Yhdyskuntalautakunta, kokous 13.4.2021

Perustelut

Tampereen uusi strategia, ”Tampere - Sinulle paras”, ulottuu vuoteen 2030. Se perustuu tunnistettuihin tulevaisuuden muutostekijöihin ja sisältää kaupungin kehittämisen pitkän aikavälin tahtotilan. Valtuusto hyväksyi Tampereen uuden strategian 13. marraskuuta 2017.

Maankäytön suunnittelun osalta strategiaa konkretisoidaan valtuustokausittain päivitettävässä kantakaupungin yleiskaavassa. Yleiskaavan osalta strategian linjaukset urbaanista ja kestävästi kasvavasta kaupungista ovat keskeisiä. Vuonna 2030 kaupungin tulisi olla 300.000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki, hiilineutraali sekä älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehityksen edelläkävijä.

Valtuustokauden aikana päivitettävässä yleiskaavassa pyritään osoittamaan, miten tavoiteltu kasvu on ohjattavissa kestävällä tavalla olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Yleiskaavatyö tuottaa erilaisia skenaarioita ja tarkasteluja pitkän aikavälin suunnittelu- ja ohjelmointityöhön, mm. siihen miten strategiassa tavoiteltu runsaan 3000 asukkaan kasvu voisi vuositasolla toteutua. Maankäyttövaihtoehtojen arvioimiseksi tarvitaan myös monipuolista vaikutusten arviointia.

Yleiskaavatyön rinnalla laaditaan kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmaa (SUMP = Sustainable Urban Mobility Plan). Suunnitelma pitää sisällään kaikki liikkumismuodot ja se ottaa laajalla näkökulmalla kantaa tulevaisuuden liikkumisen kehittämiseen ympäristön, talouden ja sosiaalisen kestävyyden kannalta. Suunnitelmaa valmistellaan osallistavalla prosessilla. Raitiotietä kehitetään joukkoliikenteen selkärankana, ja sen toista vaihetta aletaan rakentaa tämän valtuustokauden aikana. Yleiskaavaa varten tutkitaan erilaisia skenaarioita raitiotien tulevaisuuden laajenemissuunnista ja niiden mahdollistamasta kestävästä kaupungin kasvusta.

Samaan aikaan yleiskaavatyön kanssa laaditaan Kestävä Tampere 2030 -tiekarttaa. Strategian mukaan Tampere tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Kestävästi kasvava kaupunki arvostaa luontoa, säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä. Yhdyskuntarakenteen vaikutuksia hiilineutraaliuden toteutumiseksi tutkitaan yleiskaavatyön aikana erilaisten skenaarioiden avulla. Kasvun sijoittumisella on vaikutuksia mm. liikenteen kulkutapajakaumiin ja energiankulutukseen. Viherverkon kehittämistä jatketaan tutkimalla keskuspuistoverkoston laatu- ja jatkuvuuskysymyksiä.

Perustelut

Tampere laatii kaupunkistrategian mukaista valtuustokausittain päivittyvää yleiskaavaa. Tampereen kaupunginvaltuuston 13.11.2017 hyväksymä kaupunkistrategia ulottuu vuoteen 2030 sisältäen kaupungin kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja valtuustokauden tavoitteet mittareineen. Valtuustokauden yleiskaavatyö on ohjelmoitu valtuustokautta koskevassa yleiskaavoituksen työohjelmassa (KV 18.12.2017). Työohjelman mukaisesti valtuustokauden aikana on vireillä kaksi yleiskaavaa. Kantakaupungin yleiskaavassa varmistetaan strategian päämääristä urbaanin ja kestävän kasvun tavoitteet. Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava käsittelee maankäyttökysymyksiä MRL:n muutosten mutta myös mm. Teiskon matkailun kehittämisen näkökulmasta. Molempien yleiskaavojen valmisteluvaiheen aineisto asetetaan nähtäville kevään 2019 aikana ja valmistelun yhteydessä kehitetään yleiskaavaprosessia jatkuvasti kehittyvän tietomallin avulla.

