§ 72 Tampereen kaupungin lausunto Euroopan alueiden kehittämistä ja Euroopan unioin alue- ja rakennepolitiikan rahastoja koksevan lainsäädäännön uudistamisesta

Lataa  Kuuntele 

TRE:2414/00.01.07/2020

Päätöspäivämäärä

19.5.2020

Päätöksen tekijä

Pormestari

Valmistelijan yhteystiedot

Aluekehityspäällikkö Jukka Järvinen, puh. 040 724 1112, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Pormestarin sihteeri Ritva Vakkuri, puh. 0400 780 866, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätöksen perustelut

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt 19.5.2020 mennessä lausuntoa alueiden kehittämiseen liittyvien säännösten uudistamista koskevasta työryhmän ehdotuksesta. Uudistuksen kokonaisuuteen kuuluvat esitykset laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta sekä laiksi alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta.

Alueiden kehittämistä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanoa ja hankkeiden rahoittamista koskevan lainsäädännön valmistelun tarve johtuu eräistä aluekehittämisjärjestelmän uudistustarpeista sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen ohjelmakauden 2021–2027 sääntelyn edellyttämistä sääntelytarpeista. Uusi aluekehittämistä koskeva lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan 1.1.2021.

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanoa sekä hankkeiden rahoittamista koskevan lainsäädännön päivittämisessä on perusteltua tehdä useimmat ehdotuksessa kuvatut keskeiset uudistukset. On perusteltua, että hallinto- ja päätöksentekomenettelyä säädellään useissa kohdin nykyistä yleisemmällä tasolla ja siten luodaan toimijoille liikkumavaraa, pyritään tuensaajien ja viranomaisten hallinnollisen taakan keventämiseen sekä vähennetään byrokratiaa.

Ohjelmaperustaisesta kehittämisestä ollaan vähitellen siirtymässä kohti sopimusperustaista ja vuorovaikutteista kehittämistä, mikä on sinänsä myönteistä ja sisältyy vahvasti myös hallitusohjelmaan. Koska nyt ollaan luopumassa aluekehittämispäätöksen toteuttamiseksi tehtävistä valtioneuvoston erityisohjelmista jää kuitenkin jossakin määrin epäselväksi, millä instrumenteilla aluekehittämispäätöksen edellyttämiä toimenpiteitä jatkossa tehdään ja ovatko niihin suunnattavat resurssit riittäviä. On epäselvää, voidaanko alue- ja rakennepolitiikan rahastoja hyödyntää kattavasti kansallisesti valmisteltavan aluekehittämispäätöksen toteuttamisessa, sillä esim. rahasto-ohjelman seitsemälle vuodelle asetetut tavoitteet ja sallitut toimenpiteet ovat pitkälti johdettuja EU:n asettamista ohjelmakauden mittaisista tavoitteista.

Maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmista luovutaan ja ne korvataan valtion ja maakuntien välisillä aluekehityskeskusteluilla. Näihin keskusteluihin on tärkeätä ottaa mukaan myös kansallisesti katsoen merkittävässä aluekehitystehtävässä olevat suuret keskuskaupungit.

Sekä Euroopan unioni että Suomi ovat asettaneet kunnianhimoiset ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteet. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) ja ns. digitaalipaketti luovat pohjaa ilmastonmuutoksen torjumiselle ja Euroopan siirtymiselle vihreään, sosiaalisesti kestävään (kierto)talouteen. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa, ja jossain määrin myös vauhdittamisessa, suurilla kaupungeilla on merkittävä rooli - ovathan ne myös usein todellisia edelläkävijöitä mm. digitaalisten toimintamallien synnyttämisessä sekä hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisessa. Tämän vuoksi suurilla kaupungeilla täytyy olla edustus ja rooli päätöksentekoprosesseissa sekä tarvittavat työkalut (resursointi) toimenpiteiden toteuttamiselle.

Suuret kaupungit ovat toimineet kansallisen talouskasvun moottoreina jo useita vuosia. Kaupunkien vetovoiman kasvu on selvästi todettavissa sisäisen muuttoliikkeen ja työpaikkakehityksen analyyseistä viime vuosilta. Joka kolmas suomalainen asuu Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa tai Turussa. Suurten kaupunkien innovaatiopotentiaali on kansallisesti vertaillen ylivoimainen ja kansainvälisessäkin vertailussa varteenotettava. Myönteinen kehitys on kuitenkin menettämässä edellytyksenä olevia resurssejaan lausuttavana olevan lainsäädännön ja aluekehittämiseen liittyvän rahoitusmallin myötä. Ehdotetun lainsäädännön ja uuden EU-rahoituskauden ohjelmavalmistelussa TEM:in johdolla ollaan päätymässä ratkaisuun, jossa niukkoja varoja ollaan jakamassa liian moneen pieneen ”koriin”. Tällöin rahoituksen vaikuttavuus heikentyy merkittävästi.

Esimerkkinä kielteisestä kehityksestä voidaan mainita uusien, kaupunkikehittämiselle tärkeiden ns. ekosysteemisopimusten rahoitusmalli. Näiden osalta ollaan lakivalmistelussa päätymässä siihen, että sopimuksia rahoitetaan pelkästään alue- ja rakennepolitiikan kestävän kaupunkikehittämisen rahoitusinstrumentilla. Edellisellä EU-ohjelmakaudella ko. instrumentilla rahoitettiin kuuden suurimman kaupungin yhteistä kehitysstrategiaa (ns. 6Aika-ohjelma), kun nyt suunnilleen sama instrumentti ja rahoitusresurssi ollaan jakamassa kaikkien yliopistokaupunkien kesken. Tämä pienentää instrumentin vaikuttavuutta merkittävästi ja tekee ekosysteemisopimuksista kaupunkikehittämisen kannalta marginaalisia. Siksi kaupunkikehittämistä tulee resursoida suuremmilla panoksilla.

Hallintosännön 34 § mukaisesti pormestari päättää muiden kuin kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvien strategisesti merkittävien lausuntojen antamisesta.

 

Päätös

Liitteen mukainen lausunto annetaan työ- ja elinkeinoministeriölle alueiden kehittämiseen liittyvien säännösten uudistamista koskevasta työryhmän ehdotuksesta.

Allekirjoitus

Lauri Lyly, pormestari

Organisaatiotieto

Tampere