§ 9 Lausunto Länsi-Suomen vesihuoltostrategiasta

Lataa  Kuuntele 

TRE:7287/11.03.00/2021

Päätöspäivämäärä

17.11.2021

Päätöksen tekijä

Apulaispormestari, yhdyskuntalautakunta, kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta sekä alueellinen jätehuoltolautakunta (2021 - 2025)

Valmistelijan yhteystiedot

Ympäristötarkastaja Sanna Markkanen, puh. 050 524 2536, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Johdon assistentti Katri Naulo, puh. 040 801 6003, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätöksen perustelut

Pirkanmaan ELY-keskus pyytää kaupungilta lausuntoa 19.11.2021 mennessä Läntisen Suomen vesihuoltostrategiasta 2050 ja toimenpideohjelmasta vuoteen 2030 saakka.

Läntisen Suomen ELY-keskukset ovat yhdessä alueen vesihuoltotoimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa laatineet laajan koko vesihuoltokenttää koskevan vesihuoltostrategian. Strategian tavoitevuotena on vuosi 2050. Strategiassa laadittiin visio ja tavoitetilat, joihin vesihuollon kehittämisessä pyritään viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Suunnittelualueeseen kuuluu seitsemän maakuntaa: Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

Visio on: Läntisen Suomen vesihuoltopalvelut ovat ensiluokkaisia ja reagoivat toimintaympäristön muutoksiin.

Tavoitetilat ovat: 1) Läntisen Suomen vesihuoltopalvelut ovat ensiluokkaisia ja reagoivat toimintaympäristön muutoksiin 2) Kaikille vesihuollon asiakkaille on varmistettu turvallinen ja laadukas vesihuolto 3) Vesihuolto mahdollistaa alueen kehittymisen ja 4) Alue on monipuolisen vesiosaamisen ja kestävän vesihuoltotoiminnan edelläkävijä.

Nyt laaditussa strategian ensimmäisessä toimenpideohjelmassa on keskitytty seuraavan noin kymmenen vuoden sisällä toteutettavaksi suunniteltuihin toimenpiteisiin.  Toimenpideohjelman kuusi painopistealuetta (Resurssit, Vesihuolto-omaisuus, Toimintavarmuus, Osaaminen, Terveys ja ympäristönsuojelu sekä Energiatehokkuus ja resurssiviisaus) valittiin kevään 2021 sidosryhmätilaisuuksien pohjalta. Jokaiselle toimenpiteelle on nimetty päävastuutahot, kohderyhmä sekä tavoiteaikataulu. Toimenpideohjelmassa toimenpiteet jaoteltiin kahdeksan erilaisen keinovalikoiman alle. Näitä ovat: Arvostuksen lisääminen ja vastuiden ymmärtäminen, Yhteistyön lisääminen, Vesihuolto-osaamisen lisääminen, Laadukkaiden vesihuoltopalveluiden tuottaminen, Kestävien ja muuntautumiskykyisten vesihuoltopalveluiden tuottaminen, Laitosten talouden vahvistaminen, Lainsäädännön ja valvonnan kehittäminen sekä Digitalisaation ja ostopalveluiden laajempi hyödyntäminen.

Tampereen kaupungin lausunnon antamiseen ovat osallistuneet viheralueet- ja hulevedet yksikkö sekä viranomaistahoista terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluyksiköt. Kaavoituksella ei ollut lausuttavaa.

Päätös

Annetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle oheinen lausunto.

Lausunnot

Viheralueet ja hulevedet -yksikkö:

Toimenpideohjelman kohta: Kestävien ja muuntautumiskykyisten

Vesihuoltopalveluiden tuottaminen: Siirrytään hulevesien kokonaisvaltaiseen luonnonmukaiseen hallintaan. Hyödynnetään vesien imeyttämistä, suodattamista, pidättämistä kosteikkoratkaisuin jne.

Linjauksena tämä on hyvä ja tähän suuntaan huleveden hallintaa tulee kehittää. Kokonaisvaltaisen hallinnan toteuttaminen luonnonmukaisilla (NBS) ratkaisuilla vuoteen 2028 mennessä ei kuitenkaan ole realistista kuntatalouden ja hankekokonaisuuden näkökulmasta, mikäli tavoitteena on käsitellä kaikki yhdyskuntahulevedet ennen niiden johtamista purkuvesistöön tai muuhun purkupaikkaan.

