Z/Sosiaali- ja terveyslautakunta, kokous 6.5.2021

Perustelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä asiakasmaksuista määrätään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) ja -asetuksessa (912/1992) (jäljempänä asiakasmaksulaki ja -asetus). Asiakasmaksulakia on uudistettu niin, että suurin osa muutoksista astuu voimaan 1.7.2021. Samanaikaisesti asetuksesta kumotaan säännöksiä, jotka on pääasiassa siirretty lain tasolle. Asiakasmaksulain muutokset aiheuttavat suuria muutostarpeita sekä tietojärjestelmiin että toimialan prosessiin. Lisäksi palvelupäätöksiä sekä asiakasmaksupäätöksiä joudutaan uusimaan noin 5000 asiakkaan osalta. Laissa ei ole siirtymäaikaa, joten laskutuksen tulee tapahtua uusien kriteerien mukaisesti 1.7.2021 alkaen. Edellä mainittujen toimenpiteiden toteutus tietojärjestelmissä vaatii noin kolmen kuukauden toimeenpanoajan. 

Asiakasmaksulainsäädännössä säädetään jatkossakin enimmäismaksuista tiettyjen palvelujen osalta. Kunta voi päättää ottaa käyttöön enimmäismaksua pienemmän maksun tai antaa palvelun maksutta. 

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä ajasta perittävä maksu

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä ajasta perittävän maksun (3 §) lain sallimaa käyttöalaa laajennetaan niin, että se koskee 1.7. alkaen kaikkia terveydenhuollon palveluita ja lyhytaikaista hoitoa sekä sosiaalihuollon lyhytaikaisia asumispalvelupaikkoja. Nyt maksun saa periä terveyskeskuksen lääkärin, suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon, erikoissairaanhoidon avohoidon tai kalliin kuvantamistutkimuksen vastaanottoajasta.  Lisäksi maksun perimättä jättämisen alaikäraja nousee 15 vuodesta 18 vuoteen. Maksu saa olla suuruudeltaan enintään 50,80 euroa. Oikeus pykälässä tarkoitetun maksun perimiseen ei riipu siitä, saako itse palvelusta periä maksua vai ei. Maksun saa kuitenkin periä vain, jos maksun perimistä ei ole pidettävä kohtuuttomana ja kunta tai kuntayhtymä on varauksen yhteydessä ilmoittanut mahdollisuudesta periä tässä pykälässä tarkoitettu maksu sekä antanut ohjeet ajan tai paikan peruuttamiseksi ennalta. Maksun perimistä sekä ajan tai paikan peruuttamista koskevat tiedot on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää niiden sisällön. Maksu perimisen laajentaminen lain sallimaan laajuuteen edellyttää muutoksia tietojärjestelmiin sekä henkilökunnan lisäkouluttamista siinä laajuudessa, että niiden toteuttaminen 1.7.2021 mennessä olisi erittäin haasteellista.

Palvelujen maksuttomuus

Kunta saa periä maksun sosiaali- ja terveyspalveluista, jos lailla ei toisin säädetä. Lailla määritellään maksuttomat (5 §) palvelut sekä enimmäismaksuja tietyille sosiaali- ja terveyspalveluille. Uudistuksessa perusterveydenhuollon hoitajavastaanotot tulevat maksuttomiksi. Lisäksi alaikäisiltä asiakkailta ei saa enää periä maksuja poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta. Myös eräitten tartuntatautien hoitoon liittyvät asiat, kuten HIV:n ehkäisyyn tarkoitettu lääkitys sekä päihteitä käyttävien raskaana olevien tutkimus, hoito ja seuranta äitiyspoliklinikoilla muuttuvat maksuttomiksi. Tällä hetkellä Tampereella ei peritä maksua alle 18-vuotiaiden lääkärikäynneistä, ja myös sairaanhoitajan vastaanotolla käyminen on maksutonta.

Maksukatto

Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on nykyisin voimassa kalenterivuosittainen maksukatto eli asiakasmaksujen enimmäismäärä. Maksukattoa (6 §) laajennetaan niin, että suun terveydenhuollon, terapian, tilapäisen kotisairaanhoidon ja tilapäisen kotisairaalahoidon sekä tiettyjen etäpalveluiden asiakasmaksut lasketaan tulevaisuudessa maksukattoon. Jatkossa maksukattoa kerryttävät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea. Maksukaton suuruus säilyy ennallaan 683 eurossa ja asiakkaalla on edelleen velvollisuus seurata itse maksukaton täyttymistä.  Uudistuksen myötä asiakasmaksua koskevasta laskusta tulee käydä ilmi, kerryttääkö maksu maksukattoa. Maksukattoa koskevat uudistukset tulevat voimaan 1.1.2022.

