessa määräykseen ja määräyksen valvonta. Routa ja lumipeite eivät synny ja sula välttämättä tasaisesti koko alueella johtuen mm. maaston ekspositiosta ja maaperän kosteusoloista, lumipeitteen paksuudesta ja tasaisuudesta, puustosta ja sääoloista. ELY-keskuksen tehtäviin kuuluvat luonnonsuojelualueen merkintä ja valvonta. Näiden osalta tulee maastopyöräilyn määräyksiin ja tarkoituksenmukaisuuteen kiinnittää erityistä huomiota.

Päätös

ELY-keskukselle annetaan Perustelut -kohdan mukainen kommentti vastineeseen Hupakankorven luonnonsuojelualueen hakemukseen.

Allekirjoitus

Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm

Organisaatiotieto

Tampere