Tätä linjausta tulisi toteuttaa ensisijaisesti ja nopealla aikataululla herkkien vesistöjen osalta ja kokonaisvaltaisesti kuntatasolla saneerausten ja muiden investointien yhteydessä sikäli, kun se on kussakin kohteessa mahdollista. Nykyisen hulevesiviemäriverkoston korkeusasema ja siihen liittyneiden kiinteistöjen tonttijohdot määrittävät pitkälti millaisia toimenpiteitä kullakin verkostoalueella on kuntatasolla tehtävissä. Tuleekin panostaa huleveden hallintaan niiden syntypaikalla, kuten esimerkiksi yksityisillä kiinteistöillä, katualueilla ja muilla yleisillä alueilla. Prosessi on hidas, sillä kiinteistötasolla tämän kaltaisia määräyksiä voidaan antaa käytännössä asemakaavahankkeiden yhteydessä uutta rakennettaessa tai vanhaa saneerattaessa, jotta kustannukset pysyisivät kohtuullisina.

Isona suuntauksena hulevesien luonnonmukainen hallinta ja etenkin laadullinen käsittely on vesistöjemme ja etenkin pienvesistöjemme näkökulmasta kuitenkin välttämätöntä pitkällä tähtäimellä.

Terveydensuojeluviranomainen:

Tampereen kaupungin alueellinen ympäristöterveydenhuolto, Terveydensuojelu on osallistunut Läntisen Suomen vesihuoltostrategian 2050 ja toimenpideohjelman valmistelutyöhön vuoden 2021 aikana järjestetyissä sidosryhmätilaisuuksissa.

Terveydensuojelu toteaa, että valmistelu on toteutettu hyvin, osallistujia on kuultu laajasti ja monipuolisesti. Osallisille on varattu erillisiä tilaisuuksia tulla kuulluksi. Strategian esitystapa on hyvin valittu, eri osiot jäsentyvät ja karttamuodossa esitetty tieto on helposti yhteistyötahojen hyödynnettävissä. Terveydensuojelun näkökulmasta toimintamalli, jolla strategian valmistelutyötä on tehty, on ollut myös hyvä tapa jalkauttaa strategiaa. 

Terveydensuojelu kantaa huolta vesihuoltoverkostojen suuresta kunnostustarpeesta ja siitä, ettei verkostojen huono kunto aiheuttaisi riskejä talousveden laadulle. Strategian valmistelutyössä tämä nousi esiin useassa kohtaa. 

Terveydensuojelu pyytää huomioimaan kohdassa, Muut vesihuoltotoimijat olevan merkinnän ympäristöterveysviranomaisesta. Tämä tulisi korjata terveydensuojeluviranomaiseksi, sillä lainsäädäntö ei tunne käsitettä ympäristöterveysviranomainen. Terveydensuojelu pyytää huomioimaan, että tehtäviä ei voi antaa viranomaiselle, jota ei ole. Valmistelumateriaalien muissa kohdissa on käytetty terveydensuojelua, joka on oikea käsite.

Ympäristönsuojeluviranomainen:

Lisänä em. kaupungin muiden hallintokuntien näkemyksiin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että: Toimenpiteitä on tuotu esille laajasti ja kaikki ovat tärkeitä. Olisiko kuitenkin mahdollista tuoda esille erikseen niistä yhteiskunnan kannalta kaikkein kriittisimmät?

Strategian aineistosta ei käy ilmi kuinka strategian ja sen pohjalta laadittujen toimenpiteiden toteutumista seurataan. Jotta yhteiskunnan kannalta jopa elintärkeät toimenpiteet saadaan toteutukseen, tulee niiden toteutumista seurata ja tarvittaessa painokkaammin edistää. Seurannan tapa tulee esittää toimenpideohjelmassa.

Toimenpideohjelman alueellinen ulottuvuus on hyvin laaja, koko läntinen Suomi. Ilmeisesti kuitenkin haasteet ovat yhteneväiset koko alueella ja toimenpideohjelma on sen vuoksi laadittu koskemaan koko aluetta. Mutta seurannan ja jatkotoimenpiteiden osalta voisi olla hyvä, että se tapahtuisi pienemmissä yksiköissä, esim. ELY-keskuksittain.

 

Allekirjoitus

Apulaispormestari Aleksi Jäntti