Asumispalvelut, perhe- ja laitoshoito sekä jatkuva ja säännöllinen kotona annettava palvelu

Pitkäaikaisten sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut on kirjattu uuteen lakiin. Lain tarkoittamien asumispalveluiden kohderyhmiin kuuluvat muun muassa mielenterveyskuntoutujat, päihdehuoltopalvelujen käyttäjät, ikääntyneet, erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja pitkäaikaisasunnottomat henkilöt.  Myös palvelun pitkäaikaisuus määritellään tulevaisuudessa lain tasolla (7 b §) kestoltaan vähintään kolmen kuukauden mittaiseksi, paitsi jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun osalta kahden kuukauden mittaiseksi.

Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, laitoshoidon ja perhehoidon asiakasmaksut määräytyvät tulevaisuudessa pääosin yhtenevästi. Maksun suuruus saa olla korkeintaan 85 prosenttia nettotuloista (7 c §), josta tehdään laissa määritellyt vähennykset. Lisäksi laissa säädetään asiakkaalle jätettävästä vähimmäiskäyttövarasta niin, että pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja perhehoidossa käyttövaran on oltava 164 ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 110 euroa. Asiakas maksaa vähimmäiskäyttövarallaan pienehköt hankintansa mm. kuljetusten omavastuuosuudet, vaatteet, henkilökohtaisen hygienian, puhelimesta aiheutuvat kulut ja muut mahdolliset kulut, jotka eivät sisälly palveluun. Tällä hetkellä pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen järjestelmä perustuu bruttotuloista laskettavaan perusosaan sekä eri palvelukokonaisuuksista erikseen laskutettaviin korvauksiin.

Pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja perhehoidossa tuloista tulee lain mukaan vähentää muun muassa lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista aiheutuvat kustannukset. On asiakkaan edun mukaista, että hänen ei tarvitse toimittaa tositteita lääkekustannuksista, vaan hänelle tehdään automaattisesti lääkevähennys, joka vastaa kuukausitasolla Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuuta eli lääkekattoa. Esimerkiksi vuonna 2021 tämä tarkoittaa 48,32 euron (579,78 €/12) kuukausittaista vähennystä. Mikäli lääkekustannukset laskettaisiin asiakkaan toimittamien tositteiden perusteella, edellyttäisi tämä lisää henkilöstöresursseja. Asiakkaalla on tämän lisäksi mahdollisuus esittää tositteita muiden hänen terveydelleen tarpeelliseksi katsottujen lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannuksista.

Uudistuksen myötä jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta sekä pitkäaikaisesta asumispalvelusta perittävästä maksusta säädetään lailla (10 e §).

Maksu saa olla enintään 5 momentin mukaisen maksuprosentin osoittama määrä 3 momentissa säädetyn tulorajan ylittävistä kuukausituloista.

Tulorajat ovat seuraavat:

Jos henkilöitä on enemmän kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 350 eurolla kustakin seuraavasta henkilöstä.

Maksuprosentit ovat seuraavat:

Jos palvelutuntien määrä vaihtelee kuukausittain, maksua määrätessä saadaan käyttää maksuprosenttia, joka vastaa palvelutuntien keskimääräistä määrää. Palvelutunnit huomioidaan kokonaisina tunteina siten, että osittaiset palvelutunnit pyöristetään lähimpään kokonaiseen tuntiin ja puolikkaat tunnit pyöristetään ylöspäin.

Mielenterveyskuntoutuksen ja päihdehuollon asumisen palveluista peritään Tampereella tällä hetkellä kiinteä kuukausimaksu. Uudistuksen myötä pitkäaikaisten asumisen palveluiden asiakasmaksut muuttuvat tulosidonnaisiksi ja niiden maksut määräytyvät laissa määritellyin perustein.

Asiakkaan oikeusturvaa ja kunnan tiedotusvelvollisuutta koskevat muutokset

Asiakasmaksu on tarkistettava asiakkaan tai tämän edustajan hakemuksesta tai kunnan tai kuntayhtymän aloitteesta lailla säädetyissä tilanteissa (10 j §).

