Lausunnot
Maakuntakaava
Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kokouksessaan 27.3.2017. Maakuntakaavan hyväksymispäätös tuli lainvoimaiseksi korkeimman hallinto- oikeuden päätöksellä 24.4.2019. Maakuntakaavassa kyseinen alue on osoitettu virkistysalueeksi ja vesialue maaseutualueeksi. Alue kuuluu myös kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen. Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinkaupunkiseudun ja eteläisen Pirkanmaan pohjois-eteläsuuntainen kehittämisvyöhyke, joka ulottuu Tampereen kaupunkikeskustan ja Lielahden alakeskuksen alueelta Rautaharkko-Lakalaivan alakeskuksen ja henkilöliikenteen aseman sekä Sääksjärven alakeskuksen kautta Lempäälän keskustaan. Etelä-Pirkanmaalla vyöhyke jatkuu Akaan taajamassa.
Yleiskaava
Kantakaupungin yleiskaava 2040 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.5.2017. Yleiskaava on kuulutettu voimaan 20.1.2020. Yleiskaavassa kyseinen ranta-alue on osa keskuspuistoverkostoa ja Näsijärvi vesialuetta. Keskuspuistoverkoston alueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 §:ssä on säädetty. Kauppi-Niihaman alue on yleiskaavassa osoitettu myös ohjeelliseksi keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueeksi. Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen tunnettavuutta ja saavutettavuutta koko kaupunkiseutua palvelevana monipuolisena keskuspuistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa virkistystoimintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maankäyttö luonnonympäristön ja maiseman arvojen kanssa.
Näsijärven rantaan luode-kaakkosuunnassa on osoitettu ohjeellinen virkistysyhteys, joka on keskuspuistoverkostoa yhdistävä virkistysyhteys tai lähivirkistysalueiden sarja. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon lähivirkistysalueiden riittävyys, luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä varmistaa virkistysyhteyksien ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus. Yhteyden luonne voi vaihdella rakennetusta luonnonmukaiseen. Rannan tuntumaan on osoitettu muu arkeologinen kulttuuriperintökohde, joka on historiallisen ajan kohde, Kaupinojan saha (s21). Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon muut arkeologiset kulttuuriperintökohteet ja niiden ympäristö. Alueella sijaitsevien historiallisten rakenteiden ja kerrostumien poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja riittävän arkeologisen dokumentoinnin jälkeen. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia. Alue sijaitsee Näsijärven lähivaluma-alueella, josta todetaan, että Halimasjärven ja Niihamanjärven tila tulee säilyttää.
Alueella on vireillä kuluvan valtuustokauden 2017- 2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava, jonka ehdotus oli yleisesti nähtävillä 14.1.–15.2.2021. Alueen pääkäyttötarkoitusta ei muuteta vaiheyleiskaavassa. Vaiheyleiskaavaan on lisätty yleismääräyksenä, että asemakaavoitettujen puistojen ja virkistysalueiden määrän säilyminen ja hyvä saavutettavuus tulee turvata. Suunnittelussa tulee varmistaa alueiden kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon sekä säilyminen lähivirkistykseen soveltuvina, ääniympäristöltään miellyttävinä ja luonnon monimuotoisuutta tukevina alueina.
Vaiheyleiskaavan kartalla 2, Viherympäristö ja vapaa-ajanpalvelut, alue kuuluu kansallisen kaupunkipuiston alueeseen. Merkinnällä on osoitettu kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen mukainen rajaus. Kansallisen kaupunkipuiston rajausta ei päätetä yleiskaavaprosessissa, Tampereen kaupunki hakee kansallisen kaupunkipuiston perustamista ympäristöministeriöltä erillisellä kaupunginhallituksen päätöksellä. Voimaan tultuaan rajauksella on tärkeä informatiivinen merkitys myös yleiskaavassa. Kansallinen kaupunkipuisto on Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty arvokkaita kulttuurimaisemia ja luonnonalueita yhdistävä kaupunkiympäristön kokonaisuus, jota statuksen ympäristöministeriöltä saanut kaupunki sitoutuu hoitamaan ja kehittämään (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 68-71§). Kaupunkipuistoksi rajattu alue perustuu Tampereen tarinaan historiallisena teollisuuskaupunkina järvien ja harjujen solmukohdassa. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston erityispiirteitä ovat tunnusomainen ja tunnistettava maisemarakenne sekä historialliset elementit, kuten teollisuushistoria sekä kaupunkirakenteen ajallinen kerroksellisuus. Kansalliseen kaupunkipuistoon ehdotetut alueet muodostavat Tampereen viherverkoston ytimen. Keskeisenä osana kansallisen kaupunkipuiston toteutusta ovat monimuotoiset ja laajat luontoalueet sekä monipuoliset virkistyspalvelut.
Vaiheyleiskaavan kartalle 3, Kulttuuriperintö, on lisätty kaksi uutta muuta arkeologista kulttuuriperintökohdetta, Kaupinpuisto ja Kaupinojanlahti. Lisäksi kartalla on uusi yleismääräys: Muuttuvan maankäytön alueilla on arvioitava kulttuuriympäristöjä koskeva selvitystarve yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Selvitystarvetta arvioitaessa on huomioitava myös arkeologisen tiedon jatkuva täydentyminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Tampereen maisemallisten erityispiirteiden säilymiseen. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on huomioitava myös palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden arvot.
Vaiheyleiskaavan kartalle 4, Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto, on lisätty seuraava yleismääräys: Asemakaavoituksen ja muiden hankkeiden yhteydessä on huomioitava alueen maaperän mahdollinen pilaantuneisuus, joka tulee selvittää ennen hankkeeseen ryhtymistä historiatietojen ja tarvittaessa maaperätutkimusten avulla. Tarvittaessa alue tulee kunnostaa valtion viranomaisen edellyttämällä tavalla suunniteltuun käyttötarkoitukseensa soveltuvaksi.
Asemakaava
Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 20.10.2014 hyväksymä asemakaava nro 8506. Asemakaavassa vesilaitos on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-6). Tontilta on varattava yksi autopaikka kolmea työntekijää kohti. Viheralueet on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiksi (VU-6) ja rannassa on alueen osa, joka on varattu uimapaikaksi (vv-2). Rannassa on myös alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja (s-35). Kyseessä on teollisuushistoriallinen kohde. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.
Maarekisterikiinteistön Kyttälä 837-599-2-0 pinta-ala on 722 751 m2.
Aluetta ympäröi Kaupin virkistys- ja vesialueet. Lähin asutus sijaitsee alueen eteläpuolella Petsamossa, yli puolen kilometrin päässä toiminnasta.
Toiminta on asemakaavan mukaista.
Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU-6) sijaitsee rakennus, joka on Hiking Travel Hit-yrityksen käytössä. Rakennukselle on myönnetty viiden vuoden määräaikainen rakennuslupa vuonna 2014. Hankkeelle myönnettiin joulukuussa vuonna 2019 viiden vuoden määräaikainen poikkeamislupa. Poikkeamisluvan ehtoina olivat että Pirkanmaan ELY-keskuksen vesitäyttöä koskevasta selvityksestä ei ilmene estettä tilapäisen rakennuksen paikallaan pysyttämiselle, että ELY-keskuksen selvitys lisätään rakennuslupahakemuksen liitteeksi ja että toiminta ei aiheuta haittaa Kaupinojan pintavesilaitokselta järven suuntaan lähteville vesijohdoille. Lupa oli voimassa yhden vuoden siitä, kun päätös sai lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa oli haettava luvan voimassaoloaikana. Rakennuslupahakemus on nyt käsittelyssä rakennusvalvonnassa.