§ 7 Lausunto Valtatie 3 parantaminen välillä Lempäälä-Pirkkala YVA-selostuksesta

Lausunnot

Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteesta

Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, perusratkaisuissa kasvun painopistealueena ovat Tampereen ydinkaupunkiseutu ja eteläinen Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-vyöhykkeen suunta. Maakuntakaavassa yhdyskuntarakenteen kasvun painopiste on sisäänpäin eli nykyisen rakenteen täydentämisessä. Kaikkea kasvua ei kuitenkaan ole mahdollista sijoittaa nykyiseen rakenteeseen, joten maakuntakaava sisältää myös uusia avauksia yhdyskuntarakenteellisesti hyvillä sijainneilla. Pinta-alaltaan suurin uusi maankäytön aluevaraus maakuntakaavassa sijoittuu Pirkkalan ja Lempäälän rajalle. Lähes 800 ha uusia maankäyttövarauksia kytkeytyy VT 3 oikaisuun ja II-kehään välillä Sääksjärvi-lentoasema. Lisäksi alueelle on mahdollista sijoittaa uusi järjestelyratapiha, mikä on korvaava sijainti nykyiselle Tampereen keskustan eteläpuolelle sijoittuvalle VAK-ratapihalle.

YVA-arvioinnin kohteena oleva valtatien 3 parantaminen välillä Lempäälä – Pirkkala toteuttaa Pirkanmaan maakuntakaavaa vaihtoehdon 1 osalta. Vaihtoehto sisältää nykyisen valtatien parantamisen välillä Marjamäki – Puskiainen sekä valtatien uuden linjauksen välillä Puskiainen–Linnakallio sekä 2-kehän. Vaihtoehto 0+, johon sisältyy nykyisen valtatien vähäisiä liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja meluntorjuntaan liittyviä parantamistoimenpiteitä sekä vaihtoehto 2, johon sisältyy valtatien parantamisen nykyisellä paikallaan Marjamäen ja Pirkkalan välillä sekä 2-kehän meluntorjuntoineen, eivät toteuta maakuntakaavaa ja siinä Pirkanmaalle tavoiteltua kasvua ja kehitystä. Mikäli hankkeessa edetään vaihtoehtojen 0+ tai 2 pohjalta, Pirkanmaan maakuntakaava on sen johdosta ilmeisen vanhentunut. Maakuntaan tavoitellun kasvun ja kehityksen turvaamiseksi olisi näin ollen käynnistettävä välittömästi maakuntakaavan kokonaisuudistaminen. 

Maakuntakaavan ratkaisu perustuu pitkälti olemassa myös olevassa yhdyskuntarakenteessa tapahtuvaan uudistumiseen.  Seudun olemassa olevan yhdyskuntarakenteen kannalta edullisilla, mm. joukkoliikenteeseen tukeutuvilla, sijainneilla maankäytön uudistuminen asumiseen ja siihen liittyviin palveluihin on mahdollista, kun nykyisiä maankäytön tehokkuudelta vähäisempiä toimintoja voidaan sijoittaa uudelleen. Raskaaseen liikenteeseen tukeutuvia toimitila- ja logistiikan alueita on tarkoituksenmukaista siirtää Tampereen keskustan tuntumasta toisaalle ja kehittää kestävää maankäyttöä seudun yhdyskuntarakenteen kannalta tiiviimpään rakentamiseen soveltuvilta alueilta. Lisäksi avaamalla uusia sijainteja logistiikan toiminnoille mahdollistetaan myös näiden toimialojen kasvu ja laajentaminen, mitä nykyisessä sijainnissa kaupunkirakenteen keskellä ei voida tehdä.  

