Perustelut
Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla MRL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.
Tontille rakennetaan toinen asuinrakennus vanhan talousrakennuksen paikalle. Uudisrakennus on kaksikerroksinen ja siihen liittyy autokatos.
HAKIJAN ANTAMAT PERUSTELUT
”Rakennetaan kaksikerroksinen omakotitalo ja siihen liittyvä autokatos asemakaava-alueelle. Kiinteistöllä on ennestään yksi omakotitalo (90 + 80 m2), jota on laajennettu vuonna 2016 sekä talousrakennus (27 m2), joka puretaan uuden omakotitalon paikalta.
Kiinteistön varsinaisella rakennusalalla on 1800-luvulla rakennettu omakotitalo, jota ei hyvän kuntonsa vuoksi ole haluttu purkaa. Kestävää rakentamista on haluttu tukea remontoimalla alkuperäistä asuinrakennusta. Nykyinen talousrakennus on päässyt hyvin huonoon kuntoon.
Asemakaavan mukainen rakennusoikeus v400 mahdollistaa lisärakentamisen ja näin on myös useilla naapurikiinteistöillä toimittu. Jäljelle jäänyt rakennusoikeus halutaan hyödyntää. Hankkeen myötä toteutuu tavoiteltu täydennysrakentaminen.
Rakentamalla kiinteistölle kaksi omakotitaloa/erillispientaloa kerrostalon sijaan mahdollistetaan molemmille perheille laadukkaampaa asumista ja saadaan kodeista aukeamaan näkymät useampaan suuntaan. Uusi rakennus täydentää luontevasti Järvensivuntien pohjoispuolen poimuilevaa rakennusten rivistöä.
Asemakaavassa on merkitty talousrakennuksen suurin sallittu rakennusala, joka ylitetään. Vanha talousrakennus puretaan. Talousrakennuksen sijaan rakennetaan omakotitalo.
- Perustelu: Tontilla on jäljellä riittävästi rakennusoikeutta.
(Asuinrakennuksen etäisyys samalla tontilla ja naapuritontilla olevista asuinrakennuksista jää alle kahdeksan metrin. Palon leviäminen estetään rakenteellisin keinoin rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan. Makuuhuoneiden tuuletusikkunat ovat Pientalon palokortin (Rakennusvalvontojen yhtenäiset käytännöt) sekä paloviranomaisen hyväksynnän mukaan pinta-alaltaan karmimitalla laskettuna korkeintaan 0,2 m2/ikkuna. Varatiet mh:sta on huomioitu suunnitelmissa.)
Asemakaavan mukaan korttelialue on AK asuinkerrostalojen korttelialue. Tästä poiketen rakennetaan omakotitalo.
- Perustelu: tontilla olemassa oleva omakotitalo on haluttu korjata ja laajentaa, ja rakennusoikeutta on asemakaavassa jäljellä riittävästi toiselle omakotitalolle.
- Asemakaavan mukainen kerrosluku on II (kaksi).
-> katutasossa on kellari, josta yli 50 % on maanpinnan alapuolella. Pääsisäänkäynti on sen yläpuolisella tasolla, jolloin varsinainen kerrosluku on II (kaksi)
- Tontille rakennetaan toinen ajoliittymä.”
KUULEMINEN
Naapurit on kuultu hakijan toimesta. Kiinteistötoimi, jolla ei ollut huomautettavaa, on kuultu kaupungin toimesta. Kolmella naapurilla oli huomautettavaa hankkeesta. Muistutuksissa otettiin kantaa mm. rakennuksen kokoon ja sijaintiin, paloturvallisuuteen sekä uudisrakennuksen naapuritontille aiheuttamiin haitallisiin vaikutuksiin. Referoidut muistutukset vastineineen ovat hakemuksen liitteenä. Myös alkuperäiset muistutukset ovat hakemuksen liitteenä. Henkilötietoja sisältävien muistutusten verkkojulkisuutta on rajattu. Muistutukset näkyvät yhdyskuntalautakunnan jäsenille.
Rakennuspaikalla järjestettiin maastokatselmus 26.11.2020. Paikalla olivat hakijat, naapureita, yhdyskuntalautakunnan jäseniä sekä kaupungin edustajia. Esiin nousseita asioita olivat mm. rakennuksen koko ja sijainti sekä uudisrakennuksen naapuritontille aiheuttamat haitalliset vaikutukset. Maastokatselmuksen muistiinpanot ovat liitteenä.
