Lausunnot
Terveydensuojeluviranomaisen lausunto:
Osa A Toimiva lainsäädäntö ja valvonta pitää sisällään toimenpide-ehdotukset vesihuoltolainsäädännön uudistamiseksi, hyvän vesihuollon kriteerien käyttöönottamiseksi sekä vesihuoltolaitosten talouden ja toiminnan laadun valvonnan tehostamiseksi.
Tampereen terveydensuojelu katsoo, että vesihuoltolainsäädännön uudistaminen on erittäin suotavaa. Erityisesti vesihuollon toiminta-aluemäärityksen ja liittämisvelvoitteen selkeyttäminen on tarpeen, sillä nykytilanne on haasteellinen käytännön työn kannalta. Toiminta-aluemääritykseen ja liittämisvelvollisuuteen liittyviä epäselvyyksiä on tuotu hyvin esiin ohjelman taustaselvityksenä tehdyssä Vesihuoltolain toimivuuden arviointi -selvityksessä. (Saarinen 2020). Terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta toiminta-alueilla tulee myös pystyä varmistumaan siitä, että verkostoon saadaan varmasti riittävä määrä liittyjiä ja veden käyttö verkostossa on riittävää ja sitä kautta myös veden laatu verkostossa pystytään säilyttämään hyvänä.
Tampereen terveydensuojelu katsoo, että hyvän vesihuollon kriteeristön luominen ja käyttöönotto esitetyllä tavalla on erittäin haastavaa. Kriteerit tulisi harkita erityisen tarkkaan pienten vesilaitosten osalta. Lisäksi järjestelmästä on vaarana tulla liian raskas. Tampereen terveydensuojelun n näkemyksen mukaan elintarvikevalvonnasta tuttu hymynaama-tyyppinen tarkastelu tuntuu ongelmalliselta, kun ajatellaan asiakkaan näkökulmaa. Hymynaama -tyyppinen tarkastelu toimii elintarvikealan yritysten kohdalla paremmin, koska asiakas voi valita kuinka iloisen hymynaaman omaavaa palvelua käyttää, mutta vesilaitoksen kohdalla asiakas ei voi valita käyttämäänsä veden toimittajaa. Juomavesidirektiivi edellyttää jo, että vedenlaatutulokset tullaan esittämään verkossa (vesi.fi) helposti ymmärrettävässä muodossa (”värikoodaus”). Ympäristöterveys katsoo, että direktiivin edellyttämät tiedot antavat asiakkaalle tarvittavan informaation vesilaitoksen toiminnasta.
Terveydensuojeluviranomaisen kokemuksen mukaan vesihuoltolaitosten talouden ja toiminnan laadun valvonnan tehostaminen edellyttäisi tehokkaampaa yhteistyötä eri valvontaviranomaisten välillä.
Osa B Toimivat vesihuoltolaitokset pitää sisällään toimenpide-ehdotukset alueellisen yhteistyön kehittämisestä, pitkäjänteisestä investointisuunnittelusta ja vesihuollon kehittämisestä sekä kohdennetusta neuvonnasta apua tarvitseville vesihuoltolaitoksille ja kunnille.
Alueellisen yhteistyön kehittäminen on erittäin kannatettavaa. Häiriötilanteiden osalta yhteistyö korostuu. Yhteistyö tulisikin saada osaksi normaaliajan toimintaa. Erityisesti kaikkein pienimpien talousvettä toimittavien laitosten (osuuskunnat) osalta yhteistyörakenteiden luominen on osoittautunut vaikeaksi ja siihen tulisi löytää hyviä ratkaisumalleja.
Tampereen terveydensuojelun näkemyksen mukaan pitkäjänteinen investointisuunnittelu ja vesihuollon kehittäminen ovat tärkeitä terveellisen talousveden saatavuuden turvaamiseksi asukkaille.
Terveydensuojeluviranomaisella on tietoa kohdennettua neuvontaa tarvitsevista vesihuoltolaitoksista. On tärkeää varmistaa, että neuvontaa antavalla taholla on käytettävissään riittävät resurssit ohjaukseen ja neuvontaan.
Osa C koskee osaamisen kehittämistä ja pitää sisällään toimenpide-ehdotukset pätevyysvaatimuksista vesihuoltoalalle ja vesihuollon urapolkujen kehittämisestä
Kannatamme pätevyysvaatimuksia vesihuoltoalalle. Yksiselitteisten pätevyysvaatimuksien määrittäminen vesihuoltoalalle on vaativa tehtävä. Eri kokoisilta vesihuoltolaitoksilta vaadittaan erilaista osaamista. Pätevyysvaatimusten laadinnassa tulee huomioida talousvettä toimittavien laitosten koko ja erilaiset tarpeet.
Osa D Resurssiviisaus ja digitalisaatio käsittelee toimenpide-ehdotuksia alueellisten vesiosaamis- ja kiertotalouskeskittymien yhteistyön edistämisestä sekä vesihuoltolaitosten digitalisaatiovalmiuksien ja tiedonhallinnan kehittämisestä.
Tampereen ympäristöterveydellä ei ole huomautettavaa ohjelman D-osaan.