Perustelut
Rakennusvalvontapäällikkö on päätöksellään 26.5.2021, lupatunnus 21-0638-R, myöntänyt luvan yhden asunnon talon ja kevytrakenteisen rakennelman rakentamiseen osoitteessa Pispalanharju 32. Päätös on annettu julkipanon jälkeen 28.5.2021.
Päätöksestä on tehty 9.6.2021 päivätty oikaisuvaatimus.
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että päätös kumotaan, rakennustöiden aloittaminen kielletään ja, että hanke käsitellään poikkeamislupana. Oikaisuvaatimuksen perustelujen mukaan rakennuslupa on asemakaavan ja maankäyttö- ja rakennuslain vastainen: Lupa on kaavan vastaisesti myönnetty 3-kerroksiselle rakennukselle, jonka ylin kerros ei ole ullakko vaan vinokattoinen asuinkerros. Rakentaminen on kaavan vastaista myös kaavamääräysperusteella: “Uudisrakennukset, laajennukset ja julkisivumuutokset tulee sovittaa huolellisesti osaksi kulttuuriympäristöä. Rakennukset ja niiden laajennukset ja korotukset on suunniteltava siten, että kadulta ja yläpuolisilta tonteilta säilyy järvinäkymiä.” Oikaisuvaatimuksen mukaan rakennuksen parvekkeet ja huonetilat on sijoitettu kaavan vastaisesti. Lisäksi on vedottu kaavaselostuksessa todettuun.
Edelleen oikaisuvaatimuksen mukaan naapurien kuuleminen on suoritettu virheellisesti ja uudisrakennus aiheuttaa maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n vastaisesti haittaa naapurikiinteistölle. Lupapäätöksen julkipanoa ei ole toteutettu hyvän hallintotavan ja virkamiestoiminnan mukaisesti. Oikaisuvaatimuksessa on myös vaadittu, että rakennusluvan ehdoissa tulisi määrätä korvauksista naapureille aiheutuvasta haitasta.
Oikaisuvaatimuksen liitteessä todetaan muun ohella, että Tampereen kaupungin kaavoituksen yhteydessä tekemä varjostustutkinta ei anna riittävää tarkkuutta ja kattavuutta vuoden- ja kellonaikakohtaisesta valonsaannista. Tietokonepohjaisten tarkastelumahdollisuuksien pohjalta kaavavaiheessa esitetty varjostustarkastelu voidaan katsoa olevan sekä puutteellinen että jopa tarkoitushakuisesti harhaanjohtava. Liitteessä on myös katsottu, että rakennus sijoittuu kaavan yleisperiaatteen vastaisesti tontin takaosaan eikä kadun varteen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta todetaan ensinnäkin, että luvan mukainen asuinrakennus on kaikilta osin alueen asemakaavan mukainen eikä sisällä vähäisiä poikkeamia kaavasta. Suunnitelmat noudattavat myös asemakaavan yhteydessä laadittua rakentamistapaohjetta. Lupaharkinnan lähtökohtana ovat kaavamääräykset, joiden mukaiselle suunnitelmalle rakennuslupa on myönnettävä. Maankäyttö- ja rakennuslain 55 §:n mukaan asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset, mutta ei asemakaavan selostus. Selostus perustelee tehtyä asemakaavaratkaisua ja osoittaa, minkälaisia selvityksiä ja tutkimuksia asiassa on tehty, mutta se ei ole samassa asemassa kaavamääräysten kanssa.
Asemakaavan määrittämä kerrosluku kyseisellä tontilla on r75% III, joka sallii kolme kerroksisen rakennuksen rakentamisen. Kerrosluku määrää vain 1. kerroksen osalta kerrosalaan laskettavan tilan osuutta kerrostasosta, ylimmän kerroksen osalla määritystä ei ole. Pääkerrokseksi kerrosluvulla r75% III tarkoitetaan kahta ylintä kerrosta.