Kantakaupungin yleiskaavassa varaudutaan kaupunkistrategian mukaisiin tavoitteisin: asukasmäärän 1,4 % vuotuiseen kasvuun, hiilineutraalisuuteen vuoteen 2030 mennessä sekä älykkään ja kestävän liikenteen edistämiseen. Hiilineutraalisuustavoitteen osalta yleiskaavatyössä tuotetaan tietoa yhdyskuntarakenteen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja tuotetaan mallinnuksia erilaisista yhdyskuntarakenteen kasvuskenaarioista, joissa on mukana liikenteen aiheuttamat päästövaikutukset. Älykkään ja kestävän liikenteen osalta yleiskaava kytkeytyy käynnissä olevaan SUMP -työhön. 

Asukasmäärän kasvutavoitteen toteutumiseksi kantakaupungin alueelta on jo nyt osoitettavissa olemassa olevaa ja suunniteltua tontti- ja kaavavarantoa asuntorakentamisen tarpeisiin. Suuri osa nykyisestä ja tulevasta asumisen varannosta sijoittuu strategian mukaisesti joukkoliikenteen ja aluekeskusten vyöhykkeille. Käytännössä em. kaupungin kasvu kohdistuu alueille, joille sijoittuu jo nyt eri käyttötarkoituksiin kaavoitettuja tontteja ja rakentamista. Tulevaisuuden kasvu onkin suurelta osin nykyistä kaupunkirakennetta voimakkaasti täydentävää ja uudistavaa. Laskennallisesti nykyinen tonttivaranto sekä vireillä oleva ja ohjelmoitu asema- ja yleiskaavoitus mahdollistavat noin 142.000 uutta asukasta ja noin 7 milj. k-m² asuntorakentamista hiilineutraalisuustavoitteen kannalta edulliselle keskusten ja joukkoliikenteen vyöhykkeille.                            

Tulevaisuuden työpaikkakehityksen osalta Maakuntakaava 2040 osoittaa työpaikkatavoitteeksi Tampereelle noin 47.000 ja kehyskuntiin yhteensä noin 14.000 uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Ennuste perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteeseen, joka ennakoi työpaikkakehitystä mm. väestökehityksen ja työvoimaosuuksien kehityksen avulla. Ennuste lisäksi olettaa Pirkanmaan työllisyysasteeksi noin 75 % vuonna 2040 ja että Pirkanmaa on työpaikkaomavarainen. Yleiskaavatyön kanssa rinnakkain on tarkoituksenmukaista selvittää Tampereen omiin tavoitteisiin pohjautuva tulevaisuuden työpaikka- ja toimitilarakentamisen tarve. Tällä hetkellä muun kuin asumisen käyttötarkoituksen tonttivarantoa on asemakaavoihin ohjelmoituna noin 1,5 milj. k-m². Muun käyttötarkoituksen varanto käsittää kaikki tuotannon ja työpaikkatoimintojen, logistiikan, julkisen ja yksityisen palvelutilan sekä maanpäällisten ja maanalaisten huoltotilojen tarpeet.                            

Yhdeksi yleiskaavatyön keskeiseksi teemaksi nousee tulevaisuuden tarpeita vastaavaan työpaikkarakentamiseen varautuminen asukasmäärän kasvaessa. Kantakaupungin alueelle sijoittuu raskaan teollisuuden ja palveluvaltaisten työpaikkojen alueita yhteensä noin 1800 ha.  Elinkeinorakenteessa tapahtuneista muutoksista johtuen teollisuuden ja palveluvaltaisten työpaikka-alueiden nykyisten maankäyttövarausten riittävyys ei ole tällä hetkellä uhattuna.  Kaupunkiseudulla tavoiteltujen liikennejärjestelmämuutosten mahdolliset vaikutukset Tampereen työpaikka-alueiden maankäyttöön tulee kuitenkin huomioida osana kokonaiskehitystä.

