Päätöksen perustelut
Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelma vuosille 2021–2025 jatkaa Tampereen älykaupunkikehitystä. Tampereen strategian ja pormestariohjelman tavoitteiden mukaisesti ohjelmassa keskitytään tekemään kaupungin toiminnasta ja kaupunkilaisten arjesta parempaa hyödyntämällä dataa ja tekoälyä ihmisten hyväksi eettisesti ja luotettavasti. Tavoitteiden laadinnassa on otettu viitekehykseksi EU:n digitaalisen kompassin soveltaminen. Koko Unionin tasolla digitalisaatiokehitystä ohjaamaan laadittu kompassi koostuu neljästä osa-alueesta: Osaaminen, Julkiset palvelut, Yritykset ja Digitaaliset infrastruktuurit.
Kaupunginhallitus päätti 28.3.2022 kehitysohjelman hyötytavoitteiksi:
i. Kaupunkiorganisaation kyky uudistua ihmisten ja yritysten parhaaksi kasva
ii. Alueen elinvoimaa vahvistetaan ja uuden liiketoiminnan syntymistä edistetään datan ja kestävän digitaalisen muutoksen avulla
iii. Hyvinvointi lisääntyy arjen sujuvuutta, ennakointia ja toiminnan oikea-aikaisuutta vahvistamalla
Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelmaa toimeenpannaan valittujen lippulaivatoteutusten kautta, joita tuetaan digitaalisen kompassin osa-alueiden mukaisesti. Toteutuksista kerätään oppeja sekä kehitetään toimintaprosesseja ja rakenteita kaupunkiorganisaation sisälle jatkokehitystä ja -hyödyntämistä varten. Vertaisoppimista ja kokemusten vaihtoa tehdään yli organisaatioiden, yritysten ja muiden kaupunkien kanssa, myös kansainvälisesti. Lisäksi tavoitteena on yhteistyö tulevan hyvinvointialueen kanssa. Lippulaivatoteutusten omistajuus on päätoteuttajaorganisaatioissa.
Tampereen kaupunki on ollut aktiivinen toimija älykaupunkikehityksessä kansallisesti ja kansainvälisesti. Uusi teknologioita on kokeiltu ja kehitetty yhdessä yritysten sekä loppukäyttäjien kanssa. Tämä on kasvattanut merkittävästi ymmärrystä teknologian mahdollisuuksista, yhteistyöverkostoja sekä Tampereen mainetta haluttuna yhteistyökumppanina. Haasteeksi on kuitenkin tunnistettu kehitystyön sirpaloituminen pistemäiseksi, hankkeiden jääminen irrallisiksi ja lyhytkestoisiksi, eikä näin ollen uusien ratkaisujen potentiaalia toiminnan muutokseen oikea-aikaisemmaksi ja taloudellisesti tehokkaammaksi ole päästy hyödyntämään.
Näiden oppien ja kokemusten pohjalta uudessa kehitysohjelmassa jatketaan viittä jo aiemmin aloitettua kehitystyötä, joissa on erityistä potentiaalia. Niitä tuetaan ja kehitetään yhdessä esimerkkitoteutuksiksi, lippulaivoiksi, joissa kehitystyö juurrutetaan osaksi pysyvää toimintaa. Muutoksessa palvelujen laadun ja kustannusvaikuttavuuden parantaminen ovat keskiössä. Muutostyön toteuttaminen edellyttää strategisia valintoja muun muassa datan omistajuuteen ja hallintaan, uusien toimintaprosessien sisältöihin sekä vaadittavan uudenlaisen osaamisen hankintaan ja organisointiin. Näitä päätöksiä ei voida tehdä yksittäisissä lippulaivatoteutuksissa.
Oppivan, dynaamisen ja verkostomaisen toteutuksen nähdään olevan edellytys ohjelman tavoitteiden saavuttamiselle. Kehitysohjelman valmistelun ja toteutuksen kokonaiskoordinaatiosta vastaa Elinkeinopalvelut, mutta toteutus koskettaa laajasti kaupungin eri yksiköitä.
Ohjausryhmä nimitetään varmistamaan asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Muihin ohjausryhmän tehtäviin kuuluvat muun muassa vastata kokonaisuuden viennistä eteenpäin aikataulun mukaisesti, toimia edunvalvojana ja viestinviejänä kaupunkiorganisaatiossa, ohjata kehitysohjelmaan kuuluvien osa-alueiden yhteensovittamista sekä huolehtia osaltaan toiminnan riittävästä resursoinnista. Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelmassa erityisenä tehtävä on lisäksi punnita, mitkä ratkaisut voidaan tehdä yksittäisissä lippulaivahankkeissa ja mitkä edellyttävät esimerkiksi konsernihallinnon johtoryhmän päätöstä.
