Päätöksen perustelut
Kiinteistökehittäminen on perinteisesti ollut yksittäisen kiinteistökohteen kehittämistä. Laajemmissakin aluekehityshankkeissa kunta kaavoittaa usein alueet valmiiksi ja kiinteistökehittäjälle jää tehtäväksi vain yksittäisen kiinteistökohteen toteuttaminen. Pirstoutunut toimintatapa johtaa osaoptimointiin, tehottomuuteen ja yksipuolisiin asunto- ja palvelukonsepteihin, jotka eivät vastaa enää nykypäivän muuttuneita tarpeita. Laajemmat (esim. korttelitason) kehityshankkeet mahdollistavat monipuolisempien asunto- ja palvelukonseptien innovaatiot sekä tuovat tehokkuutta paitsi rakentamiseen niin myös asuntoyhtiöiden hallintoon ja ylläpitoon.
ARVO-tutkimuksessa tuotetaan uutta tietoa arvonluonnin keinoista asumisen liiketoiminnassa skaalattaessa asuntokehittämistä yksittäisestä kohteesta kohti laajempia alueellisia kokonaisuuksia. Keskeistä hankkeessa ovat asumisen uudet innovaatiot ja niiden implementointi, alan monimutkaisen ekosysteemin muutos sekä hankekoon merkitys asuntokehittämisessä.
Tutkimuksessa tarkastellaan asukkaiden kehittyviä asumisen preferenssejä, kansainvälisiä asumisen uusia innovaatioita ja yritysten liiketoimintamalleja asumiseen liittyvässä arvonluonnissa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös asumisen kehittämisen institutionaalista toimintaympäristöä ja sen haasteita ja mahdollisuuksia asumisen kehittämisen edistämisessä.
Tutkimuksen käytännönläheinen tarkoitus on kehittää asukaslähtöisiä asumisen konsepteja ja edesauttaa kuntia ja yrityksiä kehittämään yhteistyössä entistä parempia ja kestävämpiä asuinympäristöjä asukkaille. Tutkimuksella pyritään myös lisäämään alan toimijoiden ymmärrystä toimialan toimintalogiikasta ja alan kehittymistä estävistä ja edistävistä tekijöistä.
Tutkimuksen tieteellisenä tavoitteena on tuottaa tietoa asuntokehittämisen alueellisen laajuuden skaalaamisen mahdollisuuksista ja haasteista asumisen kehittämisessä alan institutionaalisessa toimintaympäristössä. Tutkimuksessa tarkastellaan asuntokehittämisen institutionaalista ympäristöä ja sen vaikutuksia asumisen innovaatiotoimintaan.
Hankkeen alustavat tutkimuskysymykset ovat seuraavat:
- Millaiset toimialan institutionaaliset rakenteet ohjaavat asuntokehittämisen alueellisten kokonaisuuksien muodostumista?
- Millaisia muutoksia asuntokehittämisen alueellisen laajuuden kasvaminen edellyttää / mahdollistaa alan toimijoiden toiminnassa?
- Millaisia hyötyjä laajuuden kasvattamisella voidaan saavuttaa asumisen arvonluonnin malleissa?
- Millaisia haasteita laajuuden kasvattamiseen liittyy ja miten niitä kyetään ratkaisemaan tunnistettujen hyötyjen saavuttamiseksi?
- Millaisia toimintoja ja miten uusia innovaatioita voidaan skaalata laajemmiksi kokonaisuuksiksi olemassa olevassa kiinteistökannassa?
- Millaisia uudenlaisia julkisen ja yksityisen sektorin välisiä yhteistyömuotoja alueellinen kehittäminen edellyttää ja mahdollistaa?
Tutkimuksen kokonaisrahoitus on 525.000 euroa. Hankkeen rahoitus koostuu Tampereen yliopiston, Talonrakennusteollisuus ry:n, ARA:n, yritysten ja kaupunkien rahoituksesta. Tampereen kaupungin rahoitusosuus on 9 000 euroa, 2 % kokonaisrahoituksesta.
Tampereen kaupunki ja korkeakouluyhteisö ovat solmineet kumppanuussopimuksen. Tutkimushanke linkittyy kumppanuussopimuksen kaikkiin kolmeen painopisteeseen: Muuttuva yhteiskunta ja sen vaikutukset, Kestävä kaupunki suunnannäyttäjänä sekä Hyvinvoiva kaupunkilainen kaiken lähtökohtana.
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen toimintasääntö § 21 mukaan kiinteistöjohtajalla on oikeus tehdä päätös hankinnasta ja allekirjoittaa siihen liittyvä sopimus.
Päätösesitys perusteluineen tulee julkiseksi vasta päätöksenteon jälkeen ja asiakirjat ovat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta julkisia sopimuksen tekemisen jälkeen sekä asianosaisjulkisia hankintapäätöksen jälkeen (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999). Asiakirjoja säilytetään Tampereen kaupungin sähköisessä arkistossa. Sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua hankintapäätöksen tiedoksisaannista edellytyksellä, että hankintapäätös on saanut lainvoiman.