Päätöksen perustelut
Tampereen kaupungin yksityisen varhaiskasvatuksen ohjauksen ja valvonnan tietoon on tullut 6.3.2026 selvitystä vaativia mahdollisia epäkohtia koskien Päiväkoti Kullannupun toimintaa.
Selvitettävät epäkohdat koskevat huoltajan huolta kristillisyyden näkymisestä osana pedagogista toimintaa, lasten välisten konflikti- ja kiusaamistilanteiden käsittelyä, yksittäistä tilannetta lapsen siirrosta lepohetkeltä keittiötilaan, toimintamallia lasten tapaturmatilanteiden hoidossa, lasten myönteisen ruokasuhteen tukemista ja lähiympäristöön suuntautuvan oppimisympäristön hyödyntämistä osana pedagogista toimintaa.
Tampereen kaupungin yksityisen varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta on aloittanut asian käsittelyn varhaiskasvatuksen valvonta-asiana 9.3.2026 huoltajalta saadun kirjallisen palautteen perusteella.
Päiväkoti Kullannupun toiminnasta vastaava johtaja on antanut kirjallisen selvityksen yksityisen varhaiskasvatuksen ohjauksen ja valvonnan tietoon tulleisiin mahdollisiin epäkohtiin 24.3.2026.
Päiväkodin selvitys asiassa
Päiväkoti Kullannupulta saadun selvityksen mukaan kristillinen arvopohja näkyy päiväkodin arjessa luonnollisena osana päiväkodin toimintakulttuuria ja vuorovaikutuksessa, tapahtumissa, juhlissa, sekä pedagogisessa toiminnassa. Saadun selvityksen mukaan lapsen ei tarvitse osallistua kristillisyyttä käsittelevään toimintaan näin halutessaan, mutta rauhoittumiseen ja hiljentymisen harjoitteluun heitä kannustetaan yhteisen toiminnan osalta.
Lapsia kohdellaan aina tasavertaisesti, huolimatta siitä osallistuuko hän kristillisesti pohjautuvaan toimintaan. Asiassa saadun selvityksen mukaan, lasten kanssa käydyissä keskusteluissa kerrotaan, että perheillä on erilaisia käsityksiä ja toimintatapoja myös kristillisyyteen liittyen ja eivätkä nämä arvota ihmistä.
Saadun selvityksen perusteella Päiväkoti Kullannuppu on laatinut kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman vastaamaan tilanteisiin lasten konflikti- ja kiusaamistilanteissa. Päiväkodin henkilökunta on perehdytetty toimintamallin osalta ja perheille annetaan laadittu suunnitelma palvelusopimuksen yhteydessä. Perheitä on myös osallistettu vuosittain kiusaamisen ehkäisysuunnitelman päivitykseen. Vanhempainillassa kiusaamisen ehkäisyä on saadun selvityksen mukaan käsitelty viimeksi helmikuussa 2026.
Selvityksen perusteella yksittäinen tilanne, jossa lapsi on siirretty lepohetkeltä keittiötilaan päiväkodin johtajan kanssa, on tapahtunut tilanteessa, jossa päiväkodin johtaja on sijaistanut kesken päivän sairastunutta keittiötyöntekijää ja viereisestä lapsiryhmästä on siirretty lapsi lepohetkeltä hetkellisesti pois. Tilanne on harmittanut lasta ja hän on reagoinut fyysisesti tilanteessa. Selvityksen mukaan päiväkodin johtaja on antanut lapselle aikaa rauhoittua noin 5 minuuttia ja sitten käynyt keskustelua lapsen kanssa tilanteesta. Annetun selvityksen mukaan tilanne on rauhoittunut nopeasti ja lapsi on palannut omalle paikalleen lepohuoneeseen.
Ohjaukseen ja valvontaan saapuneen selvityksen perustella Päiväkoti Kullannupun toimintamalli lasten tapaturmatilanteiden hoidossa on sovitun mukainen ja päiväkodissa työskentelee tarpeellinen määrä ensiaputaitoista henkilöstöä.
Saadun selvityksen perusteella Päiväkoti Kullannuppu tukee myönteisen ruokasuhteen kehittymistä ja päiväkodilla on tarvittaessa käytössä turvaruoka sitä tarvitseville lapsille.
Selvityksen mukaan oppimisympäristöä muokataan ja kehitetään. Päiväkodin oppimisympäristö laajenee tarvittaessa lähiympäristöön luistelun, kirjastovierailujen ja muiden retkien muodossa.
Keskeiset sovellettavat säädökset ja määräykset
Varhaiskasvatuslain (540/2018) 3 §, 1 momentin, 6. kohdan mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa.
Opetushallituksen hyväksymien Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022) mukaan katsomuskasvatuksessa varhaiskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena voivat olla lapsiryhmässä olevat uskonnot ja muut katsomukset. Lasten kanssa voidaan tarkastella myös laajemmin uskontoja, katsomuksia ja uskonnottomuutta.
Tavoitteena on edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tukea lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehittymistä. Katsomuskasvatuksessa tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen ja kunnioittaen.
Opetushallituksen laatimassa ohje yhteisistä juhlista, uskonnollisista tilaisuuksista ja katsomuskasvatuksen järjestämisestä varhaiskasvatuksessa (OPH-1944-2025) asiakirjassa painotetaan, kuinka varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen tulee olla uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.