Sen sijaan keskustojen monipuolisen ja tiiviin maankäytön alueille, yleiskaavassa noin 1100 ha, on tavoitellun kasvun määrästä ja laadusta johtuen ohjelmoitu pääosin uutta asuntorakentamista, josta osa korvaa olemassa olevia toimitilatontteja ja -kortteleita. Sen lisäksi, että olemassa olevilla teollisuuden ja palvelutyöpaikkojen alueilla pidättäydytään maankäytön muutoksesta, tulisi varmistaa keskustoissa ja joukkoliikenteen vyöhykkeillä asuntorakentamisen lisäksi riittävä varautuminen työpaikkoja mahdollistavaan toimitilarakentamiseen.

Muita yleiskaavatyöhön kytkeytyviä ja tässä vaiheessa keskusteltavia teemoja ovat ilmastovaikutusten arviointiin liittyvä työ, valtuuston ponsiesityksen (KV 15.5.2017) pohjalta keskeneräinen lähijuna-asemia koskeva selvitys ja Ruotulan maankäyttötavoitteet sekä Väyläviraston selvitys Tampereen kehätien sisäisten maanteiden roolit yhteydessä laadittu Nokian moottoritien maankäyttötarkastelu.

Perustelut

Tampere laatii kaupunkistrategian mukaista valtuustokausittain päivittyvää yleiskaavaa. Tampereen kaupunginvaltuuston 13.11.2017 hyväksymä kaupunkistrategia ulottuu vuoteen 2030 sisältäen kaupungin kehittämisen pitkän aikavälin ja valtuustokauden tavoitteet. Yleiskaavatyö on ohjelmoitu valtuustokautta koskevassa yleiskaavoituksen työohjelmassa (kaupunginvaltuusto 18.12.2017).

Kaupunkistrategian mukaisesti kantakaupungin yleiskaava tarkistetaan valtuustokausittain. Kantakaupungin yleiskaavatyöhön kytkeytyviä teemoja ennen luonnoksen valmistelua ovat mm. kaupunginvaltuuston ponsiesitykseen (kaupunginvaltuusto 15.5.2017) pohjautuvat lähijuna-asemia koskeva linjaus ja Ruotulan maankäyttötavoitteet. Keskustan strategisen osayleiskaavan ja kantakaupungin yleiskaavatyön välinen suhde ratkaistaan kaavatyön aikana.

Kaupunginvaltuuston ponsiesityksen johdosta yleiskaavatyötä varten on laadittu selvitys tulevaisuuden maankäyttöedellytyksistä Tampereen kantakaupungin lähijuna-asemien ympäristöissä, Ramboll Finland Oy, 13.6.2019. Selvitystyössä tutkittiin kuuden uuden lähijuna-aseman maankäyttöpotentiaalia sekä yleiskaavallisia vaikutuksia, jos yleiskaavassa osoitetaan lisää lähijuna-asemia. Selvityksessä tutkitut asemat ovat Kalkku, Amuri, Rantaperkiö, Vuohenoja, Messukylä ja Hankkio, jotka ovat valikoituneet tarkasteluun Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 ratkaisujen perusteella. Selvitystä on täydennetty lisäksi Ranta-Tampella seisakevarausta koskevalla tarkastelulla.