Ohjausryhmään ehdotetaan nimettäväksi seuraavien tahojen edustajat:
elinvoiman- ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja
tietohallintojohtaja
strategiajohtaja
henkilöstöjohtaja
ympäristö- ja kehitysjohtaja
perusopetusjohtaja
Business Tampereen toimitusjohtaja
elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen apulaispormestari
pormestarin esikunnan edustaja
Ohjausryhmän sihteerinä toimii elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtajan assistentti.
Ohjausryhmän jäsenet ovat mukana asemansa puolesta ja ko. tehtäviä hoitavien henkilöiden vaihtuessa ohjausryhmään liittyvä asema siirtyy uusille henkilöille. Tulevan hyvinvointialueen edustus ohjausryhmässä päätetään sen jälkeen, kun uusi organisaatio on toiminnassa.
Ohjausryhmän lisäksi Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelmalle nimitetään Advisory Board neuvoa-antavaksi foorumiksi ohjelman sisällölliseen toteutukseen. Advisory Board koostuu laajasti eri sidosryhmistä ja luottamushenkilöistä, vahvistaen kaupungin ulkoista kumppanuustoimintaa, tietoisuutta sekä itse ohjelman kytkeytymistä ympäröivään yhteiskuntaan. Nimetyillä kaupunginvaltuutetuilla ja kutsutuilla asiantuntijoilla on tunnistettua erityisosaamista ja kiinnostusta ihmislähtöisen digitalisaation kysymyksiin. Ryhmän toivotaan olevan vuorovaikutuksellinen, eri näkökulmia esiin nostava ja toteutusorganisaatiota myös haastava, jotta parhaimmat ideat saadaan käyttöön myös kaupungilla. Advisory Board kokoontuu kahdesta kolmeen kertaan vuodessa.
Hallintosäännön 34 §:n mukaisesti pormestari päättää luottamushenkilötyöryhmien, sidosryhmien edustajia sisältävien työryhmien ja muiden tarpeelliseksi katsomiensa työryhmien nimeämisestä.
Päätös
Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelmalle nimetään ohjausryhmä 31.8.2025 asti vastaamaan ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.
Ohjausryhmään nimetään seuraavat henkilöt:
johtaja Teppo Rantanen, puheenjohtaja
tietohallintojohtaja Maria Nikkilä, varapuheenjohtaja
strategiajohtaja Reija Linnamaa
henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen
ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaala
perusopetusjohtaja Kristiina Järvelä
toimitusjohtaja Harri Airaksinen
erityisavustaja Tiia Joki
apulaispormestari Pekka Salmi
johdon assistentti Miia Anttila, sihteeri
Ohjausryhmä voi kutsua asiantuntijoita suunnittelun ja päätöksen tueksi kuultavakseen. Ohjausryhmää voidaan täydentää myöhemmin kaupunkiorganisaation sisäisillä ja ulkoisilla edustajilla. Ohjausryhmän työskentelystä aiheutuvat kustannukset maksetaan kustannuspaikalta 154033.
Ohjausryhmän lisäksi kehitysohjelmalle nimetään Advisory Board seuraavasti:
Puheenjohtajaksi Tampereen kaupunginvaltuutettu Jouni Markkanen ja jäseniksi Tampereen kaupunginvaltuutetut Antti Hiitti ja Aila Halsinaho.
Advisory Board -ryhmään kutsutaan lisäksi:
Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, Tampereen yliopisto, Johtamisen ja talouden tiedekunta
Johtaja Pauli Kuosmanen, Tampereen yliopisto, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut
Erityisasiantuntija Niko Ruostetsaari, valtiovarainministeriö
Innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto
Tampereen Nuorisovaltuuston jäsenistään nimeämä edustaja
Nokia Oyj:n organisaatiostaan nimeämä edustaja
Elisa Oyj:n organisaatiostaan nimeämä edustaja
Gofore Oyj:n organisaatiostaan nimeämä edustaja
Wapice Oy:n organisaatiostaan nimeämä edustaja
Innovative Cities Lead Tapio Virkkunen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Data-analyytikko Aino Ropponen, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Ryhmän sihteerinä toimii johdon assistentti Miia Anttila.
Advisory Board -ryhmällä on mahdollisuus kutsua kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita kokouksiin tarvittaessa.
Ryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset maksetaan kustannuspaikalta 154033.