Tampereen kaupunki pitää tärkeänä, että maakunnan ja Tampereen kaupunkiseudun kasvun edellytykset turvaava, maakuntakaavan mukainen, ratkaisu VT 3 kehittämisestä voidaan toteuttaa YVA-selostuksessa esitetyn vaihtoehdon 1 mukaisena. Uudella VT 3 linjauksella on suoria maankäyttövaikutuksia Lempäälään ja Pirkkalaan, merkittäviä välillisiä vaikutuksia Tampereelle, kaupunkiseudulle ja koko maakuntaan. Vaikka uudet maankäyttö- ja liikennevaraukset sijoittuvat Lempäälän ja Pirkkalan alueille, Tampere sitoutuu vahvasti edistämään paitsi eteläisen kasvusuunnan kehittymistä myös toteuttamalla Tampereelle tiivistä joukkoliikenteeseen tukeutuvaa maankäyttöä logistiikalta vapautuville alueille.

Liikennejärjestelmästä

Suomen päätieverkkoon ja Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T) kuuluva VT 3 on tärkeä osa maankunnan ja Tampereen kaupunkiseudun liikenneverkkoa. Jo vuosia on valtatien 3 liikenteellinen välityskyky loppunut Sarankulman ja Lakalaivan välisellä osuudella, mikä on johtanut toistuviin ruuhkautumisiin ja liikenneonnettomuuksiin sekä liikennevirtojen ohjautumiseen Pyhäjärven pohjoispuolisille pääväylille ja alemman verkkohierarkian väylille. Tampere pitää tärkeänä, että valtakunnan, maakunnan ja Tampereen kaupunkiseudun liikenneverkon liikenneturvallisuuden, toimivuuden ja välityskyvyn sekä maakuntakaavassa esitetyn kasvun edellytykset turvaava, maakuntakaavan mukainen VT 3 kehittämisratkaisu voidaan toteuttaa YVA-selostuksessa esitetyn vaihtoehdon 1 mukaisena. Pirkanmaan maakuntakaavan mukaisella liikenneinfran kehittämisellä on merkittävä valtakunnallinen merkitys.

Kehittämisvaihtoehto 1 sisältää nykyisen valtatien parantamisen välillä Marjamäki–Puskiainen sekä valtatien uuden linjauksen välillä Puskiainen–Linnakallio sekä 2-kehän. Nykyiselle valtatielle tehdään sekoittumiskaistat Lakalaivan ja Pirkkalan eritasoliittymien välille sekä meluntorjuntaa. Liikenneverkon kehittäminen tulee todennäköisesti tapahtumaan vaiheittain. YVA:n liikennetarkasteluissa ei ilmene, miten eri vaihtoehdot muuttavat liikenteen suuntautumista tai vaikuttavat liikenteeseen Tampereen kaupungin katuverkon läpi. YVAn liikennetarkasteluissa olisi ollut tarpeen tarkastella laajempaa aluetta.  Kuitenkin jo nykytilanteessa osa kaupunkiseudun läpikulkevasta pitkämatkaisesta liikenteestä suuntautuu valtatien 3 sijaan Tampereen sisääntuloteille ja katuverkkoon. Päätieverkon kehittäminen tuleekin aloittaa nykyisen valtatien parantamisella Sarankulman ja Lakalaivan välisellä osuudella toteuttamalla kolmannet kaistat parantamaan liikenteen välityskykyä ja liikenneturvallisuutta. Niiden jälkeen olisi Puskiaisten oikaisun ja 2-kehän vuoro. Kumpikaan muista YVA-selostuksessa esitetyistä vaihtoehdoista ei liikenteellisesti mahdollista Pirkanmaalle maakuntakaavassa tavoiteltua maankäytön kasvua ja kehitystä.   

Tampereen kaupunki pitää lisäksi tärkeänä, että VT 3 ja II-kehän uudet linjaukset mahdollistavat Suomi-radan vaihtoehdot.

Vaihtoehtojen vertailua varten tulisi YVA-ohjelmassa esittää eri kehittämisvaihtoehtojen alustavat kustannusarviot ja ne tulisi lisätä YVA-aineistoon.