Asemakohtaisten tarkastelujen johtopäätös on, että yleiskaavassa osoitettua lähijunaseisakeverkostoa on mahdollista laajentaa maltillisesti nykyisten yleiskaavassa osoitettujen Tesoman, Sellun ja Lakalaivan lisäksi. Rantaperkiössä seisakevarausta puoltaa järjestelyratapihan siirron myötä vapautuva maankäytön potentiaali ja Messukylässä puolestaan maankäytön nykytila sekä seisakkeen hyvä tekninen toteutettavuus. Näiden lisäksi tutkittiin Kalkun, Amurin, Vuohenojan ja Hankkion asemia. Selvityksen mukaan näissä asemissa on olennaisia maankäytöllisiä tai teknisiä haasteita, joiden vuoksi niitä ei suositella jatkokehitettäväksi yleiskaavatasolla. Ranta-Tampellaa koskevan lisätarkastelun pohjalta alueelle ei esitetä yleiskaavassa lähijunaseisakevarausta haasteellisen ratateknisen toteutettavuuden ja päärautatieaseman läheisyyden vuoksi.

Kaupunginvaltuuston ponsiesityksen pohjalta Ruotulan aluetta koskien on vuosina 2018 ja 2019 laadittu suunnitelmavaihtoehtoja ja selvityksiä alueen kehittämisen reunaehdoista sekä vastaanotettu saman sisältöiset kansalaisadressi ja valtuustoaloite alueen säästämiseksi rakentamiselta.

Pormestarin nimeämä Ruotulan golf-kentän tulevaisuusvaihtoehtoja pohtinut työryhmä esitti johtopäätöksenään kolmea eri vaihtoehtoa. Nykyisen kentän siirtämiselle pois alueelta ei kuitenkaan nähty syntyvän riittäviä edellytyksiä. Työryhmän selvitys valmistui huhtikuussa 2018. 

Kauppi-Niihaman vertaissuunnitteluhankkeessa alueelle etsittiin asukkaiden yhteistä kokonaiskuvaa alueen kehittämisestä, samalla kokeiltiin uudenlaista kansalaisten ja organisaatioiden aktivoimisen tapaa. Hankkeen aikana syntyi kahdeksan eri työryhmän tuottamaa ehdotusta Kauppi-Niihamaan. Suunnitteluryhmien esittämiä yhteisiä tavoitteita alueelle ovat mm. alueen kehittäminen kaikkien kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena, saavutettavuuden parantaminen, alue osana Tampereen kansalista kaupunkipuistoa ja mahdollisen rakentaminen keskittäminen Teiskontien varteen eikä nykyisille metsäalueille. Vertaissuunnitteluhanke päättyi toukokuussa 2019.

Vuosien 2018 ja 2019 aikana yleiskaavaratkaisun pohjaksi on inventoitu luontotietoa ja arvioitu asuntorakentamisen ja golf-kentän uudistamisen mahdollisuuksia nykyisiä rakennettuja alueita laajentamalla. Hyvällä ja ympäristövaikutukset huomioivalla suunnittelulla ja olisi löydettävissä ratkaisuja, joissa rakentamisen alueita voisi laajentaa jopa kokonaan uuden golf-kentän tarvitseman alueen verran. Prosessin aikana saatu kuntalaisten melko yhtenevä näkemys alueen kehittämisestä puoltaa kuitenkin ratkaisua, jossa rakentamisen alueita ei laajenneta nykyisestä merkittävissä määrin. Yleiskaavatyön hyvänä lähtökohtana voi näin ollen pitää ratkaisua, jossa raitiotie linjataan Ruotulan kohdalla Teiskontien varteen ja sen yhteyteen osoitetaan tehokkaan kerrostalorakentamisen vyöhyke. Golf-kenttää uudistetaan nykyisellä sijainnilla ja tarvittava vähäinen kentän laajentaminen suunnitellaan siten, että luonnon arvokokonaisuus säilyy mahdollisimman yhtenäisenä.

Tampereen raitiotien seudullista suunnittelua jatketaan toukokuussa 2019 ratkaistun tarjouskilpailun pohjalta TamSeuRa konsulttiyhteenliittymän kanssa. Tampere suunnittelee yhdessä Ylöjärven, Pirkkalan ja Kangasalan kanssa jatkolinjoja naapurikuntiin. Suunnittelussa tulee ratkaistavaksi Tampereen TAYS:n haaran jatkaminen Kangasalan Lamminrahkaan. Yleissuunnitelma on valmis 2020 loppuun mennessä.