Lasta ei saa ohjata mihinkään katsomukseen, eikä häneen saa katsomuksellisesti vaikuttaa. Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus ei voi pitää sisällään uskonnon harjoittamista, esimerkiksi ruokarukousta tai jumalanpalvelusta. Opetushallituksen laatima ohjeistus koskee myös vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuvaa varhaiskasvatusta.
Opetushallituksen laatiman ohjeistuksen (OPH-1944-2025) mukaan yhteisiin juhliin voi sisältyä uskontoon viittaavia yksittäisiä elementtejä. Tarkkaa rajaa uskontoon viittaavien elementtien sallitulle määrälle varhaiskasvatuksen yhteisissä juhlissa ei voida antaa, vaan asia jää varhaiskasvatuksen järjestäjän, tai palveluntuottajan tai varhaiskasvatusta antavan yksikön harkittavaksi.
Uskonnonvapauslain (453/2003) 3 §:n mukaan lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa ja heillä on oikeus päättää, missä muodossa lapsi voi osallistua uskontoa käsitteleviin tilaisuuksiin tai tapahtumiin. Valvontaviranomainen painottaa, että huoltajille toimitettavista tiedotteista tulee käydä selkeästi ilmi varhaiskasvatuksen yhteydessä järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset sekä niille mahdollinen vaihtoehtoinen toiminta.
Päiväkodissa aloittaville perheille tulee kertoa selkeästi kristillisyyteen pohjautuvasta toiminnasta ja siitä, miten se näkyy päiväkodin arjen toiminnassa. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuva paikallinen suunnittelu voi olla omaleimaista, mutta se ei voi olla ristiriidassa varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön tai varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kanssa.
Varhaiskasvatuslain (540/2018) 10 §:n mukaan varhaiskasvatus on järjestettävä siten, että lapsen terveys ja turvallisuus varmistetaan. Lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta, jossa häntä suojataan väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Varhaiskasvatuslain (540/2018) 3 §:n mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukea lapsen vertaissuhteiden muodostumista.
Varhaiskasvatuslain (540/2018) 3 §:n, 1 momentin, 5. kohdan mukaisesti varhaiskasvatuksen tavoitteena on turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä. Kohdan 8. mukaan kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen ja 10. kohdan mukaan toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.
Varhaiskasvatuslain (540/2018) 10 §:n mukaan varhaiskasvatusympäristön on oltava terveellinen ja turvallinen. Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia lasten fyysisestä turvallisuudesta ja henkilökunnan riittävästä ensiaputaidosta.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022) mukaan ruokailu järjestetään osana pedagogista toimintaa. Ruokakasvatuksen tavoitteena on myönteisen ruokasuhteen rakentuminen, sekä monipuolisten ruokatottumusten edistäminen. Ruokailutilanteessa aikuinen toimii mallina ja luo hyväksyvän ilmapiirin, jossa lapsen yksilölliset tarpeet ja kokeilunhalu otetaan huomioon.
Oppimisympäristön osalta varhaiskasvatuslain (540/2018) 10 §:n mukaan varhaiskasvatuksen toimintaympäristön on oltava lapselle terveellinen ja turvallinen, edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, sekä 3 §:n mukaan varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, mikä edellyttää osallistavaa ja muunneltavaa oppimisympäristöä.
Arviointi ja johtopäätös
Varhaiskasvatuksen palveluntuottajalla on vastuu turvallisesta oppimisympäristöstä. Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön kattaa koko sen ajan, jolloin lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusyksikön johtaja vastaa johtamansa yksikön toiminta- ja turvallisuuskulttuurista. Johtajalta edellytetään henkilöstön perehdytystä, ohjausta ja havaittuihin poikkeamiin puuttumista.
Johtajan lisäksi päiväkodin henkilöstö vastaa omalta osaltaan lapsiryhmän oppimisympäristön turvallisuudesta, hyvinvoinnista, riskien arvioinnista ja lasten välisiin kiusaamistilanteisiin puuttumisesta, niiden selvittämisestä ja huoltajille niistä tiedottamisesta. Varhaiskasvatuksen koko henkilökunnan tulee olla tietoinen lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittymisestä, sekä osata tunnistaa näiden taitojen harjoitteluun tarvittavia tukitoimia. Yhteistyö lasten huoltajien kanssa korostuu yhteisten toimintamallien rakentamisessa.
Johtopäätöksenä todetaan, että saatujen selvitysten perusteella palveluntuottajan toiminnassa ei ole ilmennyt varhaiskasvatuksen laatuun liittyviä sellaisia epäkohtia, jotka eivät olisi korjattavissa palveluntuottajan omilla korjaavilla toimenpiteillä.
Päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tulee huolehtia, että varhaiskasvatusympäristö on kokonaisuudessaan lapsille kehittävä, turvallinen, terveellinen, sekä uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamaton.
Sovelletut oikeusohjeet
Varhaiskasvatuslaki (540/2018)
Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta (7537/2018)
Opetushallituksen ohje yhteisistä juhlista, uskonnollisista tilaisuuksista ja katsomuskasvatuksen järjestämisestä varhaiskasvatuksessa (OPH-1944-2025)
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022)
Uskonnonvapauslaki (453/2003)
Tampereen kaupungin hallintosääntö 2.9.2025
Hallintolaki (434/2003)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)