Päätöksen perustelut
Tampereen strategia 2030 – Tekemisen kaupunki – korostaa erityisesti Tampereen historiaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pohjana. Kaupungin historian tunnistaminen ja esiintuominen sekä kuntalaisille että laajemmalle yleisölle edellyttää mm. kulttuurin palveluryhmän yksiköiltä uskallusta tarkastella nykyistä palvelutarjontaansa ja halua uudistaa toimintaansa rohkeasti. Historiallisten museoiden palveluissa tämä tarkoittaa, että toiminnan uudistamisessa hyödynnetään erityisesti kaupunkistrategian mukaisia digitalisaation mahdollisuuksia. Yksi digitalisaation mahdollistama hanke on digitaalisten museokonseptien kehittäminen ja näin olemassa olevien fyysisten näyttelyiden muokkaaminen sähköiseen ja virtuaaliseen muotoon. Tavoitteena on tukea kaupungin tunnettuutta korkean osaamisen kaupunkina ja näin lisätä alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistumista.
Historialliset museot hankki vuonna 2021 virtuaalisisältöjä tuottavalta Zoanilta Näsilinnan taistelu - aiheisen virtuaalimediakokonaisuuden Tampere 1918 - diginäyttelyyn. Näsilinnan taistelun tekeminen oli ensimmäinen osa Tampere 1918 - näyttelyn virtualisointia ja samalla sen pilottiprojekti. Projektissa tuotettiin webissä toimiva virtuaalielämys, jonka lisäksi pilotoitiin teknologioita, joilla voidaan jatkossa tuottaa virtuaalisia kokemuksia Suomen sisällissodasta Tampereen näkökulmasta.
Projektin toisessa vaiheessa Tampereen historialliset museot hankkii virtuaalisisältöjä tuottavalta Zoan Oy:ltä toteutuksen pelilliseen esineenmetsästys-web-kokonaisuuteen, jossa eletään huhtikuun alkua vuonna 1918. Näsilinnan taistelu on juuri loppunut, ja valkoiset ovat vallanneet Tampereen. Hämeen museon johtaja Gabriel Engberg, eräänlainen museomaailman sankarihahmo, ymmärtää taisteluiden historiallisen merkityksen ja kerää Näsilinnasta ja sen ympäristöstä sisällissotaan ja Tampereen taisteluun liittyvää esinemateriaalia. Näin Hämeen museoon syntyy täysin ainutlaatuinen kokoelma sisällissodan esineistöä. Virtuaalitoteutus tehdään pelilliseen muotoon. Pelaaja on Gabriel Engberg, joka kulkee Näsilinnassa ja sen ympäristössä etsimässä ja keräämässä esineistöä. Esineet, jotka siis ovat Tampereen historiallisten museoiden kokoelmissa, 3D-kuvataan ja upotetaan ohjelmaan. Niitä voi klikata suuremmaksi, pyöritellä ja kuulla/lukea niiden tarinat.
Vaiheen 2 toteuttajaksi on valikoitunut Zoan Oy, sillä he ovat vaiheessa 1 mallintaneet Näsilinnan ja sen ympäristön. Gabriel Engberg voidaan mallintaa samaan 3D-ympäristöön näin saumattomasti ja tehdä diginäyttelyn kokonaisuudesta tasalaatuista ja ulkoasultaan yhdenmukaista. 2-vaiheen hinta on 50 000 euroa, josta maksetaan 25 000 tarjouksen tultua hyväksytyksi ja 25 000 joulukuussa 2022, kun vaihe valmistuu.
Tampere 1918 - diginäyttely tulee korvaamaan Vapriikin huippusuositun saman aiheisen näyttelyn seuraavan 5 vuoden aikana. Innovatiivisella ja elämyksellisellä diginäyttelyllä tavoitellaan aiheelle entistäkin laajempaa yleisöä Suomessa ja maailmalla. Zoan toimii korkealla kansainvälisellä tasolla ja on Suomen johtava virtuaalisisältöjä tuottava yritys. Se on edelläkävijä, jonka luotettavuus, kokemus ja hienot tulokset laajojen historiallisten aineistojen virtualisoinnissa tekevät siitä ainoan mahdollisen kumppanin Vapriikin hankkeelle. Zoan tunnetaan yhteistyöstään monien museoalan toimijoiden, mm. Kotkan Merimuseon ja Turun historiallisen museon kanssa. Yritys on myös virtualisoinut Helsingin keskustan ja Turun historiallisen kaupunkialueen. Tämän kokemuksensa myötä yritys pystyy nopeasti ja korkeatasoisesti virtualisoimaan myös vuoden 1918 Tampereen kohteita, jotka ovat Tampereen historiallisten museoiden diginäyttelyn ydinsisältöinä ja tapahtumapaikkoina. Korvaavia ratkaisuja luotettavan virtuaalimediakokonaisuuden toteuttamiseksi ei ole tällä hetkellä saatavilla.
Toteutus kytkeytyy osaksi Operaatio Pirkanmaa -projektia, jonka tavoitteena on kehittää kulttuurituotannon muotoja ja lisätä kulttuurin saavutettavuutta Pirkanmaalla. 1918-virtuaalitoteutus on uudenlainen kokonaisuus ja sitä markkinoidaan Pirkanmaan alueen kouluille lisäten näin saavutettavuutta.
Kulttuurijohtajan päätösvalta asiassa perustuu sivistyspalvelujen palvelualueen johtajan päätökseen 7.1.2020, § 1, Sivistyspalvelujen palvelualueen toimintasääntö.