Yleiskaavatyön lähtökohtana on ollut, että kaupunkistrategian kirjaus ’Maankäytön suunnittelun osalta strategiaa konkretisoidaan valtuustokausittain päivitettävässä Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa’ koskee koko kantakaupunkia, keskustan alue mukaan lukien. Keskustan strategisen osayleiskaavan alue ei sisältynyt vuonna 2017 hyväksyttyyn kantakaupungin yleiskaavaan, koska osayleiskaava oli tuolloin valitusten vuoksi oikeusistuimessa ratkaistavana. Keskustan strategista osayleiskaavaa koskeva korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on saatu tammikuussa 2019 ja osayleiskaava on nyt kokonaisuudessaan lainvoimainen.      

Tampereella yleiskaavatyössä on jo osittain siirrytty tietomallipohjaiseen yleiskaavatiedon käsittelyyn koko kaupungin alueella. Yhdyskuntarakennetta kuvaavan seurantatiedon tarve nähdään keskeisenä uutena tietovarantona strategisessa yleiskaavatyössä ja osana yleiskaavan tietomallin sisältöä. Lisäksi valtuustokauden aikana laadittavassa kantakaupungin yleiskaavassa arvioidaan kattavasti mm. yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutuksia, mistä syystä suunnitteluvaiheessa kantakaupunki, keskusta mukaan lukien, on syytä käsitellä yhtenäisenä alueena. Valtuustokausittain tarkistettava yleiskaava mahdollistaa yleiskaavan joustavan tarkistamisen ja 2017 hyväksytyssä yleiskaavassa on huomattu yksittäisiä kehittämiskohteita. Keskustan osalta tarkistamisen on selkeimmin nähtävissä maanalaisten toimintojen ohjaamistarpeena yleiskaavassa sekä Viinikanlahden selvitysalueen maankäytön ratkaiseminen.

Yleiskaavatyön aikana tulee ratkaistavaksi keskustan strategisen osayleiskaava-alueen uudistamisen tarve kantakaupungin yleiskaavatyön yhteydessä. Joka tapauksessa tietomallilla laadittava yleiskaava mahdollistaa nykyistä paremmin yksilöidyn esitystavan erilaisille alueille ja mm. keskustan erityisyys kantakaupungissa voi hyvin olla osa myös kantakaupunkiin yhtenäisenä laadittua yleiskaavaa.

Perustelut

Tampere laatii kaupunkistrategian mukaista valtuustokausittain päivittyvää yleiskaavaa. Tampereen kaupunginvaltuuston 13.11.2017 hyväksymä kaupunkistrategia ulottuu vuoteen 2030 sisältäen kaupungin kehittämisen pitkän aikavälin ja valtuustokauden tavoitteet. Yleiskaavatyö on ohjelmoitu valtuustokautta koskevassa yleiskaavoituksen työohjemassa, kaupunginvaltuusto 18.12.2017 § 340.

Kantakaupungin yleiskaavaluonnoksen teemoja ovat mm. kaupunginvaltuuston ponsiesitykseen (kaupunginvaltuusto 15.5.2017) pohjautuvat lähijuna-asemia koskeva linjaus ja Ruotulan maankäyttötavoitteet. Ruotulan maankäyttöä koskevista tavoitteista on linjattu kaupunginhallituksen kokouksessa 12.8.2019.  

Kaupunginvaltuuston lähijunaseisakkeita koskevan ponsiesityksen johdosta yleiskaavaa varten on laadittu selvitys tulevaisuuden maankäyttöedellytyksistä Tampereen kantakaupungin lähijuna-asemien ympäristöissä, Ramboll Finland Oy, 1.11.2019. Selvitystyössä on tutkittu Tampereella mahdollisten henkilöliikenneasemien yleiskaavallista maankäyttöpotentiaalia, niiden ratateknisiä ominaisuuksia, lähijunaliikennöinnin toteuttamisedellytyksiä Tampereen seudulla ja yleisesti sekä lähijunaliikenteen vaikutusta seudun joukkoliikennejärjestelmässä. Selvitykseen liittyen on pidetty 10.10.2019 viranomaispalaveri, jonka muistio on liitteenä.  

