Päätöksen perustelut
Hallintojohtaja Heli Hirvelä:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta, ns. whistleblower-direktiivi, tuli voimaan 16.12.2019. Direktiivi tarjoaa suojelua henkilöille, jotka ilmoittavat työssään havaitsemistaan unionin oikeuden rikkomisista tai rikkomisepäilyistä. Väärinkäytöksistä ilmoittamisen helpottamisella on tarkoitus parantaa erityisesti EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten ja korruption ehkäisyä ja paljastamista sekä EU:n lainsäädännön rikkomisen paljastamista tietyillä toimialoilla, joilla unionin oikeuden rikkomisen on katsottu aiheuttavan vakavaa haittaa yleiselle edulle, kuten esimerkiksi julkiset hankinnat ja ympäristönsuojelu.
Direktiivi koskee sekä julkista että yksityistä sektoria. Direktiivi velvoittaa työnantajat perustamaan kanavan väärinkäytöksistä ilmoittamiseen organisaation sisällä. Lisäksi tulee perustaa ulkoinen ilmoituskanava tai ulkoisia ilmoituskanavia, joissa ilmoitukset tehdään erikseen määriteltäville viranomaisille.
Ilmoituskanavien käyttöönotto ja jatkotoimenpiteiden valmistelu edellyttää direktiivin implementointia eli kansallista lainsäädäntöä. EU:n jäsenvaltioiden on saatettava lainsäädäntönsä direktiivin edellyttämälle tasolle 17.12.2021 mennessä. Oikeusministeriö on 4.3.2020 asettanut työryhmän arvioimaan lainsäädäntömuutoksia ja direktiivin täytäntöönpanoa. Työryhmä arvioi, onko tarpeellista säätää ilmoittajien suojelusta erillinen laki. Lisäksi työryhmä pohtii, tulisiko kansallisen soveltamisalan olla laajempi kuin direktiivissä mainittu vähimmäistaso ja mille viranomaiselle ulkoiset ilmoitukset tehtäisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toimiva alatyöryhmä valmistelee työoikeuteen ja työelämään liittyvät säännösehdotukset.
Direktiivi edellyttää, että organisaatiot ottavat käyttöön järjestelmän, joka mahdollistaa väärinkäytösepäilyn ilmoittamisen anonyymisti, epäilyn asiallisen tutkinnan, päätöksenteon ja koko prosessin dokumentoinnin. Samalla ilmoittajalle taataan, että häneen ei kohdisteta vilpittömän ilmoituksen johdosta vastatoimia. Mikäli ilmoitusjärjestelmä ja sen hallinto täyttävät direktiivin vaatimukset uskottavasti, organisaation henkilöstö on velvollinen ilmoittamaan mahdolliset epäilyksensä sisäisen järjestelmän kautta. Organisaatio saa tällöin etuoikeuden kuuden kuukauden ajaksi tietoon ja mahdollisiin toimenpiteisiin ryhtymiseen. Määräajan jälkeen ilmoittajalle on tiedotettava, mihin toimenpiteisiin hänen ilmoituksensa on johtanut.
Direktiivin vaatimusten täyttämiseksi on tarpeellista nimetä työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella toimenpide-esityksiä sisältävä raportti ilmoituskanavan käyttöönotosta lokakuun 2021 loppuun mennessä. Työryhmän työ käynnistyy toukokuussa 2021.
Hallintosäännön 36 § 8)-kohdan mukaisesti konsernijohtaja päättää viranhaltijatyöryhmistä, jotka käsittelevät kahta tai useampaa konserniyksikköä, palvelualuetta tai liikelaitosta.