Linnamaa Reija, Strategiajohtaja
Strategiapäällikkö Nina Mustikkamäki, puh. 040 138 9234, etunimi.sukunimi@tampere.fi
Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi
Tampereen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen on esittänyt valtuustoaloitteessaan, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin koronaviruksen negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi ja korjaamiseksi.
Koko maailmaan levinnyt koronavirus on asettanut kaupungit poikkeustilaan, jollaista ei ole ennen koettu. Keväällä 2020 yhteiskunnat suljettiin laajoilla rajoitustoimilla viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Pandemiatilanteen lieventyessä eri valtiot purkivat kesän 2020 aikana rajoitustoimiaan ja yhteiskuntien toiminnot palautuivat osaltaan pandemiaa edeltävään aikaan. Valtioiden avatessa toimintojaan ja mahdollistamalla ihmisten liikkumista, ovat tartuntatapaukset lähteneet jälleen nousuun. Useat asiantuntijat ja viranomaiset ovat tulkinneet taudin toisen aallon käynnistyneen useassa Euroopan maassa ja riski myös Suomessa tautimäärien lisääntymiseen on korkea. Kevään rajoitustoimien negatiivisten haittojen ehkäisyä tuleekin nyt tehdä tilanteessa, jossa samanaikaisesti valmistaudutaan mahdollisen toisen tautiaallon käynnistymiseen. Pandemian kestoa, sen laajuutta ja sitä myötä vaikutuksia on mahdotonta arvioida. Tulevaisuus näyttää yhä vahvemmin siltä, että paluuta pandemiaa edeltävään tilanteeseen ei ole, vaan yhteiskuntia ja kaupunkeja tulee rakentaa kohti ns. uutta normaalia.
Valtuutettu Dündar-Järvinen pureutuu valtuustoaloitteessaan kaupungin tulevaisuuden kannalta keskeisimpään ilmiöön; koronapandemiaan ja sen vaikutusten hallitsemiseen. Valtuutettu Dündar-Järvinen pitää hyvänä asiana sitä, että Tampereen kaupunki reagoi keväällä 2020 poikkeukselliseen tilanteeseen nopeasti ja teki erinomaista työtä tukeakseen tamperelaisia vaikean ajan keskellä. Dündar-Järvinen nostaa koronatilannetta kokonaisuutena esiin ja esittää valtuustoaloitteessaan, että kaupungin tulee valmistautua jo koronaviruksen jälkeiseen, sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen aikaan ja luoda toimia yhdessä kuntalaisten, järjestöjen, yhdistysten, yritysten, muiden kuntien ja maan hallituksen kanssa koronaepidemian negatiivisten vaikutusten hillitsemiseksi. Valtuutettu Dündar-Järvinen on aiheellisesti nostanut esiin huolen lapsiperheiden, ikäihmisten sekä muuan muassa työttömien, osatyökykyisten, sairaiden ja vammaisten haastavasta tilanteesta poikkeusaikana ja sen jälkeen. Hän näkee kasvavaa tarvetta erityisesti sosiaali- ja terveys-, työllisyys- ja elinkeinopalvelujen vahvistamiselle.
Valtuutettu Dündar-Järvinen esittää aloitteessaan, että kaupunki laatii sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen ohjelman, jonka tarkoituksena on kartoittaa ne toimet, joilla Tampereen kaupunki ehkäisee ja korjaa koronaepidemian sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Ohjelma ja sen tavoitteet esitetään huomioitavaksi osaksi vuoden 2021 talousarvion valmistelua.
Tehty valtuustoaloite on hyvin laaja-alainen ja aloitteessa mainitut asiat liittyvät usean lautakunnan toimintaan ja kaupungin strategiseen johtamiseen kokonaisuutena. Tästä syystä valmistelua on koordinoitu konsernihallinnon strategia- ja kehittämisyksikössä ja aloitevastaus käsitellään kaupunginhallituksessa.
Tampereen kaupungin valtuuston hyväksymän strategian mukaisen toiminnan varmistaa strateginen johtamisjärjestelmä. Strategian luominen, seuranta, tarkistaminen ja toimeenpano muodostavat strategisen johtamisen kokonaisuuden. Strategisen johtamisen keskeinen prosessi on vuosittainen toiminnan ja talouden suunnittelu. Prosessin tuotoksena syntyvät mm. talousarvio sekä lautakuntien ja konsernihallinnon palvelu- ja vuosisuunnitelmat. Muita strategisen johtamisjärjestelmän työkaluja ovat muun muassa johdon tuloskortit, johtoryhmätyöskentely, tavoite- ja kehityskeskustelut ja palkitseminen. Strategiseen johtamisjärjestelmään kuuluu myös strategian keskeisinä kärkinä toteutetut kehitysohjelmat, kantakaupungin yleiskaava sekä muut erillisohjelmat ja -suunnitelmat. Ohjelmien ja suunnitelmien tarkoituksena on täydentää ja syventää strategian sisältöjä. Ohjelmat ja suunnitelmat ovat olennainen väline strategian toteuttamisessa, mutta niiden haasteena on linkittyminen toiminnan ja talouden prosessiin.