Selvityksessä tutkittuja asemanseutuja ovat Kalkku, Amuri, Hiedanranta (ent. Sellu), Rantaperkiö, Vuohenoja, Messukylä ja Hankkio, jotka ovat valikoituneet tarkasteluun Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 ratkaisujen perusteella. Näiden lisäksi on tutkittu aseman sijoittamista Kalkunvuoren, Mediapoliksen, Santalahden, Ranta-Tampellan, Hankkion ja Vehmaisten kohdalla. Kaupunkiseudun osalta Sääksjärven ja Vatialan asemilla on vaikutusta lähijunaliikennöintiin myös Tampereen osalta. 

Asemakohtaisten tarkastelujen johtopäätös on, että yleiskaavassa osoitettua henkilöliikenneasemaverkostoa on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa nykyisten yleiskaavassa osoitettujen Tesoman, Sellun ja Lakalaivan lisäksi. Selvityksen pohjalta nykyiset yleiskaavassa osoitetut asemat esitetään uusina henkilöliikenteen asemina, joilla tavoitellaan myös kaukoliikennettä.

Muut mahdolliset uudet asemat, Kalkku, Rantaperkiö, Ranta-Tampella, Messukylä, Hankkio ja Vehmainen, voidaan yleiskaavassa osoittaa ohjeellisena uusina lähijuna-asemina, joiden vaatima tilavaraus otetaan huomioon vireille tulevassa asemakaavoituksessa ja muussa suunnittelussa. Ohjeellisena yleiskaavaan osoitettujen uusien lähijuna-asemien maankäytöllisiä ja liikenneverkollisia vaikutuksia ei voida kuitenkaan ratkaista yleiskaavassa ennen kuin voidaan varmistua lähijunaliikenteen toteutumisesta kyseisillä uusilla asemilla. Lähijunaliikenteen toteuttamisesta Tampereen kaupunkiseudulla vastaa liikenne- ja viestintäministeriö.

Yleiskaavatyön lähtökohtana on kaupunkistrategian kirjaus "Maankäytön suunnittelun osalta strategiaa konkretisoidaan valtuustokausittain päivitettävässä Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa". Edellisen valtuustokauden aikana hyväksyttyyn kantakaupungin yleiskaavaan ei sisältynyt keskustan strategisen osayleiskaavan alue kaavaan kohdistuneiden oikeuskäsittelyjen vuoksi. Nyt keskustan strategista osayleiskaavaa koskevat ratkaisut on saatu ja osayleiskaava on kokonaisuudessaan lainvoimainen, mistä syystä keskustan osayleiskaavassa ratkaisematta jäänyt Viinikanlahden selvitysalue liitetään kantakaupungin yleiskaavaan ja osayleiskaava jää muutoin sellaisenaan voimaan.     

Tietomallipohjaisessa yleiskaavatyössä tietoa tuotetaan kuitenkin myös keskustan osalta. Yhdyskuntarakennetta kuvaava seurantatieto osana kaavaratkaisujen kokonaisuutta nähdään keskeisenä strategisen yleiskaavatyön ja siihen liittyvän tietomallin sisältönä. Jatkossa tulee ratkaistavaksi keskustan strategisen osayleiskaava-alueen uudistamisen tarve kantakaupungin yleiskaavatyön yhteydessä. Tietomallilla laadittava yleiskaava mahdollistaa nykyistä paremmin erilaisten kaavaratkaisujen esitystavan tarkemman ja yleispiirteisemmän yleiskaavan ohjaustarpeen mukaisesti.