Kaavan parvekkeita koskevan määräyksen mukaan ulko-oleskelutilat tulee sijoittaa pihan puolelle ja pääosin maantasoon. Suuria terasseja ei saa rakentaa. Kuisteja ja parvekkeita saa olla enintään yksi asuntoa kohti, yksiasuntoisessa talossa kuitenkin kaksi. Asunnossa ei saa olla päällekkäisiä parvekkeita. Parvekkeiden ja kuistien tulee olla ilmeeltään keveitä. Ulokeparvekkeiden tulee olla kattamattomia. Kuistit, parvekkeet, ulkoportaat ja sisäänkäyntikatokset saavat ulottua rakennusalan yli pihan puolella.
Rakennuksen parvekkeet sijoittuvat määräyksen mukaisesti. Ranskalaisista parvekkeista tai asuinhuoneisen sijoittelusta ei kaavassa ole määräystä.
Rakennus sijoittuu asemakaavan mukaiselle rakennusalalle. Sillä, että yleisenä periaatteena kaavassa on ollut rakennusten sijoittuminen kadun varteen, ei tämän johdosta ole merkitystä. Kadun varressa kyseisellä tontilla sijaitsee suojeltu rakennus. Oikaisuvaatimuksessa mainittu varjotarkastelu on osa lainvoimaisen kaavan selvitysaineistoa, jonka perusteella kaavaratkaisuun ja rakennusalojen sijoitteluun on päädytty.
Naapurien kuulemisen osalta todetaan, että naapurit on kuultu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kuulemisen jälkeen suunnitelmiin on lupakäsittelijän ohjeen mukaisesti muutettu kerrosten nimet sekä kokonaiskerrosala kaavan mukaisen kerrosalan sijaan. Suunnitelmiin tehdyt muutokset eivät vaikuta naapurin asemaan eikä uusi naapurikuuleminen siksi ole ollut tarpeen.
Lupapäätöksessä todetun mukaisesti rakennuksen kerrosala ylittää 25 m2:llä asemakaavassa rakennettavaksi sallitun kokonaiskerrosalan maankäyttö- ja rakennuslain 115.3 §:n sallimalla tavalla. Lain kohdan mukaan rakennuksen kerrosalaan lasketaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnin, yhteyksien, koon, valoisuuden ja muiden ominaisuuksien vuoksi sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä tai huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus on enemmän kuin 200 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää myös väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Suunnitelmassa kaavan sallimaan kerrosalaan ei lainkohdan mukaisesti ole laskettu muun ohella teknisiä tiloja ja hormeja. Rakennus on myös kerrosalaltaan asemakaavan mukainen.
Rakennuslupapäätös on maankäyttö- ja rakennuslain 142 §:n mukaan annettava julkipanon jälkeen ja sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Lupapäätös toimitetaan hakijalle. Lupapäätös tai sen jäljennös toimitetaan lisäksi asetuksella säädettäville viranomaisille ja niille, jotka ovat sitä huomautuksessa tai erikseen pyytäneet. Lupapäätös on annettu julkipanon jälkeen 28.5.2021 ja siitä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 97 §:n mukaisesti Palvelupiste Frenckellissä. Lisäksi julkipanolista on julkaistu kaupungin internetsivuilla. Päätös on lähetetty huomautuksen tehneille naapureille.
Korvauksen määrääminen rakentamisesta aiheutuvista haitoista ei rakennusluvan yhteydessä ole mahdollista. Maankäyttö- ja rakennuslain 149 §:n mukaan rakennustyö on tehtävä siten, että se täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Mainitun perusteella hankkeeseen ryhtyvän vastuulla on rakentamisen toteuttaminen siten, ettei esimerkiksi hulevesistä aiheudu haittaa naapuritonteille.
Rakennusvalvontapäällikkö ei ole päätöstä tehdessään ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Jaskanen Leena, Rakennusvalvontapäällikkö
Oikaisuvaatimus hylätään.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.