Z/Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaosto, kokous 10.11.2021

Lataa  Kuuntele 

§ 191 Perusopetuksen poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen mahdollistaminen tartuntatautilain 58 §:n tilanteissa  

TRE:5606/12.01.01/2020

Valmistelija

  • Perämaa Lotta, Hallintopäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Hallintopäällikkö Lotta Perämaa, puh. 040 838 0393, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 485 1059, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

1. Tartuntatautilaki

Tartuntatautilain (1227/2016) 58 §:ssä määrätään laajaan tartunnanvaaraan liittyvistä toimenpiteistä, joista päättää kunnan tartuntataudeista vastaava toimielin. Tampereen kaupungin hallintosäännön mukaan tartuntatautien torjunnasta vastaavana toimielimenä toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto.

Tämän päätöksen tarkoituksena on mahdollistaa perusopetuslain 20 a §:n mukaisista poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä päättäminen. Mahdollinen siirtyminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin tehdään tästä päätöksestä erillisessä päätöksenteossa. Siirtyminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin edellyttää aina välttämättömyysharkintaa, joka tehdään perusopetuslain esitöiden mukaan yhteistyössä kunnan epidemiologisen toiminnan kanssa.

Tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin mukaan, kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Edellytyksenä on lisäksi, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Tartuntatautilain edellä tarkoittamat kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavan toimielimen päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Tartuntatautilain 91 §:n mukaisesti ko. lain 58 §:ssä tarkoitettu päätös voidaan panna täytäntöön heti muutoksenhausta huolimatta.

2. Perusopetuslain 20 a §:n mukaiset poikkeukselliset opetusjärjestelyt

Perusopetus on lähtökohtaisesti lähiopetusta. Perusopetuslain 30 §:n mukaisesti opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Perusopetuslain 29 §:n mukaisesti oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Perusopetuslakia on väliaikaisesti muutettu siten, että siihen on lisätty uusi 20 a §, joka mahdollistaa poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen ajalla 1.8.2021-31.7.2022.

Hallituksen esityksen mukaan perusopetuslakiin lisätään väliaikaisesti uusi 20 a §. Perusopetuslain 20 a §:n mukaan, jos opetusta ei tartuntatautilain 58 §:n nojalla annetun päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. Oppilaan oikeus opetukseen tulee turvata myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana perusopetuslaissa tai sen nojalla säädetyn tai määrätyn mukaisesti.

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetusta järjestetään osittain tai kokonaan muuna kuin lähiopetuksena etäyhteyksiä hyödyntäen. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva päätös voidaan tehdä enintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Päätös poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana.

Opetuksen järjestäjän päätös voi koskea esimerkiksi yksittäistä koulua tai kaikkia opetuksen järjestäjän kouluja tai toimipisteitä. Poikkeukselliset opetusjärjestelyt eivät kuitenkaan voi koskea esiopetuksen oppilaita, perusopetuksen 1-3 vuosiluokkien oppilaita, erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita, pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita eikä valmistavan opetuksen oppilaita. Näiden oppilaiden opetus järjestetään lähiopetuksena.

Perusopetus järjestetään lähtökohtaisesti lähiopetuksena. Opetuksen järjestämisessä tulee huomioida Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) suositusohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana. Myös Opetushallitus (OPH) on antanut ohjeita opetuksen järjestämiseen 1.8.2020 alkaen.

Tampereen kouluissa on lukuvuoden alussa tehty koronaepidemian leviämistä ehkäiseviä ratkaisuja, toimenpiteitä ja suunnitelmia koulun omat tilat ja olosuhteen huomioiden, jotta opetustilanteiden ja koko koulupäivän turvallisuus voidaan taata.

Koulut ovat varautuneet poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymiseen. Tällöin pääsääntönä on lähi- ja etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen vuorottelu (ns. hybridimalli).  Vuorottelulla saadaan väljyyttä opetustilojen käyttöön.

3. Epidemiologiset perustelut

Suomen tilanne

Tartuntataudeista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n 1 momentin 14 kohdan mukaan uuden SARS-CoV-2:n aiheuttama infektio on yleisvaarallinen tartuntatauti. Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut COVID-19 –taudin pandemiaksi 11.3.2020.