Asiakasmaksulain 11 §:n mukaan sosiaalihuollon palveluista perittävä maksu sekä terveydenhuollon palveluista maksukyvyn mukaan määrättävä maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Lainuudistuksen myötä pykälää on täsmennetty niin, että siinä korostetaan asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan. Lisäksi kunnan velvoitetta tiedottaa asiakasta maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä vahvistetaan säätämällä tästä nimenomaisesti laissa. Tieto on annettava asiakkaalle siten, että asiakas ymmärtää sisällön ja lisäksi asiakkaan henkilökohtaiset ominaisuudet on huomioitava tiedottamisessa. Kunnan on osoitettava myös asiakasta neuvova taho kirjallisesti. 11 § sallii myös sen, että terveydenhuollon tasasuuruista maksua voidaan alentaa ja jättää perimättä vastaavalla tavoin kuin maksukykyyn perustuvaa jatkuvaa maksua. Tämän toimintatavan käyttöönotto lisää merkittävästi hallinnollisia kustannuksia sekä työmäärää.

 Muutoksen myötä maksua koskevaan päätökseen tai laskuun saa vaatia oikaisua (15§). Oikaisuvaatimus tehdään sille toimielimelle, joka vastaa asianomaisen palvelun järjestämisestä kunnassa. Kunnan on käsiteltävä oikaisuvaatimus mahdollisimman joustavassa menettelyssä. Kaupungin hallintosäännön 19 §:n mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnalla on yksilöasioiden jaosto, jonka tehtävänä on lautakunnan puolesta päättää lautakunnan käsiteltäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja sosiaalihuoltolain nojalla oikaisupyynnöllä saatetut asiat.

Etäpalvelut

Korona -poikkeustilanteen takia sosiaali- ja terveydenhuollon eri palveluja annetaan asiakkaille etäyhteyden välityksellä aikaisempaa laajemmin. Etäpalvelu korvaa tavanomaista käyntiasiointiin perustuvaa sosiaali- tai terveyspalvelua ja vastaa sisällöllisesti perinteistä henkilökohtaiseen käyntiin perustuvaa hoito- tai palvelukontaktia. Palvelu toteutetaan kaksisuuntaisesti tietoliikenneyhteyden avulla esimerkiksi tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen välityksellä. Käyntiasiointia korvaava palvelu on lähtökohtaisesti vuorovaikutteista ja suunnattu asiakkaalle yksilöllisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon etäpalvelusta, joka korvaa tavanomaiseen käyntiasiointiin perustuvaa sosiaali- tai terveyspalvelua ja vastaa sisällöllisesti perinteistä henkilökohtaiseen käyntiin perustuvaa hoito- tai palvelukontaktia, on peritty puolet vastaavan fyysiseen käynnin maksusta 1.7.-31.12.2020 sosiaali- ja terveyslautakunnan 4.6.2020 tekemällä päätöksellä. Tätä käytäntöä on jatkettu asiakkaiden eduksi myös vuoden 2021 aikana.

Etäpalvelujen maksullisuus on ohjannut asiakkaita käyttämään niiden sijasta maksuttomia puhelinpalveluja. Toisaalta asiakkaita halutaan kannustaa käyttämään digitaalisia etäpalveluja. Näin ollen, etäpalvelujen maksullisuus ei ole perusteltua.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäviin asiakasmaksuihin tehdään seuraavat muutokset 1.7.2021 alkaen:

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä ajasta perittävän maksun käyttöalaa laajennetaan kuten laissa tarkemmin säädetään. Jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta sekä pitkäaikaisesta asumispalvelusta perittävät maksut määräytyvät lain sallimien enimmäismäärien mukaisesti.

Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, laitoshoidon ja perhehoidon asiakasmaksut määräytyvät tulevaisuudessa lain sallimien enimmäismäärien mukaisesti.

Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaille tehdään automaattinen lääkevähennys, joka vastaa kuukausittaiseksi jaettua Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuuta eli lääkekattoa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon etäpalvelut, jotka korvaavat tavanomaista käyntiasiointiin perustuvaa sosiaali- tai terveyspalvelua ja vastaavat sisällöllisesti perinteistä henkilökohtaiseen käyntiin perustuvaa hoito- tai palvelukontaktia, ovat maksuttomia lukuun ottamatta kotihoidon palveluja, jolta osin etäpalveluja koskevat maksut säilyvät ennallaan.

Terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja voidaan alentaa ja jättää perimättä vastaavalla tavoin kuin maksukykyyn perustuvia jatkuvia maksuja asiakasmaksulain 11 §:n mukaisesti.

Muilta osin maksut ja maksun määräämisen perusteet säilyvät lautakunnan aikaisempien päätösten mukaisina huomioiden asiakasmaksulain osauudistuksen edellyttämät muutokset.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Eriävä mielipide