Päätöksen perustelut
Tampereen kaupungin yksityisen varhaiskasvatuksen ohjauksen ja valvonnan tietoon on tullut 10.3.2026 selvitystä vaativia epäkohtia koskien Pilke päiväkoti Hokauksen toimintaa.
Selvitettävät epäkohdat koskevat huolta päiväkodin lapsiryhmissä esiintyvästä lasten välisestä väkivaltaisesta käytöksestä ja työntekijöiden suhtautumisesta lasten välisiin kiusaamistilanteisiin sekä huolta alle 3-vuotiaiden lasten laadukkaan pedagogiikan toteutumisesta 2–5-vuotiaiden lasten ryhmässä.
Tampereen kaupungin yksityisen varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta on aloittanut asian käsittelyn valvonta-asiana 13.3.2026.
Päiväkoti Hokauksen toiminnasta vastaava johtaja on antanut kirjallisen selvityksen Tampereen kaupungin yksityisen varhaiskasvatuksen ohjauksen ja valvonnan tietoon tulleisiin epäkohtiin 22.3.2026.
Päiväkodin antama selvitys
Päiväkodin antamassa selvityksessä todetaan, että päiväkodin kaikki työntekijät ovat sitoutuneet puuttumaan lapsiryhmissä esiintyvään lasten väliseen väkivaltaiseen käytökseen ja kiusaamistilaisiin välittömästi, jos havaitsevat kiusaamista. Kaikki tapaukset käsitellään heti lasten kanssa ja niistä tiedotetaan myös lasten huoltajia. Päiväkodin kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelmassa on avattu konkreettisesti toimintamallit, joita käytetään kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamiseen puuttumisessa.
Selvityksessä todetaan myös, että päiväkodin kiusaamisen estämisen suunnitelma päivitetään joka toimintakausi ja käydään läpi aina tarvittaessa. Suunnitelma on tulostettu jokaiseen ryhmään ja se löytyy myös talon Teams-kanavalta.
Päiväkodin selvityksen mukaan päiväkodin lapsiryhmät on suunniteltu 0–2-vuotiaille, 1–3-vuotiaille, 2–4-vuotiaille sekä 2–5- vuotiaille lapsille. Laadukas pedagogiikka myös alle 3-vuotiaille lapsille varmistetaan toteuttamalla toimintaa pienryhmissä, jotka muodostetaan lasten ikä, mielenkiinnonkohteet ja tarpeet huomioiden. Myös siirtymätilanteiden suunnittelussa hyödynnetään pienryhmiä kulloisenkin lapsiryhmän tarpeita vastaavaksi ja turvallisuutta lisääväksi.
Lapsiryhmiä muodostettaessa on painotettu pysyvien vuorovaikutussuhteiden kehittymiseen lasten ja kasvattajien välille. Ryhmästä toiseen siirtoja pyritään tekemään harvoin.
Lapsiryhmien ikäjakaumat 0–2-v, 1–3-v, 2–4-v sekä 2–5-v mahdollistavat vertaisoppimisen lisäksi myös eri ikäisten lasten toisiltaan oppimista.
Pienemmät lapset oppivat isompia lapsia seuraamalla monia vasun oppimisen alueita, esimerkiksi puheen kehittymistä tukee, kun lapsella on vanhempia lapsia ryhmässään. Myös ryhmän vanhemmat lapset oppivat nuoremmiltaan monia taitoja, esimerkiksi empatiaa ja osallisuutta, kun he saavat toimia mallina ja pääsevät myös auttamaan nuorempia lapsia.
Pienryhmätoiminta on toimintamalli, jota korostetaan henkilöstölle. Tätä suunnitellaan ja arvioidaan sekä talon yhteisisissä palavereissa, että kasvattajatiimien palavereissa. Lasten jakaminen pienryhmiin on tärkeä osa pedagogiikkaa ja myös turvallisuuteen vaikuttava tekijä.
Päiväkodin antamassa selvityksessä todetaan myös, että päiväkodin kasvattajatiimeissä painotetaan henkilöstön tutkintojen kelpoisuuksia, ammattitaitoa ja erityisosaamista, joka soveltuu parhaiten ryhmään. Johtaja seuraa kasvattajien ja lasten välisiä suhdelukuja ja vastaa lainmukaisesta mitoituksesta. Johtaja ja apulaisjohtaja havainnoivat päiväkodin arkea.
Keskeiset sovellettavat säädökset ja määräykset
Varhaiskasvatuslain (540/2018) 2 §:n mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.
Varhaiskasvatuslain 3 §:n mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteina on esimerkiksi varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö sekä turvata lasta kunnioittava toimintatapa. Varhaiskasvatuslain 3 §:n mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on lisäksi kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ja edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata toisten ihmisten kunnioittamiseen.
Varhaiskasvatuslain 4 §:n mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
Varhaiskasvatuslain 10 §:n mukaan varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset huomioon ottaen. Varhaiskasvatuksessa lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä.
Varhaiskasvatuslain 34 §:n mukaan varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.
Varhaiskasvatuslain 35 §:n mukaan päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien lapsien määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutettuna riittävä määrä henkilöitä, joilla on varhaiskasvatuslaissa säädetty varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus. Mitoituksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa varhaiskasvatuksesta (7537/2018).
Varhaiskasvatuslain 57a §:n mukaan (4.6.2021/453) henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta todetaan, että työ- tai virkasuhteisen henkilön on ilmoitettava viipymättä varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa laissa säädetyn mukaisesti.
Arviointi ja johtopäätös
Varhaiskasvatuksen palveluntuottajalla on vastuu turvallisesta oppimisympäristöstä. Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön kattaa koko sen ajan, jolloin lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusyksikön johtaja vastaa johtamansa yksikön toiminta- ja turvallisuuskulttuurista. Johtajalta edellytetään henkilöstön perehdytystä, ohjausta ja havaittuihin poikkeamiin puuttumista. Johtajan lisäksi päiväkodin henkilöstö vastaa omalta osaltaan lapsiryhmän oppimisympäristön turvallisuudesta, hyvinvoinnista, riskien arvioinnista ja lasten välisiin kiusaamistilanteisiin puuttumisesta, niiden selvittämisestä ja huoltajille niistä tiedottamisesta.
Varhaiskasvatuksen koko henkilökunnan tulee olla tietoinen lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittymisestä, sekä osata tunnistaa näiden taitojen harjoitteluun tarvittavia tukitoimia. Yhteistyö lasten huoltajien kanssa korostuu yhteisten toimintamallien rakentamisessa.
Johtopäätöksenä todetaan, että saatujen selvitysten perusteella palveluntuottajan toiminnassa on ilmennyt lasten varhaiskasvatuksen laatuun liittyviä epäkohtia, jotka ovat korjattavissa palveluntuottajan omilla korjaavilla toimenpiteillä.
Valvontaviranomainen kiinnittää palveluntuottaja Pilke päiväkodit Oy:n aluejohtajan ja päiväkoti Hokauksen toiminnasta vastaavan johtajan huomiota varhaiskasvatuksen asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallintotavan noudattamiseen.
Päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tulee huolehtia, että varhaiskasvatusympäristö on kokonaisuudessaan lapselle kehittävä, oppimista edistävä, turvallinen ja terveellinen.