POIKKEUKSET
Tontti on asemakaavassa osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Siitä poiketen tontille rakennetaan toinen asuinrakennus, joka on erillispientalo.
Tontille on osoitettu yksi rakennusala asuinrakennukselle ja toinen rakennusala talousrakennukselle. Siitä poiketen uusi asuinrakennus rakennetaan asemakaavan määrittämän rakennusalan ulkopuolelle sijoittuen osittain talousrakennukselle määrätylle rakennusalalle, tontille sallitun kokonaisrakennusoikeuden ylittymättä.
ASEMAKAAVOITUS
Tontti sijaitsee Järvensivun kaupunginosassa, rajautuen koillisessa Käenpuistikkoon ja pientalotonttiin, kaakossa ja luoteessa pientalotontteihin sekä lounaassa Järvensivuntiehen. Naapuruston rakennuskanta on pientalovaltaista ja se on rakentunut usean eri vuosikymmenen aikana. Rakennukset sijoittuvat tonteilla vaihtelevasti, osa sijaitsee kadunvarressa, osa hieman kauempana tontin sisäosassa. Asuinkerrosten kerrosluku on 1,5-3. Rinnetonteilla asuinkerrosten lisäksi on usein alarinteen puolella näkyvissä myös kellarikerros.
Tontti laskee lounaaseen kohti Järvensivuntietä. Korkeuseroa tontilla on kaupungin pohjakartan mukaan enimmillään 4-6 metriä. Tontin länsiosassa sijaitsee asuinrakennus, joka on valmistunut 1800-luvulla, kylmä varastorakennelma sekä tontin itäreunalla pieni talousrakennus. Asuinrakennusta on saneerattu ja korotettu vuonna 2016. Suunnitelman mukaan vanha talousrakennus puretaan.
Tontilla on voimassa asemakaava nro 5529 vuodelta 1979. Asemakaavassa tontti on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tontille on merkitty kaksi rakennusalaa, tontin länsiosaan asuinrakennuksen rakennusala ja itäosaan talousrakennuksen rakennusala. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontin kadunpuoleisessa osassa on istutettava alueen osa. Autopaikkoja tulee rakentaa yksi kutakin asuntoa kohti.
Tontille osoitettu rakennusoikeus on 400 k-m2. Vanhassa asuinrakennuksessa käytetty kerrosala on 170 m2. Uudisrakennuksen pinta-ala on 205 k-m2 ja purettava talousrakennus on pinta-alaltaan 27 m2. Uuden asuinrakennuksen rakentamisen jälkeen tontilla on käytetty kerrosalaa yhteensä 375 m2. Rakennusoikeutta jää jäljelle 25 k-m2. Tontilla sijaitsee lisäksi 9 m2 suuruinen varastorakennelma, jota ei lasketa kerrosalaan.
Uutta asuinrakennusta ja autokatosta on lyhennetty alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna ja sen myötä asuinosan päämassa on tuotu samaan linjaan kuin tontilla jo oleva rakennus. Rakennuksen päädyssä, kellarin tasossa oleva autokatos tulee asuinosaa lähemmäksi katua, mutta jättää kadunvarren vapaaksi rakentamiselta laajemmalta alueelta kuin alun perin oli suunniteltu.
Koska tontilla on useamman metrin korkeusero, sijoittuu rakennus rinteeseen siten, että kadun puolella on osittain maanpäällinen kellarikerros ja sen päällä kaksi asuinkerrosta. Kellaria ei lasketa kerrosalaan eikä se siten muodosta kerrosta, joten asemakaavan kerrosluku, kaksi (II) ei ylity.
Tontti sijaitsee n. 50 metriä radasta, jonka junaliikenne aiheuttaa ajoneuvoliikenteen lisäksi alueelle melua. Oleskelualueilla sovelletaan Ympäristöministeriön asetuksen 796/2017 määräystä, jonka mukaan oleskelualueilla liikenteestä aiheutuva A-painotettu keskiäänitaso ei saa päiväaikana ylittää (LA,eq,7-22) 55 dB ja yöaikana (LA,eq, 22-7/vanha alue) 50 dB. Tontille teetetyn meluselvityksen mukaan tontilla olevalla ulko-oleskeluun käytettävällä alueella liikenteen melutaso jää alle 55/50 dB.
