Perustelut
Palvelu- ja vuosisuunnitelmaraportissa raportoidaan keskeiset strategiaa toteuttavat toimenpiteet, talouden toteumat ja ennusteet sekä riskienhallinnan tilanne.
Tampereen strategiaa ja muita pitkän aikavälin tavoitteita toteutetaan palvelu- ja vuosisuunnitelmassa määritellyillä toimenpiteillä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen toiminnan osalta toimenpiteet etenivät tammi-joulukuussa pääosin suunnitelmien mukaisesti. Onnistumisina pidetään muun muassa rakennemuutosten toteuttamista, hoitoketjujen sujuvuuden vahvistamista ikäihmisten palveluissa, Pirkanmaan Omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksen perustamista, digitaalisten palvelujen käyttöönoton laajentumista ja Kehittämis-hyvinvointikeskuksen valmistelun etenemistä.
Suunnitelluista toimenpiteistä arvioitiin osittain toteutuvan tuloksellisuuspilottien hyödyntäminen johtamisen välineenä sekä työntekijäkokemuksen parantaminen mittaustulosten avulla. Maakunnallisen henkilökohtaisen avun palvelusetelin käyttö ja PSHP:n sopimusohjausmallin kehittäminen ei toteutunut. Riskienhallinnan osalta tunnistetaan erityisesti tietosuojan, työhyvinvoinnin ja jaksamisen sekä sopimuskumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen hallinnan tärkeä rooli. Avustusyhteisöjen taloudellinen tilanne on koronan myötä hankaloitunut, mikä vaikeuttaa yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa. Toimenpiteistä, joiden arvioitiin jäävän kokonaan tai osittain toteutumatta sekä riskien hallintakeinoista, raportoidaan lautakunnalle liitteessä tarkemmin.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakate toteutui 2,8 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.10.2020 lisätalousarvion, joka heikensi lautakunnan toimintakatetta 17,9 milj. euroa. Tilinpäätöksessä nettomenojen kasvu on 47,5 milj. euroa eli 6,2 % edellisvuoteen verrattuna. Nettomenojen kasvuun vaikutti palvelutarpeen kasvu erityisesti ikäihmisten palveluissa ja lastensuojelussa sekä koronaviruspandemian vuoksi lisääntyneet laboratorio- ja suojavarustekustannukset. Vastaavasti erikoissairaanhoidon menojen kasvu oli erittäin maltillista, mikä johtui poikkeustilanteen vuoksi supistetuista ei-kiireellisistä palveluista.
Toimintatuotot toteutuivat 5,3 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui pääosin myynti- ja maksutuottojen kertymästä. Myyntituottojen talousarviota suurempi toteuma johtui valtion maksamista kustannuskorvauksista pakolaisten ja veteraanien palveluihin sekä aiheutuneisiin kustannuksiin perustuvasta Oriveden yhteistoimintaosuudesta. Maksutuottojen suurimmat ylitykset olivat ikäihmisten palveluissa ja suun terveydenhuollossa. Lisäksi tuet ja avustukset sekä muut toimintatuotot toteutuivat budjetoitua suurempina.
Toimintakulut ylittivät talousarvion 8,1 milj. eurolla, mikä johtui suurelta osin palvelujen ostoista sekä lääke- ja hoitotarvikekustannuksista. Henkilöstökulut toteutuivat budjetoitua pienempinä rekrytointihaasteiden vuoksi vastaanottopalveluissa ja ikäihmisten palveluissa. Henkilöstövajetta jouduttiin korvaamaan palvelujen ostoilla. Palvelujen ostot ylittyivät asiakasmäärän, palvelujen kysynnän ja palvelutarpeen kasvusta johtuen. Koronatestaus lisäsi merkittävästi laboratoriopalvelujen ostoja. Suurimmat ylitykset muutettuun talousarvioon verrattuna aiheutuivat koronatestauksen kustannuksista, ikäihmisten asumispalvelujen kasvusta, lastensuojelun palvelutarpeen kasvusta ja PSHP:n erikoissairaanhoidon palvelutilauksesta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat -tiliryhmän kulut toteutuivat talousarviota suurempina koronasta aiheutuvien suojamateriaalien ostoista sekä C-hepatiittipotilaiden hoidosta johtuen. Avustukset ylittyivät koronaviruspandemian vuoksi ulkoisille sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajille maksettavista suojavarustekustannusten korvauksista johtuen. Vuokrakulujen ylitys johtui pääosin Tullintorin suun terveydenhuollon tiloista sekä apuvälineyksikön ja pandemiavastaanoton vuokrista. Muiden toimintakulujen ylitys johtui asiakasmaksuista kirjattavista luottotappioista ja ulosottokuluista.
Koronaviruspandemian aiheuttamia välittömiä kustannuksia toteutui yhteensä 12,4 milj. euroa. Näitä ovat muun muassa testaus- ja suojavarustekustannukset sekä ulkoisille palvelutuottajille myönnetyt korona-avustukset. Valtion maksamat koronakustannusten korvaukset sisältyivät vuonna 2020 peruspalvelujen valtionosuuteen. Lisäksi poikkeustilanne on pienentänyt välillisesti toimintatuottoja arviolta 1,0 milj. euroa ja toimintakuluja noin 17,6 milj. euroa. Välilliset vaikutukset aiheutuvat supistuneesta toiminnasta erityisesti erikoissairaanhoidossa ja psykosiaalisen tuen palveluissa.
Investoinnit toteutuivat 0,6 milj. euroa talousarviota pienempinä, mikä johtui hankkeiden viivästymisestä ja joidenkin hankkeiden toteutumisesta suunniteltua pienempinä. Suurin säästö syntyi opiskeluterveydenhuollon tilojen valmistumisen viivästymisen takia.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmaraportti tammi-joulukuu 2020 hyväksytään.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.