Tartuntojen torjuminen oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa

Tilanteet, joissa oleskellaan pitkiä aikoja sisätiloissa ilman turvavälejä, ovat omiaan lisäämään tartuntatautien leviämistä. Oireisena ei saa tulla kouluun, ja myös lievien infektio-oireiden tulisi johtaa koronavirustestiin. Lasten kohdalla koronavirustauti on pääsääntöisesti lieväoireinen. Lasten merkitys tartuntojen levittämisessä on toistaiseksi kiistelty aihe, mutta on ilmeistä, että ainakin isommat lapset ja nuoret yläkouluissa ja lukioissa voivat levittää tautia kuten aikuiset.

Tampereen kaupungin infektiotautien torjuntayksikkö yhteistyössä PSHP:n infektioyksikön kanssa suorittaa kaikille koronavirukseen sairastuneille tamperelaisille tartunnanjäljityksen, jonka tavoitteena on arvioida tartunnan mahdollista lähdettä ja toisaalta sitä, ketkä ovat altistuneet ko. sairastuneelle ja siten tartuntariskissä. Mikäli koronavirukseen sairastunut on ollut tartuttavuusaikanaan oppilaitoksessa, altistuneet kartoitetaan yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Mikäli kyseessä on yksittäinen tartunta, jonka lähde on kohtalaisella varmuudella osoitettavissa oppilaitoksen ulkopuolelle, muiden lasten ja henkilökunnan suojaamiseksi riittää yleensä altistuneiden asettaminen tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin. Tällöin ei-altistuneet luokat tai ryhmät voivat jatkaa lähiopetuksessa. Karanteeniin asetetuille järjestetään etäopetusta.

Mikäli sairastuneita on useita ja/tai tartuntojen epäillään saaneen alkunsa oppilaitoksen tiloissa, tilanne on monimutkaisempi. Tällöin ei voida sulkea pois tilannetta, jossa opiskelijoiden ja henkilökunnan joukossa on oireettomia tai lieväoireisia mutta yhtä kaikki tartuttavia henkilöitä, joita ei ole testattu ja joiden tartunnasta eivät siten ole tietoisia tartuntatautiviranomaiset tai henkilöt itsekään. Tällaisessa tapauksessa altistuneiksi tunnistettujen karanteeni ei ole riittävä toimenpide, koska kaikkia altistuneita ja sairastuneita ei voida varmuudella tunnistaa. Opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuus voidaan tällöin taata parhaiten siirtymällä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin laajemmin kuin pelkästään tunnistettujen altistuneiden osalta. Mikäli tuntemattomalle tartunnan lähteelle altistunut henkilö muuttuu tartuttavaksi poikkeuksellisen opetusjärjestelyn aikana, hän ei tartuta muita oppilaitoksessa. Poikkeuksellisen opetusjärjestelyn laajuus ja kesto arvioidaan tapauskohtaisesti yhteistyössä tartuntatautiviranomaisen kanssa. Kestoa ei voida automaattisesti johtaa tunnistettujen altistuneiden karanteenien pituudesta.

4. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen edellyttää, että tartuntatautiviranomainen on tehnyt päätöksen tilojen sulkemista kokonaan tai osittain.

Mikäli tämän päätöksen voimassaoloaikana sosiaali- ja terveyspalvelut ja sivistyspalvelut yhteistyössä arvioivat, ettei opetusta voida järjestää jossakin/joissakin kouluissa turvallisesti, voidaan opetuksen järjestäjän erillisellä päätöksellä siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin voidaan siirtyä vain, jos se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Sannisto Tuire, Ylilääkäri

Tartuntatautilain 58 §:n mukaisesti alueen oppilaitosten tilojen sulkeminen tai osittainen sulkeminen on mahdollista edellyttäen, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Tämä päätös on voimassa 15.11.-15.12.2021. Toimenpiteet on heti lopettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Tuire Sannisto oli läsnä kokouksessa asian käsittelyn ajan ja poistui kokouksesta päätöksen jälkeen.

Tiedoksi

Jouni Perttula, Taru Kuosmanen, Lauri Savisaari, Kristiina Järvelä, Lotta Perämaa

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitus voidaan valitusajan kuluessa antaa myös sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostolle:

Tampereen kaupunki
Kirjaamo
Aleksis Kiven katu 14–16 C, PL 487
33101 Tampere
Aukioloaika: 8.30 - 15.45

Valituksen voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi. Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä sosiaalihuoltolaissa (mm. vammaispalvelu, toimeentulotuki ja kehitysvammaisten erityishuolto) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa eikä myöskään terveydenhuolto-, päihdehuolto- tai mielenterveyslain mukaisissa asioissa eikä asioissa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja (Tuomioistuinmaksulaki 5 §).