Tontille on tällä hetkellä toteutettu kaksi autopaikkaa nykyisen asuinrakennuksen yhteyteen. Uudisrakennuksen yhteyteen tulee autokatokseen kaksi autopaikkaa ja autotalliin yksi. Asemakaavan autopaikkavaatimus täyttyy.
Toisen ajoneuvoliittymän rakentaminen ei ole poikkeus, sillä se kuuluu rakennusvalvonnan toimivaltaan.
Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.
Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Asemakaavassa kortteli on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi, mikä mahdollistaa tontille rakennettavan useampia asuntoja kuin yhden, joten yhden uuden asunnon sijoittaminen tontille ei poikkea kaavan sallimasta tilanteesta. Kortteli on pääosin toteutunut erillispientalojen alueena. Useamman kuin yhden asuinrakennuksen sijainnista samalla tontilla on Tampereella useita esimerkkejä, joten esitetty ratkaisu ei sinällään ole poikkeuksellinen. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, joka modernin arkkitehtuurin myötä tuo uuden kerrostuman eri vuosikymmeninä rakentuneeseen kortteliin ja sen lähialueeseen. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan, että esitetty uudisrakennuksen sijainti ja muoto jatkavat jossain määrin vanhan piharakennuksen maisemallista asemaa pihapiirin kokonaisuudessa. Piharakennuksen purkua ja sen korvaavaa uudisrakentamista voidaan museon mukaan siten pitää mahdollisena. Järvensivun alue tulee jatkossakin säilymään asuinalueena, joten toisen asuinrakennuksen rakentaminen tontille ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Tontti on ollut asuinkäytössä yli sata vuotta. Tonttia ympäröi pensasaita ja se on kulkuväyliä lukuun ottamatta nurmipintainen. Pihalla on myös pensaita ja hedelmäpuita. Kaupungilla olevien tietojen mukaan tontilla ei ole erityisiä luontoarvoja, joten rakennushanke ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.
Tontilla jo oleva asuinrakennus sijoittuu likimain sille osoitetun rakennusalan keskelle. Uudisrakennus sijoittuu kaksikerroksisena asuinrakennukselle osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, osin talousrakennuksen rakennusalalle. Tontilla jäljellä olevan rakennusoikeuden sijoittaminen asemakaavan rakennusalalle edellyttäisi tontilla sijaitsevan, 1800-luvulta peräisin olevan asuinrakennuksen osittaista tai kokonaan purkamista tai merkittävää laajentamista (rakennusalan ulkopuolelle). Asuinrakennus halutaan säilyttää, vaikka sille ei asemakaavassa ole annettu suojelumääräystä. Tontilla voimassa olevassa vuoden 1979 asemakaavassa ei ole huomioitu rakennetun ympäristön suojelutavoitteita lainkaan. Täydennysrakentamisen tavaksi valittu uuden erillispientalon rakentaminen mahdollistaa jäljellä oleva rakennusoikeuden käyttämisen vaarantamatta rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Jäljellä olevan rakennusoikeuden käyttäminen laajentamalla nykyistä rakennusta olisi vaikuttanut heikentävästi olemassa olevan rakennuksen arvoihin. Näin ollen voidaan todeta, että rakennushanke ei vaikeuta rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Kortteli on rakentunut usean eri vuosikymmenen aikana eikä alueella siten ole yhtä vallitsevaa rakennusaikakautta tai -tapaa. Uudisrakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista. Julkisivukuvasta näkyy rakennuksen sijoittuminen suhteessa lähikiinteistöihin sekä se, että rakennuksen harjakorkeus ei ole merkittävästi suurempi kuin naapuruston rakennuksilla. Julkisivukuvasta näkyy myös, että uudisrakennuksen takana, ylärinteessä sijaitsevat asuinrakennukset ovat niin korkealla, että niiden näkymät säilyvät lähes ennallaan.