Ympäristönsuojelun lausunto

Kaikissa vaihtoehdoissa tulee meluntorjuntaa parantaa Multisillasta Lakalaivaan saakka. Nyt melusuojausta esitetään vain Särkijärven puolelle ja vain pieneltä osin molemmin puolin.  Lakalaivan alueelle ei ole hankkeessa meluntorjuntaa esitetty.  Tampereen kaavoitusohjelman mukaan Automiehenkadun pohjoispuolelle suunnitellaan uutta asuin- ja toimitila-aluetta palvelukeskittymän läheisyyteen. YVA-selostuksen mukaan edellä mainitulla alueella liikennemääräperustainen (asuinrakennuksien osalta) ilmanlaadulle annettu suositusetäisyys yltää noin 200 metrin etäisyydelle valtatiestä länteen, mikä kattaa noin kolmanneksen Lakalaivan suunnittelualueesta.

Hulevesien johtaminen ja käsittely tulee hoitaa tiealueella niin ettei lisäkuormitusta Särkijärveen aiheudu.

Tampereen terveydensuojeluviranomaisen lausunto

 Terveydensuojeluviranomainen katsoo asiaa ensisijaisesti väestön ja yksilön terveyden suojelemisen näkökulmasta. Terveydensuojelulaki (2§) edellyttää, että elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Terveydensuojelu on aiemmin antamassaan lausunnossaan todennut, että on erittäin tärkeää arvioida tielinjauksista ja liikennevirroista aiheutuvia terveyshaittoja etukäteen jo suunnitteluvaiheessa, sillä terveydensuojeluviranomaisella ei ole mahdollisuutta puuttua jälkivalvonnalla liikenteen aiheuttamiin terveyshaittoihin. Selostuksen vaihtoehtotarkasteluissa on tunnistettu alueen ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Terveydensuojelu pyytää huomioimaan, että mahdollisessa jatkosuunnittelussa vaikutukset alueilla vaativat yksityiskohtaisempaa tarkastelua.

Terveydensuojelun kannalta merkittävimpiä vaikutuksia ovat liikenteestä syntyvät melu- ja pakokaasupäästöt sekä katu- ja tieliikennepöly. Selostuksessa on tuotu esiin melu ja sen aiheuttamat vaikutukset hankealueen asukkaisiin. Hankkeen vaihtoehto 1 ja 2 tarkasteluissa on tuotu esiin, että vaihtoehdossa 2 on yli 55 dB melulle altistuvien määrä noin 40 % suurempi vaihtoehtoon 1 verrattuna. Vaihtoehtotarkasteluissa on tunnistettu meluntorjuntatoimenpidetarpeita ja niitä on tarpeellista tehdä. Terveydensuojelu pyytää huomioimaan, että yksityiskohtaisempaa meluntorjuntasuunnittelua tulee tehdä huomioiden myös muut vireillä olevat hankkeet, joihin on kaavoitettu mm. asumista.

Hankkeen VE1 vaikutukset tulisivat ulottumaan virkistyskäyttöalueille (lähivirkistysalueet ja liikuntapaikat). Terveydensuojelu pyytää huomioimaan, että virkistysalueiden käyttöä kaupunkiseudulla tulisi tarkastella kokonaisuutena kaikkien vireillä ja suunnitteilla olevien hankkeiden osalta. Virkistysmahdollisuudet laajempana kokonaisuutena kaupunkiseudulla on syytä turvata. Useissa tutkimuksissa on nostettu esiin luonnon ja erityisesti metsässä liikkumisen positiiviset terveysvaikutukset. Tähän yhdistetään myös hiljaisuus ja luonnon omat äänet. Luonnon vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin tiedetään, että toistuva oleskelu ja säännölliset vierailut luonnossa tai metsässä vähentävät ärtyisyyttä, parantavat unen laatua ja edesauttavat psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Pääsy luontoon ja tauot melusta voivat vähentää melun koettua häiritsevyyttä.

Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman (2021–2031) painopiste on terveydensuojelussa sekä terveydenhuollon sopeuttamisessa STM:n hallinnonalalla. Suunnitelmassa on listattu tavoitteiksi mm., että kuntien liikennesuunnittelussa varaudutaan lihasvoimalla ja sähköavusteisesti toimivan liikenteen lisääntymiseen, varmistetaan sujuva kevyen liikenteen kulku ja huolehditaan riittävistä mahdollisuuksista liikkumisrajoitteisille. Terveydensuojelu pyytää huomioimaan nämä tavoitteet.