Koronapandemia on vaikuttanut kaupungin toimintaan merkittävästi. Koronatilanteen hallinta ja sen haittojen minimointi edellyttävät tiivistä poikkihallinnollista toimintaa koko kaupunkikonsernissa ja tietoon perustuvaa muutosjohtamista. Pandemian laajenemisen, syvenemisen ja pitkittymisen riski ei ole kaupungista poistunut. Kriisin ja siitä selviämisen tulee lähtökohtaisesti ohjata kaupungin toiminnan ja talouden johtamista ja suunnittelua tulevien vuosien ajan. Ison muutoksen ja sen hallinnan johtaminen edellyttävät tuekseen selkeitä toimintamalleja ja rakenteita, jotka ovat sisäänrakennettuna kaupungin strategiseen johtamisjärjestelmään.
Koronakriisin myötä niin Tampereen, kuin muidenkin kuntien taloustilanne on heikentynyt radikaalisti. Talouden tasapainottaminen tulee jaksottumaan useille vuosille. Mikäli kohtaamme syksyllä pandemian toisen aallon, tulee kaupungin taloustilanne heikkenemään entisestään. Koronakriisin toimenpiteitä tulee suunnitella ja kohdentaa siten, että löydämme yhä vaikuttavampia toimenpiteitä kaupungin kokonaisetu huomioiden. Riskiä koronan hallinnan kokonaisuuden pirstaloitumiselle tai päällekkäisille toimenpiteille ei tule tässä epävarmassa tilanteessa ottaa. Vuosittainen toiminnan ja talouden prosessi tukee laajan kokonaisuuden hallintaa ja johtamista sekä varmistaa vuoropuhelun virkamiesten ja poliittisten toimijoiden kesken koko prosessin ajan.
Valtuutettu Dündar-Järvinen nostaa aloitteessaan ansiokkaasti esiin tarpeen tietoperustaiseen toiminnan ja talouden suunnitteluun. Vuosittaisen toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohtana on uusimpaan tietoon pohjautuva analyysi toimintaympäristöstä ja kaupungin toiminnasta. Analyysi tukee vaikuttavien, tietopohjaisten ja tarvelähtöisten toimenpiteiden suunnittelua ja valmistelua. Kaupunginhallitus käsitteli 11.5.2020 kehittämiskokouksessaan vuoden 2021 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohtia, johon oli muodostettu kuvaa sen hetkisestä koronapandemiatilanteesta koko kaupungin näkökulmasta. Lähtökohtapaketti esiteltiin myös valtuustolle iltakoulussa 18.5.2020 ja osaltaan lautakunnille viikoilla 23-25. Toiminnan ja talouden prosessiin kytketyt tilannekuvat ja tietopohjat ovat erityisen tärkeitä tilanteessa, jossa koronapandemian lopullisesti kestosta, sen vaikutuksista ja mahdollisesti toisesta aallosta ei ole vielä tarkkaa kuvaa.
Valtuutettu Dündar-Järvinen esittää aloitteessaan aiheellisesti, että kaupungin strategia tulee päivittää ja samalla tutkia tarve Lauri Lylyn pormestariohjelman päivitykselle. Toimintaympäristön merkittävät ja perustavanlaatuiset muutokset tulee aina arvioida suhteessa strategiaan ja muihin toimintaa ohjaaviin linjauksiin. Tässä tilanteessa kuluva valtuustokausi on kuitenkin päättymässä ja Tampereen strategia tultaneen päivittämään tai laatimaan uudelleen vuoden 2021 aikana. Strategian valmistelu käynnistyy jo vuoden 2021 alussa toimintaympäristön ja strategian analysoinnilla. Myös uusi pormestariohjelma tultaneen laatimaan kevään ja kesän 2021 aikana. Valtuutettu Dündar-Järvinen esittää aloitteessaan lisäksi, että köyhyysohjelma ja sen toimenpidesuunnitelma päivitetään vastaamaan koronan aiheuttamia vaikutuksia. Ohjelman päivitys on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa tarvittaessa uuden strategian valmistuttua.
Tampereen mahdollisen uuden strategian valmistelu vuoden 2021 aikana tulee pohjautumaan laajaan toimintaympäristötietoon, jossa koronapandemiasta aiheutunut tilanne Tampereella tullaan huomioimaan. Tulevaisuuden suunnittelu epävarmassa tilanteessa edellyttää myös erilaisia kehityspolkuja avaavaa ennakointitietoa. Tampereen kaupunki on mukana yhdessä suurten kaupunkien kanssa Kuntaliiton koordinoimassa koronan kunta-alan vaikutukset –ennakointiprosessissa. Prosessin lopputulemana osallistuvat kunnat saavat käyttöönsä seuraavan valtuustokauden strategista suunnittelua tukevan koosteen koronan vaikutuksista kuntien toimintaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Strategiatyöskentelyyn valmistava toimintaympäristötieto sekä koronan vaikutusten ennakointitieto tuodaan keskusteluun nykyiselle valtuustolle vuoden 2021 alkupuolella.