Uudisrakennus peittää jonkin verran idänpuoleisen naapurin nykyisiä viistonäkymiä, mutta kohtisuorat näkymät rakennuksesta säilyvät täysin ennallaan. Idänpuoleisen naapurin ulko-oleskelualue (+97,13) ja ensimmäisen kokonaan maanpäällisen kerroksen lattia (+97,23) ovat (arkistokuvien mukaan ja koordinaattimuutos + 0,53 m huomioiden) hieman ylempänä kuin uudisrakennuksen ensimmäisen kerroksen lattia (+97,00) ja autokatoksen päällä olevan terassin lattia (todennäköisesti hieman alle + 97,00). Terassilla on läpinäkyvät lasiset kaiteet, jotka eivät aiheuta näkemäestettä. Ensimmäisen kokonaan maanpäällisen kerroksen tasolla naapurista näkyy terassin yli, joten uudisrakennuksen aiheuttama naapurin ensimmäisen kerroksen oleskelu-/ulko-oleskelutilojen viistonäkymiä heikentävä vaikutus on uudisrakennuksen pituussuunnassa n. 3,8 m, jonka uudisrakennus tulee nykyisen talousrakennuksen ohi. Talousrakennuksen kadun puoleinen seinä on pohjakartasta mitattuna n. 13 m tontin koillisrajasta. Uudisrakennuksen asuinosan kadunpuoleinen seinä sijoittuu 16,8 metrin päähän tontin koillisrajasta. Itäpuolen naapurin yläkerran nykyisiä viistonäkymiä uudisrakennus peittää nykyistä enemmän, mutta yläkerrastakin kohtisuorat näkymät säilyvät ennallaan ja viistonäkymät osin.
Uudisrakennuksen aiheuttamaa varjostusvaikutusta on tarkasteltu useilla hakemuksen liitteenä olevilla varjotarkasteluilla.
Hankkeesta on tehty myös kesäkuulta varjotarkastelu, jossa koordinaatit eivät ole Järvensivuntie 81 tontilta vaan ilmeisimmin jostain päin Helsinkiä. Tarkastelun kuvat eivät kerro eksaktisti tilannetta, mutta ovat suuntaa antavia. Uudisrakennus alkaa kuvien mukaan varjostaa naapurin terassia klo 18 ja klo 19 noin puolet terassista on varjossa. Klo 20 aurinko on jo matalalla ja varjot niin pitkiä, että naapurirakennusten varjojen perusteella jo Järvensivuntie 81:ssä olevan nykyisen asuinrakennuksen varjo näyttäisi ulottuvan naapurin terassille peittäen sen kokonaan. Klo 21 koko naapurusto on varjossa.
Uudisrakennuksen rakentamisen jälkeen naapurin tontille paistaa aurinko etelästä esteettä koko päivän, mutta ilta-aurinko paistaa jonkin verran lyhyemmän aikaa kuin nyt. Sitä ei kuitenkaan voida pitää kohtuuttomana haittana.
Uudisrakennus on suunniteltu siten, että itään päin on ainoastaan yksi kahden kerroksen korkuinen ikkuna. Kyseessä ei ole asuinhuoneen ikkuna, joten se on mahdollista toteuttaa himmennetyllä lasilla, joka laskee päivänvalon läpi, mutta estää näkyvyyden naapuriin.
Voidaan katsoa, että uudisrakennuksen toteuttamisen jälkeen asumisen edellytykset naapuritontilla edelleen täyttyvät. Uudisrakentaminen ei myöskään estä jatkossa naapuritontin kaavanmukaista rakentamista. Uudisrakennus sijoittuu samalle etäisyydelle naapurin rajasta kuin talousrakennuksen rakennusala. Talousrakennuksen rakennusalasta ja uudisrakennuksen seinästä on naapuritontin asuinrakennuksen rakennusalaan matkaa 8 m, mikä täyttää pääikkunavaatimuksen. Mikäli naapuri haluaa rakentaa lähemmäksi rajaa, kuten nyt on jo tehty (naapurin asuinrakennus on rakennettu osittain talousrakennuksen rakennusalalle), ei länsijulkisivulle voi sijoittaa asuinhuoneen pääikkunoita. Uudisrakennuksen itäjulkisivussa ei ole asuinhuoneiden pääikkunoita.
Suunnitelman mukaisen tavanomaisen asuntorakentamisen ei voida katsoa aiheuttavan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kohtuutonta haittaa naapurikiinteistöille. Rakennushanke ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Asemakaavayksikkö toteaa, että poikkeaminen asemakaavan käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakija on myös antanut erityiset syyt poikkeamiselle.
Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.
LIITTEET:
Sijaintikartta: Kartassa on esitetty rakennuspaikan sijainti ja poikkeuslupatilanne. Tontti sijaitsee Järvensivun kaupunginosassa, rajautuen koillisessa Käenpuistikkoon ja pientalotonttiin, kaakossa ja luoteessa pientalotontteihin sekä lounaassa Järvensivuntiehen. Lähialueelle on aiemmin haettu yksi poikkeamislupa, joka on hyväksytty.