Aloitteessa esitetään lisäksi useita toimenpiteitä ja laadittavia selvityksiä koronakriisin ja sen vaikutusten hallitsemiseksi. Erityisesti valtuutettu Dündar-Järvinen nostaa esiin tehokkaat työllistämistoimet, lapsiperheiden tuen sekä elinkeinopoliittiset toimenpiteet laaja-alaisesti ja yhteistyössä yritysten kanssa. Kaupunki tekee näiden osalta määrätietoisesti toimia, joissa jatkuvasti kehittyvä koronatilanne huomioidaan ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Työllisyyden osalta valmistaudutaan uuden työllisyyden kuntakokeilun käynnistymiseen 1.1.2021. Työllisyyden kuntakokeilu jatkaa ja laajentaa vuonna 2018 päättynyttä työllisyyskokeilua, jossa Tampereen toimintamalli nostettiin kansallisesti onnistuneeksi malliksi. Vuonna 2021 käynnistyvän kokeilun tavoitteena on edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden pääsyä työmarkkinoille. Koronan aiheuttama työllisyyden heikentynyt tilanne on tässä työssä keskiössä.
Yritystoiminnan tukemiseksi kaupunki on tehnyt kevään ja kesän 2020 aikana useita toimia. Mm. yksinyrittäjille on avoinna korona-avustusten sähköinen haku kattamaan koronaviruksen aiheuttamia menoja. Lisäksi kaupunki mahdollisti osana kaupunkikuvan elävöittämistoimia ravintola- ja kahvilayrittäjien yritystoiminnan monipuolistamista mm. helpotetuilla terassiluvilla.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.11.2019 Tampere Junior –kehitysohjelman osaksi vuoden 2020 talousarviota. Ohjelman päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventaminen. Ohjelman visiona on ”Tampere – paras kaupunki kasvaa”. Kehitysohjelma pohjautuu hajallaan olevan tiedon ja data-analytiikan parempaan hyödyntämiseen sekä tiedosta johdettujen muutostarpeiden tunnistamiseen ja ilmiölähtöiseen yhteisjohtamiseen. Koronapandemia ja sen vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat tiedolla johtamiseen perustuvan ohjelman ytimessä. Ohjelma mm. keräsi tamperelaisilta perheiltä tietoa poikkeusajan kokemuksista kesän 2020 aikana. Ohjelman tuottamaa analyysiä tamperelaisista perheistä esitellään lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin keskittyvässä valtuustoseminaarissa 19.11.2020.
Lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventaminen on myös yksi kaupunginhallituksen hyväksymistä kaupunkitasoisista toiminnan painopisteistä vuodelle 2021. Kaupunkitasoiset painopisteet ovat elementti, joiden avulla konkretisoidaan strategiaa ja ne ohjaavat palvelu- ja vuosisuunnitelmissa asetettavia konkreettisia toimenpiteitä.
Valtuustoaloitteessa nostetaan esiin koronapandemiaan ja siitä selviytymiseen liittyen erittäin oleellisia toimenpiteitä esiin. Tampereen kaupunki edistää jo hyvin laajasti aloitteessa nostettu asioita omassa toiminnassaan. Vuosittaisessa toiminnan ja talouden prosessissa koronapandemian etenemistä ja sen vaikutuksia seurataan säännöllisesti ohjaten toimenpiteitä ja resursseja tarvittavaan suuntaan. Tässä työssä on tukena mm. kaupungin luoma kuukausittain päivitettävä tilannekuva koronan vaikutuksista valittujen indikaattoreiden pohjalta. Tilannekuva on kaikille avoin ja saatavilla Tampere.fi –verkkosivuilta. Koronapandemia koskettaa läpileikkaavasti kaikkea kaupungin toimintaa. Kaupungin strateginen johtamisjärjestelmä ja siihen kuuluva vuosittainen toiminnan ja talouden prosessi mahdollistavat ja antavat työkalut reagoida koronan vaikutuksiin sekä johtaa koronapandemian hallinnassa ja sen jälleenrakennuksessa tarvittavaa muutosta. Näin ollen tarvetta erilliselle koronan jälleenrakennuksen ohjelmalle ei ole.
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Esitetään valtuuston päätettäväksi:
Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.
Aloite ei anna aihetta muihin kuin vastauksessa mainittuihin toimenpiteisiin.
Päätösehdotus hyväksyttiin.