Asemakaava: Asemakaavassa tontti on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tontille on merkitty kaksi rakennusalaa, tontin länsiosaan asuinrakennuksen rakennusala ja itäosaan talousrakennuksen rakennusala. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu 400 k-m2. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontin kadunpuoleisessa osassa on istutettava alueen osa. Autopaikkoja tulee rakentaa yksi kutakin asuntoa kohti.
Asemapiirustus: Uudisrakennus sijaitsee tontin itäosassa. Ajoyhteys tontille tapahtuu uuden ajoneuvoliittymän kautta, totin eteläosasta. Tontin rakennusoikeus on 400 k-m2. Uudisrakennus on pinta-alaltaan 205 k-m2. Rakennusoikeutta tontille jää jäljelle 25 k-m2.
Havainnekuvat katu itään ja länteen: Liitteissä näytetään uudisrakennuksen sijainti suhteessa ympäröiviin rakennusmassoihin Järvensivuntieltä idästä ja lännestä päin katsottuna.
Julkisivut: Rakennus sijoittuu rinteeseen siten, että alarinteen puolella näkyvissä on kolme kerrosta ja ylärinteen puolella näkyvissä on yksi kerros. Vesikattona on musta peltikate, julkisivut ovat mustaa puupaneelia ja ikkunoiden ja ovien ulospäin näkyvät osat ovat tammen sävyä. Autokatoksen päällä olevan terassin kaiteet ovat kirkasta lasia. Sokkeli on harmaa.
Kartta rakennusten sijoittumisesta Järvensivuntien varrella: Karttaotteessa näytetään Järvensivuntien varren rakennusten sijoittuminen suhteessa katuun. Osa rakennuksista sijaitsee kadun varressa, osa kauempana kadusta. Pääosin asuinrakennukset ovat sijoittuneet kadun varteen. Liitteessä on myös ote uudisrakennuksen asemapiirroksessa, josta näkyy, että asuinrakennuksen päämassa sijoittuu samaan linjaan tontilla olevan rakennuksen kanssa ja autokatos tulee siitä hieman ulospäin.
Kerrosala: Liitteessä on pohjakuviin merkitty kerrosalaan laskettavat tilat, joita ovat ensimmäinen ja toinen asuinkerros kokonaan. Kellarikerrosta ei lasketa kerrosalaan.
Lausunnot maakuntamuseo ja Pelastuslaitos: Liitteenä oleva lausunnot.
Leikkaukset: Liitteessä on esitetty rakennuksen poikkileikkauskuva. Kellarikerroksen ja ensimmäisen asuinkerroksen kerroskorkeus (sis. välipohjan) on 3,0 m. Toisen asuinkerroksen huonekorkeus on 2,5 m.
Liikennemeluselvitys: Liitteessä esitetään uudisrakennuksen rakentamisen jälkeen tontilla vallitseva tilanne liikennemelun suhteen.
Maastokatselmuksen muistiinpanot: Maastokatselmuksen muistiinpanot.
Referoidut muistutukset ja niihin annetut vastineet: Liitteeseen on referoitu kuudessa muistutuksessa esiin tulleita asioita ja annettu niihin vastineet.
Muistutukset 6 kpl: Henkilötietoja sisältävien muistutusten verkkojulkisuutta on rajattu. Muistutukset näkyvät yhdyskuntalautakunnan jäsenille.
Pohjat: Kellarikerroksessa sijaitsee autotalli, tekninen tila sekä yksi sisäänkäynti. Ensimmäisessä asuinkerroksessa on pääsisäänkäynti, keittiö, oleskelutilat sekä saunaosasto. Toisessa kerroksessa on asuinhuoneita sekä uloskäynti.
Poikkeamislupahakemus: Liitteessä on kerrottu hankkeen, rakennuspaikan ja hakija tiedot. Hakijana ovat kiinteistön omistajat. Poikkeamislupahakemus on salassa pidettävä Tietosuojalain 29 §:n perusteella (henkilötunnus).
Varjotarkastelut 4 kpl: Liitteissä on esitetty uudisrakennuksen aiheuttama varjostusvaikutus eri aikoina.
Suuntaa antavat varjotarkastelut: Liitteessä on esitetty uudisrakennuksen aiheuttama varjostusvaikutus kesäkuussa klo 18, 19, 20 ja 21.